Jos nainen on jäänyt YH:ksi tarkoittaa se, että hänen täytyy olla todella moraaliton. Kuinka joku voi tehdä lapsen suhteeseen, joka ei ole niin vankalla pohjalla, että lapsella olisi Oma Oikea isä. Henkisesti tasapainoiseksi kasvetakseen lapsella täytyy olla kaksi toistaan rakastavaa vanhempaa. Miks teette niitä lapsia jo vuoden seurustelun jälkeen?? Lapsia pitäisi tehdä vasta vähintään viiden avioliittovuoden jälkeen kun on kokemusta niistä parisuhteen huonoistakin puolista. Ne kun on yhdessä koettu ja niistä selvitty niin voi harkita lapsentekoa. Tuolla niitä kylällä hädin tuskin 18-v täyttäneitä tyttöjä työntää yksikseen kärryjä. Se on todella julmaa ja itsekästä sitä lasta kohtaa. Ajatelkaa muutakin kuin itseänne kun yritätte sitoa miehen parisuhteeseen lapsen tekemällä. Yhden kaverin muija esim. oli tosi epävarma miehestään ja salaa jätti e-pillerit pois ja tuli raskaaks. Aluks väitti miehelleen että vahinko oli mutta lopulta murtu ja tunnusti että tarkotus oli lapsen avulla vankistaa suhdetta. JULMAA sitä lasta ja miestä kohtaan! Ajatelkaa ennenkuin toimitte.
YH:t vastuuseen teoistaan
suoraselkäinen
261443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ihan oma valintani oli se, kun raskauteni sain tietää, että omineni pärjään. Lapsen isällä ja minulla ei juurikaan ollut mitään varsinaista parisuhdetta enkä sellaista häneltä halunnut vaatiakaan. Lapsen kuitenkin halusin, vaikkei sitä suunniteltu ollutkaan.
Poika on kaksi ja isä käy kyllä kylässä ja viettää viikonloppuja hänen kanssaan. Hyvin olen itsekseni pärjännyt.
Tuollainen muiden ihmisten valintojen moralisoiminen - suoranainen tuomitseminen, kertoo kirjoittajasta aika paljon. Luulet varmaan olevasi paljonkin parempi ihminen kuin me säälittävät yh:t?
Ja ne parit, jotka lapsia tekevät varhaisessa vaiheessa, tekevät omia ratkaisujaan. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että olet oikeutettu haukkumaan näitä ihmisiä vähemmän suoraselkäisiksi kuin sinä? He uskovat pysyvänsä yhdessä kai aina, miten tätä elämää pitäisi sitten elää - ajatella, että ei voi tehdä lapsia, kun ero voi tulla jo ensi vuosikymmenellä? Kyllä ihmiset voivat ajautua erilleen ja silloin on lapselle parempi asia, ettei koko porukka asu saman katon alla riitelemässä - tätä sinäkään et voi kieltää.
Miestä kohtaan julmaa.. En oikein usko, että monetkaan yrittävät pitää miehensä lapsien avulla. Naisella on oikeus lapsiin siinä missä miehellä on oikeus olla isä. Itse en ole isäksi ketään lapselleni pakottanut. Olisin voinut jopa jättää raskaudesta kertomatta, sekö ei olisi sinun mielestäsi julmaa?
Noin kirjoittaa ihminen, jolla ei ole lapsia. Eikä toivottavasti koskaan tule olemaankaan.
"Ihan oma valintani oli se, kun raskauteni sain tietää, että omineni pärjään"
Etkö tosiaan ota vastaan lapsesi isän maksamaa elatusapua?
suoraselkäinen ????
no et minun käsittääkseni,
toisten ihmisten mollaaja ja moralisoija ei ole sitä !
Entäs ne yh:t, jotka ovat olleet parisuhteessa tosissaan, mutta käynytkin niin, että mies ei ole osannut kantaa vastuuta teoistaan - pettänyt ja jättänyt ja tehnyt näin vaimostaan yh:n tahtomattaan? Ovatko hekin mielestäsi moraalittomia ja henkisesti tasapainottomia?
Mieti kaksi kertaa ennen kuin tuollaisia yleistämistekstejä tänne kirjoittelet..
Riitaan tarvitaan AINA kaksi. Sellaisia parisuhteita ei olekaan jossa jättäminen olisi sen "jättäjän" vika. Yhtä paljon on vikaa "jätetyssä". Minulle on yksi ja sama kuinka parisuhteissa elätte kunhan ette sotke lapsia siihen. Vasta kun on sopiva partneri voi harkita lasten tekoa. On lapsia kohtaan hyvin julmaa tehdä niitä muuten ja todella itsekästä.
tiesitkö, että valitettavan monelle miehelle iskee juoksukausi, kun vaimo saa lapsen? Liekö mustasukkaisuutta vai mitä, mutta baarit ja kaverit (ja vieraat naiset) alkavat kiinnostamaan enempi, kuin vaimo, lapsi ja kotielämä.
Tällainen mies on voinut olla mitä kunnollisin puoliso, ja parhain kumppani. Siksi hänen kanssaan se perhekin perustettiin.
Tulevaisuuteen kun ei voi nähdä.
Ei edes akan retaleet.
Ok.
Jäin mieheni ja lasteni isän. Mutta katson, että se oli lastenielämänlaadun kannalta parasta, mitä saatoin tehdä.
Hän oli yksi näistä mystisistä muuttujista. Unelmienmiehestä sukeutuikin alistava, mustasukkainen valehtelija, josta oli hauskaa katsoa, ehdinkö rahapäivänä automaatille ennen häntä nostamaan lomppaakkooni ruokarahaa, ennenkuin hän tyhjentää tilin.
Mies, josta oli hienoa kertoa ihmisille, että hänellä on perhe. Vaimo ja kaksi lasta.
Mutta akka on nyt kotona lasten kanssa. Tuskin kertoi monellekaan, että akka on nyt kolmatta päivää kotona ilman autoa, puhelinta tai rahaa, kun ukko itse juoksee kylillä.
Tai sitä, että usein vielä antoi kotiutuessaan ikään kuin varmuuden vuoksi selkäsaunan vaimolleen.
Siksi kun vaimo on kuulemma huora. Mielenkiintoista huorata kahden pienen lapsen keralla, kun olet jumissa omassa kodissasi.
Ja kyllä. Nämä oireet olivat minulle valtava shokki ja yllätys.
Oli järkyttävää, kun unelmien mieheni alkoi muuttua pala palalta painajaiseksi.
Jos siksi olen moraaliton, etten näe tulevaa.
Pidän siinä tapauksessa kunniana moraalitonta luonnetta´ni ja huoran sielua, koska niiden ansioista pelastuin.
Ai, niin.
Löysin aikanani mahtavan miehen, jonka kanssa uskaltauduin rakentaa yhteistä elämää.
Sehän lopullisesti tpdistaa moraalittomuuteni, eikö vain.
Mikäs siinä.
Niin ja se suuri mahtava mies, jossa ei mielestäsi mitään vikaa voi olla, se jonka jätin, Hänestä kasvoi vuosien saatossa viimein se vastuunsa kantava ja lämmin isä lapsilleen.
Varsinainen huora kai sitten hänkin.
ex-Vaimolla alkoi Juoksukausi,kun tytär oli n.vuoden vanha.että osaa ne naisetkin.
tutustu paremmin mieheen ennenkuin teet lapsia
Entäs ne yh-äidit, jotka ovat yh:ia siksi, että mies on kuollut? Suhdetta saattaa olla takana jo monia vuosia. Ovatko he moraalittomia?
Jos puoliso yllättäen kuolee on asia eri. Yli 95% kuitenkin eron takia YH:ita, joten keskustelun kannalta kysymys ei oleellinen.
Niin selvä provo kuin vain voi olla, ja silti heti oli muutama yh kiukkuisena kommentoimassa. Eikö tällaiset kannattaisi jättää omaan arvoonsa?
toisilla on sitte aikaa kirjottaa huvikseen paskaa!
heippa,
olenko siis moraaliton, kun mieheni jätti minut ja 2v poikani? olenhan yksinhuoltaja, vaikka en omasta tahdostani?
Olisit voinut harkita ennen lapsentekoa, että onko mies sellainen jonka kanssa haluat seuraavat väh. 18 vuotta viettää ja myös oletko itse sellainen jonka kanssa mies haluaa olla. Turha sitä on jälkikäteen alkaa itkeä ja syytellä muita.
tuskinpa kovin moni tieten tahtoen ryhtyy yh:ksi tai hankkii lasta lyhyeen suhteeseen nuorena. ei taida olla kovin terve henkilö, jos näin. onko sinusta itsekästä jättää lapsen isä, jos tämä on väkivaltainen juoppo? tiedän useita, jotka ovat tulleet raskaaksi e-pillereillä, vaikkeivat ole unohtaneet pilleriä kertaakaan. sekään ei katsos ole 100% ehkäisymenetelmä. entäs ne, jotka ovat tulleet raskaaksi vahingossa ja joiden mielestä abortti on murha/epäeettistä (jos edes tiedät mitä sana tarkoittaa...)? entä ne yh:t joiden mies on kuollut? onko sekin naisen moraalittomuutta? tai jos mies sattuukin pettämään? sellaista tapahtuu viiden avioliittovuoden jälkeenkin... ajattelepas ensin hieman järjellä, ennen kuin alat toisia syyllistämään.
Oletkohan ihan tosissasi. Jos ihminen menee naimisiin ja perustaa perheen, hän useimmiten tekee sen tosissaan. Jos tilanne muuttuu 5 - 10 - 15 v päästä, sitä ei voi ennustaa. Sanoisin sinulle, että kasva aikuiseksi, koe elämää eläkä mieti asioita, joihin henkiset kykysi eivät joko liian nuoren iän tai kypsymättömyyden vuoksi riit'ä. Maan äitimmekin, eli Tarja Halonen on yksinhuotajana kasvattanut lapsensa. On ihmisiä, joille ei ole annettu sen enempää järkeä kuin ymmärrystäkään, suvaitsevuudesta puhumattakaan.
samaa mieltä. Itse olin 34v. kun sain esikoiseni. En sano, että se olisi paras ikä saada esikoisen, vaan sitä, että kerkeää niitä lapsia tekemään myöhemmässäkin elämänvaiheessa. Enkä kadu senttiäkään, että sain esikoiseni vasta kunnolla aikuistuttuani.
Ei niitä lapsia tosiaan pitäisi tehdä lyhyen yhdessä olon jälkeen. Sehän on jo nähty miljoona kertaa miten siinä käy. Toisin kun nämä jotka vuosia elävät yhdessä ja sitten tekevät lapsen/lapsia. Näin se vaan on. Herätkää pahvit. Kiva kuunnella näitä yh:ta kun selittävät itsesäälissä karmeaa kohtaloaan. Kiire on pahasta ja valitettavasti usein käy niin että ero tulee ja lapsi siinä kärsii aikuisten itsekkyyden ja kiirehtimisen takia. Missä lie pilvilinnoissa elävät ja sitten petytään.
Harvemmin ero tulee näillä hitaasti etenijöillä.
Oikeassa olet siinä, että lapsia ei pidä tehdä, jos on ollut vasta vähän aikaa yhdessä tai ei edes seurustele, mutta valtaosa yksinhuoltajista on 30 - 45 vuotiaita, toistakymmentä vuotta liitossa olleita. Te, jotka ette ole asioita kokeneet, ette voi arvioida, sillä ihminen ei usein ymmärrä asioita, joita ei tunne ja joita ei ole kokenut. Kaikenmaailman saivartelijoita ja moralisteja löytyy, mutta viisaus lähtee siitä, että tietää miten asiat ovat eikä luule.
Kyllä se ero tulee useimmiten pareille, jotka ovat olleet yli 7 v naimisissa. Useimmiten ne kriisit tulee keski-iän korvilla.
Et tiedä elämästäni, etkä suhteeni pituudesta lasteni isään.
Itsesääliäkään en tarjoillut.
Karmeasta kohtalosta puhumattakaan.
Huomautan, että nämä "hitaat" eivät saa taetta suhteen kestolle vuosissa.
Nimim. Kokemusta on.
Ja jonnin verran kehkeytynyt näkemystäkin.
Vai miten selität tilanteen, jossa ne lapset tehtiin 15 vuoden jälkeen, sitten vasta vihille, ja kas, kas. Ero tuli kolmen vuoden liiton jälkeen.
Että ei sitten pariskunta tuntenut toisiaan ennen lapsia?
Mikä muuten oli ehdotuksesi täksi vastuuksi yh:lle?
Hehän sen vastuun nimenomaan lapsista kantavat, yksinhuoltajia kun ovat. Toisin kuin se lapsensa hylännyt epäkypsä liesuaja.
Toinen tärkeä huomautus sinulle valopää, että yksinhuoltajissa on myös miehiä.
Ovatko he sitten pyhimyksiä sinun moraalissasi?
Yh-huora- alannah.
-aviossa
On täällä jutut; haukutaan ihmisiä, jotka kantavat vastuun lapsistaan, kasvattavat, hoitavat, huoltavat usein yksin. Onkohan vielä
niin, että pahimmat haukkujat ovat lapsettomia
miehiä. Ei käy kateeksi yksinhuoltajia, on se
senverran rankkaa hommaa. Yksinhuoltajuus ei kovinkaan usein ole rooli, johon halutaan, siihen ajaudutaan, kuka mistäkin syystä. Yksinhuoltajat teille sanon: ei teidän tarvitse perustella sitä, miksi olette lastenne kanssa yksin. Syitä on paljon, jokainen tarina vähän erilainen. Tällaisista jutuista on suoraselkäisyys kaukana.
Aivan turhaa hurskastelua. Jos on katkera jostain syystä, ei pidä yleistää !
Olen ollut 26 vuotta naimisissa, nyt minusta on tulossa yksinhuoltaja. Ero on paras ratkaisu,
eikä sitä tarvitse perustella kenellekään. Sitä paitsi lapsi tulee kyllä huolletuksia, eikä hänellä ole mitään hätää. Surullistahan se tietysti on, mutta lapsen välit isään eivät katkea, se on jokaisen edun mukaista.
Ihmisiä on monenlaisia, yksinhuoltajissakin,
mutta niin näyttää olevan muissakin :)
Siis en tarkoita että tämä olisi teidän syytänne, ei toki ole. Eihän se teidän vika ole ettette ole järjellä siunattuja. Valitettavaa mutta totta.
Minä yhdyn mielipiteisiisi siinä, että on itsekästä tehdä lapsia, jos tiedossa on että lapsi kasvatetaan yksin. En kannata sitä, että esim. sinkkunaiset hommautuvat raskaaksi ja tekevät lapsia, koska minusta jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus sekä isään että äitiin.
Ketään en kuitenkaan ole tuomitsemassa tästä, koska se ei ole tehtäväni.
Minusta on törkeää lyödä lyötyä, eli haukkua niitä jotka ovat tehneet lapsia parisuhteessa, mutta tulleet sitten jätetyksi tai jotka ovat ottaneet eron puolisostaan pakon edessä, esimerkiksi väkivallan takia. Kukaan kun ei voi nähdä tulevaisuuteen eikä puolisonsa sisimpään, vaikka hänet kuinka hyvin tuntisi. Elämä voi yllättää.
...ja huonon ukon kun pitää väkisin voi pitää sekä parisuhteen, että pari suhdetta!