kun ystävä löytää miehen itselleen, ei ystävää enää kaivata.. ystävä muuttuu ilmaksi.. eikä ystävälle oo enää aikaa.. enkä tiiä, onko oikeus loukkantua tästä.. pitäisköhän sitä tosissaan alkaa itsekin etsimään miestä itselleen, ettei tuu ihan orpo olo.. onko muita samassa tilanteessa? lähes kaikki ystävät vakiintuneet, ja itse et?
mitä tehdä?
nainen85
3397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä olen itse vakiintunut mutta silti kaipaisin oikeesti muittenki seuraa kuin oman miehen... Yksi kavereista teki samallalailla n.2vuotta sitten löysi elämänsä miehen sen jälkee en ole kuullut hänestä mitään joskus alkuun vain muutama tekstiviesti. Loukkaannuin kyllä tästä, olinko mä sitt se huonompi kaveri joka voitiin unohtaa että aikaa on enemmän miehelle... Yksi toinen vielä pitkäaikasempi ystävä oli ennen kanssa sellainen mutt me saatiin puhuttua asita ja nyt nähdäänki. Oikeesti vaikka kuinka olisi ihana mies yms ei ystäviä saa unohtaa, mitäs sitt jos suhde ei toimikkaan ja sitten on aivan yksin ei ketään tukena...
Mietin myös minne ystäväni katosivat kun saivat itselleen poikaystävän. Itse olen seurustellut 3-vuotta mutta olen silti aina muistanut ystäväni. Heti kun paras ystäväni alkoi seurustella miehensä kanssa, en ole pahemmin hänestä kuullut, he muuttivat toiseen kaupunkiin ja välillä hän pyytää minua kylään, mutta jos pyydän häntä, hän ei tule. Aina kun tapaan hänet, hänen miehensä on mukana, mikä hieman häiritsee minua, miten voisin jutella naisten juttuja kun mies töllää vieressä tyhmänä? Olen jo kyllästynyt koko touhuun, enkä enää jaksa pitää yhteyttä, pelleilyksi se aina menee kuitenkin. En minä vaan rahaa avomiestäni joka paikkaan, koska ei häntä kuitenkaan kiinnosta tulla joka paikkaan mukaan minne menen. Meillä molemmilla on oma vapaa-aikamme, vietämme sen joko ystäviemme parissa tai yhdessä kaksin.
sitten pikkuhiljaa jo hävettää soittaa ystävälle.. tuntuu, että on pelkäksi häiriöksi..