Tunnistitko parisi ensisilmäyksellä?

Tunnistin ensi kosketuksesta en niinkään ensisilmäyksestä. Tämä tapahtui vuonna 1978 ja oli silloin 19-vuotias. Olemme olleet siitä lähtien yhdessä ja nyt elämme jo kahden keski-ikäisen aikuisen parisuhdetta. Lapset ovat maailmalla ja meillä on jälleen aikaa toisillemme ja itsellemme eri lailla kuin pienten lasten kanssa, joka sekin on upeaa aikaa elämässä.

Kaikkea on taipaleeseemme mahdtunut mutta kosketus tuntuu edelleen hyvältä ja kihelmoi - oisko tämä sitä kemiaa. Elämä sen oikean kanssa on oikeasti mahtavaa.

Tuo fiilis tuli täysin väärään aikaan - ja siksi se haudattiin vuosiksi eteenpäin.
Tapasin nykyisen mieheni työasioissa, kommunikointi kävi kuin vanhojen tuttujen kesken saman tien ja sellainen tietynlainen kipinöinti syntyi välillemme heti. Maailma vei eri suuntiin jo pelkästään elämän tilanteista johtuen - mutta kun sitten tuli otollisempi aika, ei paljon miettimisiä tarvittu.

Juu, mutta aika ei ollut oikea.Ensin hän oli varattu ja sitten minä olin varattu. En osaa selittää sitä tunnetta. Minä vain TIESIN sen. Ihan kuin se olisi ollut kirjoitettu johonkin. Ei siis olla yhdessä, mutta tiedän että hän on sielunkumppani. Tuskin koskaan päädymme yhteen, mutta olen iloinen, että hän on olemassa.

Mieleni valtasi riemu, kun näin erään miehen ensi kertaa. Mies ei tainnut olla samaa mieltä... En ole vieläkään unohtanut.

HETI ensisilmäyksellä tiedettiin molemmat et se on siin