Missä vaiheessa lopetat riidan? Kun olet voitolla vai häviöllä?
Voitatko yleensä riitelyt tai väittelyt?
riita poikki
29112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Voitan aina. Häviö on vain puutetta selittää itselleen epäedullinen lopputulos suotuisana. Ja mitä pidempi riita (iso panos) - sitä varmempi voitto.
Pakko olla joku persoonallisuushäiriö, milloin persetarpeitani ei välittömästi täytäntöönpanna.
Ja ainahan on torjuntavoittoja! Ja sekin hyvä muistaa että "hopea ei ole häpeä".
Ja suihinotto ei oo seksiä.
Häviän aina, Siis näennäisesti voitan.
Voitan aina kaiken, koska kirjoitan itse historiani.
Siinä vaiheessa kun riitakumppani osoittaa sovinnonhalua.
Tämäkin pätee. Siitä jää paras mieli :)
Siihen kuin vain aina pystyisi... ;-)
Siinä vaiheessa, kun itselläni on paha mieli tai toiselle on tullut :\
en tiedä, harva jää kuuntelemaan ku raivoa, häipyvät hissukseen räjähtävän tulivuoren lähettyviltä.
Must toi voidaan laskea voitoksi - paitsi Suomessa jossa taktinen paniikissa perääntyminen on osa sotastrategiaa.
Mitä siinä voittaa, että jää yksin raivoamaan? Yksinäisyyden? Oman seuransa? Epäkunnioituksen?
Perääntyykö poltettu maa paniikissa - koska sinä sanot niin - vai täysin piruuttaan, koska tietää mikä sinua odottaa?
Onnittelen - et ymmärtänyt yhtikäs mitään, mutta voit laskea sen voitoksi.
Joskus tietoinen etäisyydenotto on luettavissa win/win -tilanteeksi.
Raivoaja ei voita asiakysymyksessä, mutta saattaa menettää kasvonsa.
Miten niin joskus - "Se mikä ei tapa vahvistaa".
diktattorin ei tartte välittää asiakysymyksistä.
siinä säilyttää itsekunnioituksensa.
parempi kunnioittaa itteään vaik yksin, kuin madella orjuutettuna ja kasvonsa menettäneenä suhteessa.
mistä tietää että toinen on voittanut riidan? Eikö riita johdu nimenomaan siitä, että ollaan eri mieltä siitä kuka on oikeassa?
Riippu aiheesta. En jaksa jankuttaa ja vängätä. Sanon jossain vaiheessa, jos kypsytttää, että "joo, joo " ja lähden menemään. En ole muutenkaan kilpauluhenkinen.
Harvemmin tulee riideltyä, mutta sit jos tulee niin läheisempien kanssa. Jolloin mä usein olen se joka vaikenee, kun alkaa mennä liian pitkälle. Tulee tunne, että tämä on ihan turhaa ja tyhmää. Joskus sitten olen äkäsellä päällä ja otan kierroksia, kun joku oikeen painelee arkoja kohtia eikä tajua lopettaa. Kimahdan sitten ja herkkään. :-) Eli voitto tai häviö, ei se ole tärkeintä, vaan se että älyää lopettaa.
Sitten taas leikillään voi "mukamas" kinata vaikka kuinka pitkään. Silloin mulla on pilkettä silmäkulmassa ja vängään ihan vängäämisen ilosta.
En yleensä jaksa riidellä.
Väittelyssä auttaa kun on faktat hallussa ja jos vastapuolella ei ole, ei kannata jatkaa väittelyä aidanseipään kanssa.
En oikeen osaa sanoa kuinka usein voitan tai häviän, mutta luullakseni lopetan mesomisen kun tunnen että olen saanut asiani sanottua ja että toinen on kuullut mitä mulla on sanottavana.
Ei mitään tietoa, eikä ole niin kiinnostunutkaan, häviänkö vai voitanko. Tuskin toinen osapuolikaan siitä niin piittaa. Jos piittaa, niin esitän, että toinen voitti, niin kaikilla jää hyvä mieli.
Riidat loppuu siinä vaiheessa, kun molemmat on saanut purettua pahan olon pois ja toinen menee vaikka ulos kävelylle. Sit kun sieltä palaa, riita on unohdettu molemmilta osapuolilta.
Ei tule riideltyä juuri koskaan mistään vakavasta aiheesta, vaan täysin turhan päiväisistä, joten on aika se ja sama kumpi "voittaa".
Oot aika järkevä, ois ihan mullakin tuosta oppimista! Pitää ottaa sellanen vähät välitän-tyyli, sillä sitä pärjää. Ja miks kiusata itteesä jollain tyhjänpäiväisyydellä. Se on vaan pätemistä.
Aika monessa asiassa on yhdentekevää kumpi "voittaa". Sitä paitsi jos kyse on vaikka verhojen väristä, niin vaikka häviäisi näennäisesti, niin voi myöhemmin kuitenkin ostaa ne mieleiset verhot ja sanoo, että oho, mä muistin, että sä tykkäsit just tästä väristä :P Ei siitä enää uutta riitaa synny, kun se riita on jo riidelty.
Tuo on naisen logiiikaa parhaimmillaan. Mut mä en jaksa säätää kaikessa, suorana immeisenä pysynkin sinkkuna varmaan aika kauan.
Voitan. Olen tunteiden ja suhteiden taituri ja yleensä analyyttisempi kuin mies. Siis miehen kaa yleensä tulee riitaa, jostain syystä. Kait liian monimutkainenkin. Se loppuu yleensä siihen, kun toinen luovuttaa, riippuu tosin asiasta.
Jos tajuan että asia ei ratkea ja ei päästä samalle aaltopituudelle, luovutan. Tai jos mies on tajunnut asian laidan, luovuttaa.
Oon ihan selkeetä sinkkuainesta.