Haluisin vaan virittää keskustelua aiheesta, mitä ajattelette, voiko liian nopeasti tapahtuva yhteenmuutto olla syynä ongelmille ja koko parisuhteen kariutumiselle? Näyttäisi hieman että meille olis nyt käymässä näin oman poikaystävän kanssa ja hän heitti tällaisen ajatuksen ilmoille. Kyseessä on siis kuitenkin kaksi ihan jo aikuista ihmistä ja myös yksinään ehdimme molemmat asua ennen yhteenmuuttoa, eli kyseessä ei kuitekaan ole suoraan vanhempien luota yhteiseen kotiin muutto. Voiko liian aikaisin tapahtunut yhteenmuutto siis vaikuttaa asiaan, vai olisikohan ongelmia tullut joka tapauksessa sitten saman katon alle muutettaessa. Poikaystäväni oli vähän sitä mieltä että olisi ehkä kuitekin hieman enemmän/pidempään tarvinnut sitä "omaa tilaa" vaikka siis ihan yhteisellä päätöksellä yhteen päätettiinkin muuttaa. Mitään muuta sen suurempaa ongelmaa parisuhteessa ei ollut kuin siitä ajan käytöstä yhdessä oloon vs. omiin juttuihin. Mistään pettämisestä, riitelemisestä yms. ei ollut kyse.
Voiko liian aikainen yhteenmuutto pilata suhteen?
Tessa
32299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä suhde kaatui turhaan hätiköintiin.. Muutimme samankaton alle jo kun olimme seurustelleet muutamia kuukausia.
En tiedä olisimmeko eronneet jos muuttamista olisi siirretty ja katsottu suhdetta rauhassa. Sitten muutettiinkin eri osoitteisiin ja erohan siinä tuli sitten.
Luulen että jollakin osin nopea yhteen muutto vaikuttaa asiaan. Ei ole enää tarpeeksi aikaa itselle, ja alkaa ahdistaa.
Minun mielestä kannattaisi ainakin vielä yrittää keskustella, ja molempien ehkä olla enemmän yksin kavereiden/harrastusten parissa jne.
Ei voi.
Kiirehtimisestä seuraa tietenkin tuhraa murhetta, koska vähän hitaammalla tahdilla olisi voinut havaita, että tämä ihminen ei ollut se oikea ja avoliitosta lähteminen on paljon suurempi projekti kuin vain seurustelun poikkaseminen.
Jos alkaa ahistamaan niin joko kyseinen suhde ei vaan sovi tai sitten on väärä aika elämästä seurustella.
Olen joutunut elämässäni useasti eroamaan.
Sitten löysin miehen ja kun oltiin jo tarpeeksi vanhoja ajattelin, että mitä sitä odottelemaan, kun on löytänyt hyvän, turvallisen ja saman harrastuksen omaavan miehen.
Suuresta rakkaudesta ei ollut kyse. Alettiin katselemaan yhteistä taloa jo muutaman viikon seurustelun jälkeen (toki oltiin tunnettu toisemme jo muutaman vuoden).
Nyt asutaan yhdessä ja kamala virhe, jota ei voi muuttaa.
Mies on äärimmäisen nuuka, ei ymmärrä että minun 4-henkisellä perheellä on ihan eri menot ja tarpeet kuin hänellä yksineläessään.
Missään muualla ei malteta käydä kuin lenkillä ja siellä, missä on ilmaista.
Mies on tylsä ja mustasukkainen.
Ennemmin kannattaa katsoa kuin katua