Aloitin otsikon mukaisen keskustelun ja haluan nimenomaan kokemuksia miten olette selvinneet aivovamman kanssa työelämässä. Ensin kerron hieman itsestäni: joduin auto-onnettomuuteen v. 2004 istuin vänkärin puolella ilman turvavöitä kovassa humalassa, kun auto lähti kuljettajalla hallinnasta ja törmäsi mäntyyn oikean etupilarin kohdalta. Ambulanssi tuli onneksi aika nopeasti paikalle ja minut vietiin Oulun Yliopistolliseen Sairaalaan ja siellä todettiin aivovamma, kallonpohjanmurtuma, vasemman näköhermon vioittuminen ja aivoverenvuotoakin CT-kuvissa oli jonkinverran. Olin sairaalassa yhteensä 3vk ja ensimmäiseen 2vk minulla ei juuri ole muistikuvia. Vasemman silmän näkö koitettiin saada korjattua, mutta se jäi todella heikoksi ja mulla on näkökenttäpuutos siis sille puolelle. Selkäydinestettä vuoti myös n. viikon verran nenän kautta, mutta onneksi se lakkasi itsestään ja leikkausta ei tarvinnut siihen. Olen tällähetkellä kuntoutettu moneen kertaan ja koulutettu uuteen ammattiin. Muuten olen alkuvaikeuksien jälkeen selvinnyt elämässä, mutta työelämässä tuntuu olevan haastetta oireiden kanssa. Väsyn tosi helposti ja tarkkaavaisuutta vaativa työ vie minusta helposti mehut. Kotona olen aivan sippi enkä viikonloppuisin jaksa tehdä yksinkertaisesti mitään. Kertokaa omia kokemuksia, miten jaksatte/ette jaksa tehdä töitä aivovamman kanssa.
Aivovamman kanssa selviäminen työelämässä.
3
367
Vastaukset
- hyvä suomi
hyvin näyttää menevän ... itse aiheutetussa kolarissa neliraajahalvaus ja rullatuoliin. työnantaja tykkäs ja nimitti järjestelmäpäälliköksi. ihan oli onnepotku, kun on vaa apuhoitajan paperit.
mies sai mersun ja mun taksit on ilmasia. lekuri kirjottaa mömmöjä, niin ei tartte paljoo viinaakaan kuupan sekottamiseen. - pikku nalle
Mulla tilanne on vielä aika auki. Olen ollut vasta sairaslistalla enkä edes kuntoutukseen ole päässyt. En ole itse osannut toimia eikä auta muiden möhlingit. Itse ei ole aina tajunnut väärää tietoa ja toimintaa.
Töihin olen halunnut koko ajan päästä.
Vaikutat kuntoutuvan. Väsyminen on meille aika tavallista.
Omia sairaspapereita en ole edes viitsinyt selata. Näytti pahalta. Leikkauksessa olen ollut, taisi olla hyvä kirurgi. Muita en ole osannut arvostaa. Lähetään toiseen sairaalaan ja omassa on hylätyn olo. Tuntuu etteivät ymmärrä aivonsa vammauttaneen todellisuutta. - Onnekas(ko)
Itse jouduin aika tarkalleen 10 v. sitten kolariin, jonka seurauksena sain mm. vaikean aivovamman, kallonmurtumia sekä menetin toisesta korvastani kuulon lähes kokonaan. Vietin kahdessa eri sairaalassa n. 5 vkoa ja ensimmäiset muistikuvat ovat n. pari vkoa onnettomuuden jälkeen. Muistikuvat koko sairaala-ajalta ovat edelleen melko hataria. Sairaslomani kesti 3 kk. Töihin palasin näin jälkikäteen ajatellen ehkä vähän liian aikaisin, pidempi toipumisaika olisi ollut varmastikin hyväksi. Parikymppisenä sitä kuitenkin uskoo selviävänsä kaikesta..
Toivuin kolarista nopeasti, olin monella tavalla onnekas. Sairaalassa sain fysioterapiaa ja kotiinpääsyn jälkeen kävin useamman kerran neuropsykologin testattavana. Toimintaterapiaa tms. en saanut. Töihin paluuni onnistui varsin hyvin. Ainakin ulospäin yritin näyttää, että kaikki on kunnossa ja selviän kaikesta normaaliin tapaan. Varsinkin alkuvaiheessa töiden jälkeen ja viikonloppuna olin ihan älyttömän väsynyt.
Alkuaikojen jälkeen on kuitenkin helpottanut. Työni ei ole fyysistä työtä, mutta vastuullista ja itsenäistä työtä, jossa on oltava tarkkana. Välillä tuntuu, että takki on tyhjä ja voisin vaihtaa johonkin ns. "hyllyntäyttöhommaan". Mietin aika usein, onko mm. väsyminen, tuskastuminen ja riittämättömyyden tunne aivovamman jälkioireita vai yritänkö vain keksiä itselleni tekosyitä laiskuuteeni..
Pohdin näitä asioita lähinnä itsekseni. Jos joskus puhun toisille, että muistini ei oikein ole entisellään ja se tekee minulle välillä tepposiaan, vastaus on yleensä, että kaikilla on muistiongelmia ja kiire sitä aiheuttaa. Siitä jää fiilis, että yritänkö vain suurennella asiaa ja keksiä itselleen oireita, joita ei oikeasti ole.
Olen alkanut miettiä, että lisääntyykö väsymisen ja muistin aiheuttamat ongelmat iän myötä? Jaksaako nuorena kompensoida paremmin jälkioireet? Jos jollain on asiasta asiallista lisätietoa, kuulisin mielelläni! Netin aivovammasivustoilta tms. en ole löytänyt aiheesta tietoa. Kiitos AV:lle viestiketjun aloittamisesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771756Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181669- 141458
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12115450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191143Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51141hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121096Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291091Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää51062Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71050