Ketjureaktio pettämisestä

Hurjan rakastuneita mekin olimme suhteemme alussa ja heti ekoilla viikoilla mies petti minua. Jatkoin suhdetta, koska ajattelin että...niin, en tiedä mitä ajattelin. Anteeksi en ole koskaan antanut ja se varmaan minua kaihertaakin. No, tämähän ei riittänyt vaan mieheni aloitti kaksi vuotta sitten vuoden kestäneen seksisuhteen ystäväni kanssa. Jäi kiinni vuosi sitten ja sen jälkeen en minäkään ole mikään maailman uskollisin ollut, tosin varsinaista yhdyntää en ole harrastellut.
Noh, en kuitenkaan pidä sellaisesta puolesta itsessäni, mutta jotenkin se vain menee aina liian pitkälle. Vähän kuin v***uillessaan, luulen mä.

Erossa olemme olleet aika ajoin ja silloin olen kyllä ihan estoitta ollut muiden kanssa, joten kun kerran erotaan, niin silloinhan pystyy ja saa. Edelleenkin mietin päivittäin eroamista koska en selvästikään miestäni arvosta. Enhän muuten käyttäytyisi näin. Mies ei käy töissä, ei etsi töitä, ei tuo perheeseen rahaa tai muutoinkaan kehitä itseään. Ja lisäksi on käynyt vieraissakin, joten mitä ihmettä teen sellaisella miehellä. Itse joudun opiskelujen lisäksi tekemään täysiä tunteja töissä että laskut saadaan maksettua ja lapselle ruoka ostettua. Eli ei se pettäminen syy siiheen eroon olisi vaan kokonaisuudessaan tämä tilanne.

Mutta koska olen tässä suhteessa edelleen, niin haluaisin tietää, että miten saisin ajatukset käännettyä niin, että miehellä olisi minulle jotain väliä, oppisin häntä arvostamaan ja rakkauden saisin jostakin kaivettua. Näin se ei voi jatkua.