Miehen mieli ja naiset

Naiset, oletteko tulleet miettineeksi, mitä vaatii aloitteentekeminen esim. parillekymmenelle tuntemattomalle tai puolitutulle naiselle? Tai 50? Ja suhteen alkuunsaaminen niistä "prospekteista".

Ulkonäön perusteella ei usein tiedä kuka nainen tykkää miehestä, eli vaikka nainen olisi miehen omasta mielestä ns. omaa tasoa, vastaan voi silti hyvinkin tulla kylmää kyytiä, testejä, huomionhakuista koukutusta, vääristelyä miehen tekemisistä selän takana, kaikenlaista. Tästä kaikesta ei pitäisi kuitenkaan välittää mitään, kaiken pitäisi valua kuin vesi hanhen selästä. Koska niin Tosimies(tm) asian ottaa, ja muu on nössöä.

Olen seurustellut muutamaan kertaan pidempään ja joitakin epävirallisempia suhdeviritelmiä on ollut. Olen tavallisen näköinen, tai joidenkin mielestä kuulemma vähän tavallista paremmankin näköinen (tyttöystävien sanomiset voi toisaalta ottaa osin kohteliaisuutena). Naiset eivät tosiaankaan tee mitään helpoksi. Jos itse teen "liian" selviä kiinnostuksen osoituksia, sanallisia siis, naiset ovat usein jättäneet roikkumaan asian päälle, ja jos heitä patistaa ottamaan kantaa, tulos on usein hylsy. Aina täytyy miettiä sanomisiaan ja tekemisiään.
Olen yli kymmenen vuotta naisten kanssa kikkailleena muuttunut huomattavan paljon sosiopaattiseen suuntaan. En jaksanut monia pettymyksiä, vaan mukauduin/muutin itseäni niin, että olen nykyään enemmän baareissa/harrastuskuvioissa rutiininomaisia iskemisliikkeitä tekevä hyvin vähätunteinen, mutta suhteellisen sulava kuori.

Yksi pointti tässä avautumisessa on se, että miehet eivät synny kovaksi tai henkisesti vahvaksi, vaan useammilla muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Ja jos persoona kehittyy johonkin suuntaan, niin jotain muuta usein myös menetetään. Oma "tyhjä kuorimaisuuteni" liittyy myös muihin asioihin elämässä, varmaan niin. Mutta naisten kanssa päätään seinään hakkaaminen ja jatkuvat pettymykset liittyvät siihen ainakin selkeästi.

Ajatuksia? Alkakoon kuran lentäminen, ei tämän tyypin avauksesta muuta voi odottaa...