Naiset, oletteko tulleet miettineeksi, mitä vaatii aloitteentekeminen esim. parillekymmenelle tuntemattomalle tai puolitutulle naiselle? Tai 50? Ja suhteen alkuunsaaminen niistä "prospekteista".
Ulkonäön perusteella ei usein tiedä kuka nainen tykkää miehestä, eli vaikka nainen olisi miehen omasta mielestä ns. omaa tasoa, vastaan voi silti hyvinkin tulla kylmää kyytiä, testejä, huomionhakuista koukutusta, vääristelyä miehen tekemisistä selän takana, kaikenlaista. Tästä kaikesta ei pitäisi kuitenkaan välittää mitään, kaiken pitäisi valua kuin vesi hanhen selästä. Koska niin Tosimies(tm) asian ottaa, ja muu on nössöä.
Olen seurustellut muutamaan kertaan pidempään ja joitakin epävirallisempia suhdeviritelmiä on ollut. Olen tavallisen näköinen, tai joidenkin mielestä kuulemma vähän tavallista paremmankin näköinen (tyttöystävien sanomiset voi toisaalta ottaa osin kohteliaisuutena). Naiset eivät tosiaankaan tee mitään helpoksi. Jos itse teen "liian" selviä kiinnostuksen osoituksia, sanallisia siis, naiset ovat usein jättäneet roikkumaan asian päälle, ja jos heitä patistaa ottamaan kantaa, tulos on usein hylsy. Aina täytyy miettiä sanomisiaan ja tekemisiään.
Olen yli kymmenen vuotta naisten kanssa kikkailleena muuttunut huomattavan paljon sosiopaattiseen suuntaan. En jaksanut monia pettymyksiä, vaan mukauduin/muutin itseäni niin, että olen nykyään enemmän baareissa/harrastuskuvioissa rutiininomaisia iskemisliikkeitä tekevä hyvin vähätunteinen, mutta suhteellisen sulava kuori.
Yksi pointti tässä avautumisessa on se, että miehet eivät synny kovaksi tai henkisesti vahvaksi, vaan useammilla muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Ja jos persoona kehittyy johonkin suuntaan, niin jotain muuta usein myös menetetään. Oma "tyhjä kuorimaisuuteni" liittyy myös muihin asioihin elämässä, varmaan niin. Mutta naisten kanssa päätään seinään hakkaaminen ja jatkuvat pettymykset liittyvät siihen ainakin selkeästi.
Ajatuksia? Alkakoon kuran lentäminen, ei tämän tyypin avauksesta muuta voi odottaa...
Ulkonäön perusteella ei usein tiedä kuka nainen tykkää miehestä, eli vaikka nainen olisi miehen omasta mielestä ns. omaa tasoa, vastaan voi silti hyvinkin tulla kylmää kyytiä, testejä, huomionhakuista koukutusta, vääristelyä miehen tekemisistä selän takana, kaikenlaista. Tästä kaikesta ei pitäisi kuitenkaan välittää mitään, kaiken pitäisi valua kuin vesi hanhen selästä. Koska niin Tosimies(tm) asian ottaa, ja muu on nössöä.
Olen seurustellut muutamaan kertaan pidempään ja joitakin epävirallisempia suhdeviritelmiä on ollut. Olen tavallisen näköinen, tai joidenkin mielestä kuulemma vähän tavallista paremmankin näköinen (tyttöystävien sanomiset voi toisaalta ottaa osin kohteliaisuutena). Naiset eivät tosiaankaan tee mitään helpoksi. Jos itse teen "liian" selviä kiinnostuksen osoituksia, sanallisia siis, naiset ovat usein jättäneet roikkumaan asian päälle, ja jos heitä patistaa ottamaan kantaa, tulos on usein hylsy. Aina täytyy miettiä sanomisiaan ja tekemisiään.
Olen yli kymmenen vuotta naisten kanssa kikkailleena muuttunut huomattavan paljon sosiopaattiseen suuntaan. En jaksanut monia pettymyksiä, vaan mukauduin/muutin itseäni niin, että olen nykyään enemmän baareissa/harrastuskuvioissa rutiininomaisia iskemisliikkeitä tekevä hyvin vähätunteinen, mutta suhteellisen sulava kuori.
Yksi pointti tässä avautumisessa on se, että miehet eivät synny kovaksi tai henkisesti vahvaksi, vaan useammilla muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Ja jos persoona kehittyy johonkin suuntaan, niin jotain muuta usein myös menetetään. Oma "tyhjä kuorimaisuuteni" liittyy myös muihin asioihin elämässä, varmaan niin. Mutta naisten kanssa päätään seinään hakkaaminen ja jatkuvat pettymykset liittyvät siihen ainakin selkeästi.
Ajatuksia? Alkakoon kuran lentäminen, ei tämän tyypin avauksesta muuta voi odottaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Millä perusteella valitset naiset joille teet aloitteen? Kai niiltä nyt pakkia tuleekin jos ihan kylmiltään puolituttuja lämppäilet ja yrität vähän ketä tahansa.
Tuollainen avautuminen on vähän kuin kultalusikka persreiässä syntyneelle miljoonaperijälle yrittäisi selittää miten vaikeaa pysyvän työsuhteen löytäminen on nykyisenlaisessa pätkätyömaailmassa. Toisin sanoen naiset tuskin tuohon osaa muuta sanoa kuin että "onko se nyt muka niin vaikeaa", "sehän kuuluu miehen tehtäviin" jne.
Kaikki taaplaavat tyylillään. Vaikka ainainen pakkien saaminen on tietysti turhauttavaa, ne eivät vaikuta ainakaan minun itseluottamukseeni. Uskoisin että tavallisen ihmisen pitää käydä läpi tietyt virheet ja nöyryytykset jonka jälkeen niitä ei joudu enää toistamaan uudelleen. Minun kohdallani se on ainakin tarkoittanut sitä että en ole enää turhan romanttinen ja herkkä. En anna haukkujen vaikuttaa minuun sen enempää kuin kehujenkaan. Kun ei itse tee itseään emotionaalisesti haavoittuvaiseksi, ei voi myöskään haavoittua.
-
Ja jos minä vaikka sanoisinkin esim.rakastavani jotain naista tai jotain vielä hirveämpää kuten vaikka itkisin niin mitä siitä? Ihmisillä on tunteet. Jos se on jonkun mielestä hassua tai juoruttavaa niin sitten on. Itse en näe siinä mitään hävettävää vaan ajattelisin että tein niin koska se tuntui hyvältä ja minulla oli sisua tehdä niin.
Toisin sanoen olet oppinut kuolettamaan tunteesi. Naiset tunnetusti ja tutkitusti suosivat miehiä joilla on samoja piirteitä kuin psykopaateilla, joten ehkä sinulla on saumoja.