Elämä ilman aviopuolisoa on kuin ei eläisi ollenkaan..En ihmettele sitä miksi erosimme. Asuimme poissa ja kaukana, minä ilman työtä ja järkevää tekemistä, ei tuntunut siltä, että tuo vaihe kuului minun elämän suunnitelmaani. Silti olin ja pysyin, en lähtenyt ja jätin toteuttamatta omat haaveeni. Elin toisen elämää.
Miten tästä eteenpäin? Eronneena, yksin, yksinäisempänä kuin koskaan. Miten saan oman elämän haltuuni? Ennen kuin olen sinut elämäni ja itseni kanssa, ei kannata edes haaveilla uudesta suhteesta.
Olin jo avioliitossa yksin, koska mies eli vain omaa elämäänsä ja olin siinä vain "siivellä" kun häneltä se minuutti kaksi liikeni. Hän harrasti, liikkui, istui koneella kaiket illat ja yöt, puhumatta minulle yhtään mitään. Käsittämätöntä, miten vähän asiaa hänellä minulle oli..Miten vähän häntä kiinnosti minun elämäni, unelmani.
Mieheni, unelmani, ei koskaan ollutkaan minun..miten tästä eteenpäin? Mistä löydän minut, minun unelmani, kun ne on jo aikaa sitten kadonneet..?
Mitä sen avioliiton oikein piti olla? Jos haluaa olla vähemmän puolison kanssa kuin yksin niin eikö se ole aika huono liitto?
Miten tästä eteenpäin? Eronneena, yksin, yksinäisempänä kuin koskaan. Miten saan oman elämän haltuuni? Ennen kuin olen sinut elämäni ja itseni kanssa, ei kannata edes haaveilla uudesta suhteesta.
Olin jo avioliitossa yksin, koska mies eli vain omaa elämäänsä ja olin siinä vain "siivellä" kun häneltä se minuutti kaksi liikeni. Hän harrasti, liikkui, istui koneella kaiket illat ja yöt, puhumatta minulle yhtään mitään. Käsittämätöntä, miten vähän asiaa hänellä minulle oli..Miten vähän häntä kiinnosti minun elämäni, unelmani.
Mieheni, unelmani, ei koskaan ollutkaan minun..miten tästä eteenpäin? Mistä löydän minut, minun unelmani, kun ne on jo aikaa sitten kadonneet..?
Mitä sen avioliiton oikein piti olla? Jos haluaa olla vähemmän puolison kanssa kuin yksin niin eikö se ole aika huono liitto?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saat oman elämän haltuun, kun hommaat itsellesi harrastuksia ja ystäviä. Mietit kuka oikein olet, mitä haluat, miten sen voit saavuttaa. Koska sinulla vaikuttaa olevan pallo kokonaan hukassa, suosittelen kirjallisuutta. Niin romaaneja, runoja kuin ihmissuhdeopuksia. Myös elokuvien, draaman kautta voi löytää arvokasta tietoa omasta itsestä. Aikuisopistoissa järjestetään myös itsetutkiskelun kursseja.
Kuulostaapa tutulta. Olen siinä tilanteessa NYT, jossa mieheni elää vain omaa elämäänsä. Hän on ehtinyt meidän yhdessä olomme aikana kouluttautua aika korkeasti ( minä avittanut sen ajan laskujen kanssa), hän harrastaa milloin mitäkin, hän on jatkuvsti menossa johonkin suuntaa, toisinaan näen häntä ehkä tunnin päivässä, hän tulee kotiin, makaa sohvalla, katsoo dvd:tä ja nukahtaa. Hänellä on ollut toisia naisia (myöntänyt) ja omia iltamenoja. Minulle ei liikene sanaakaan, muutama murahdus tai väkinäinen lirkunlirkun kysymys "mitä töissä"? joskus hän ei edes jä kuuntelemaan vastaustani, vaan on jo menossa eteiseen ja vetää takkia niskaan. Hänellä ei ole käsitystäkään mitä minulle kuuluu tänä päivänä. Mutta hän pitää huolen, että hänen elämänsä on koko ajan tapetilla. Jos hän jostain minun kanssani keskustelee, on se hänestä itsestään. Yhteisiä lomia emme vietä, hän viettää ne yksinään milloin mihinkin vedoten.
Nyt kun olen pikkuhiljaa alkanut rakentaa omaa elämää, hankkinut omia ystäviä, joita hän ei edes tunne, hankkinut uusia OMIA harrastuksia ja menoja niiden tiimoilta, myös oman auton olen ostanut... ei mitään. ei kiinnosta. Hän on vain ilmeisen tyytyväinen, kun nyt voi mennä VIELÄ enemmän, koska minäkään en ole vaatimassa häntä kotiin.
Ja hän IHMETTELEE, miksi haluan eron?....
Ei minulla ole ollut aviomiestä enää vuosikausiin.
Onpa tooosi hyvä esimerkki siitä, miksi ei pidä "elää elämäänsä toisen kautta" !
No oletpas tosi hyvä esimerkki ikävästä ihmisestä kun iloitset toisten epäonnesta nimim. Hah !
Missä kohrassa sanon, että iloitsen. Surullistahan se on, että niin moni on niin t...ä, että suostuu jättämään oman elämänsä elämättä jonkun muun elämän takia.
Juuri tuo asia on niitä kuolemansyntejä joita vanhus katuu viime päivinään. Miksi jätti oman elämänsä elämättä milloin minkäkin verukkeen takia.