monivuotinen parisuhde ohi. ei kaipuuta yhteen. jäljellä vain armoton v itutus kadotetuista vuosista. paljon tilaisuuksia jotka jäi käyttämättä.
Miten päästä yli hukkaan heitetyistä vuosista
5
8401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
JAtkan, niin monta mahdollisuutta jotka päästin sivu suun kun halusin olla uskollinen ihmiselle joka ei ollut uskollinen minulle.
Kaikki ne vuodet meni hukkaan. 11 vuoden vitutus kestää pitkään, ei löydy helpotusta, eikä löydy sanoja koertomaan kuinka pahalta tuntuu.
Sama täällä. Kulutin monta vuotta aivan toivottomaan suhteeseen. Mies ei aidosti koskaan välittänyt. Mutta on mentävä eteenpäin. Varmaan hyvin monella on takana suhteita, joita katuu. Ihmissuhteet ovat monesti salakavalia loukkuja, jotka sumentavat näkö- ja arvostelukyvyn.
Usein huonoihin ihmissuhteisiin ajautuvat ne, joilla on takana hylkäämistä, tunnevajetta jne., jotka ovat syntyneet lapsuudessa. On niin harmi, että ihminen saa kärsiä pitkin elämäänsä lapsuuden hankalista tilanteista.
Luin kirjan Tunne lukkosi (Kimmo Takanen), jossa kerrotaan juuri näistä tunnelukoista eli haitallisista varhaisista skeemoista, sisäisistä malleista, jotka ohjaavat elämää ja valintoja, tapoja tuntea ja ajatella. Löysin sieltä ajateltavaa suhteessa omiin miessuhteisiini. Sain jotakin ymmärrystä siihen, miksi usea miesystäväni on ollut jotenkin kylmä peluri. En väitä, että sinulla olisi samoja ongelmia, mutta kun on kauan huonossa ihmissuhteessa, kannattaa varmaan myös miettiä, mikä voisi olla syynä siihen, että sallii huonon ihmissuhteen jatkumisen.
Onnea sinulle!
Ompas katkeraa tekstiä, itse en ainakaan kadu mitään kaikesta on ollut opiksi ja kaikki on elämää, ehkä vielä joskus ymmärrätte?
Onnellisuus pitää löytää itsestä ensin sitten pärjää toisenkin kanssa.
PS. tollaset kirjat voi lykätä syvälle.. : )
..us
Eihän tuossa ole mitään katkeraa. Kyllä elämää on hyvä käydä läpi, jottei toistaisi samoja virheitä. Ihminen on oppivainen, mutta siihen tarvitaan myös halua muuttua. Joillekin muutos voi tuntua niin tuskalliselta, että ennemmin jatkaa samaa vanhaa kuviota kuin suostuu muutokseen.
Katkeruudelle ei kannata antaa yliotetta, jokaiselle on annettu se elämä kuin on ja sitä on elettävä.
Koskaan ei voi tietää mitä hyvää huominen tuo tullessaan.
Itse olen oppinut hyväksymään vastoinkäymiset vaan sillä asenteella, että ne asiat tapahtuu, mitkä on tarkoitettu tapahtuvaksi.
Se tuo sitä elämänkokemusta ja uusia näkökulmia asioihin.
Vastoinkäymisetkin kuuluvat ihmisen olemiseen täällä maanpäällä.
Ensinnäkin opettelet ajattelemaan, että ero on paras päätöksesi ikinä! Ja kaikki yhdessä vietetyt vuodet ovat sinua kasvattaneet ihmisenä.
Tuskin voitat, jos itseksesi katkeroidut. Nyt vaan leuka ylös ja hymyillen kohti kesää :) Uutta iloa voi putkahtaa elämääsi aivan yllättäen.
Muista nauttia omasta seurastasi. Otat vaikka tavoitteeksi jokaiselle viikolle jonkun hemmotteluhetken itsellesi.
Itse erosin pitkästä parisuhteesta alkuvuodesta ja aluksi tunsin itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi, varsinkin kun olin luottanut petturiin. Nyt ajattelen, että parempi näin kuin huonossa suhteessa!
Tää on vaan elämää ;)
Ei nekään vuodet ole hukkaan menneet jotka väärissä suhteissa on elänyt,kokemusta on 20 vuodelta, mutta jaksaa sitä 40 kymppisenä kääkkänä vielä sanoa että tulipa opittua kantapään kautta,Elämäähän tämä vain on. Ehkä sitä vielä se oikeakin löytyy...
Kiinnostaa, mitä tunnet, kun ajattelet mennyttä 20 vuotta? Miten laitat sen osaksi elämän historiaasi niin, että ei jatkuvasti tule mieleen, että voi kun olisin valinnut toisin?