KANNUSTUS PORUKKA XXX

Moikka!

Tuttu tunne välillä tuo harhapoluille päätyminen. Kyllä se siitä taas lähtee sujumaan. Pitkähoikka, vieläkö polvi haittaa liikuntaa?

Minulla on ollut liikuntaa ja asiointia tuonne kaupungille ja vieraisille. Sen se tekee, jos jaksaa liikkua paljon, että -200g paino aleni. Minä syön melko paljon ja nälkää en suostu näkemään, niin paino junnaa melkein paikallaan.

Syntymäpäivät meni mukavasti, hauskaa oli ja ruokaa sopivasti. Keväinen päivä meni rattoisasti.

Etsitään yhdessä sitä "viisasten kiveä" ja laihdutaan vähitellen!

Kertokaapa kuulumisia toisetkin!

Tervehdys!

Paino junnaa nyt paikoillaan. Liikkumattomuus harmittaa.

Sain taas lähetteen ortopedille polvestani. Ilmeisesti nyt otetaan magneettikuvat ja ehkä tehdään tähystysleikkaus, kun epäillään kierukan vauriota.

Ensi viikolla koitan aloittaa taas pyöräilyt, jos sohjot on sulaneet. Uimahallin kaakelit kyllästyttää, odotan jo järveen pääsyä.

Tällaisissa tunnelmissa, mutta kyllä se tästä. Hyvää vkl jatkoa!

Hei hei

Mulla oli eilen vapaapäivä sekä syömisten merkkailusta, että liikunnasta ja metsään mentiin ja lujaa :( Minä en kertakaikkiaan pysty hillitsemään syömistäni, jos en orjallisesti kontrollo, mitä suuhuni laitan... Olen kuin alkoholisti... kun korkki kiertyy auki... se on menoa... ja syömistä kun ei edes voi kokonaan lopettaa, kuten alkoholin juomista.

No tänään on sitten palattu ruotuun ja aamukävelyllä käyty ja iltapäivällä on jumppaa. Eilen oli neljännen viikon punnitus ja kiloja lähtenyt 4 ja senttejä 26,5, joten tulosta on sentään syntynyt :):)

Seuraava vapaapäivä on äitienpäivä.... toivotaan, ettei mopo karkaa silloin.

Mukavaa viikonloppua :)

Aikamoinen pullukka, hyvinhän sinulla menee! Jatkoja!

Minä olen samanlainen, jos keksipaketti on kiinni, se pysyy, mutta jos se on aukaistu, niin minä syön. Tuo oli esimerkki, kun minulla ei ole enää keksejä eikä muitakaan makeita, jos jotain olisi, noin kävisi ja niin on käynyt aikaisemmin.

Me Pitkähoikan kanssa tässä vähitellen saadaan painoa pois. Periksi emme anna!!!

Hyvää keväistä jatkoa kaikille!

Olen 30 - vuotias nainen ja lapsiakin on tehty. Ylipainoa ei ole ihan kauheasti, mutta urakka tuntuu aivan mahdottomalta.
Tammikuussa aloitin oikeasti pudottamaan painoa. Tähän mennessä painoa on pudonnutkin "ihan kivasti", 6kg.
Nyt paino on jumittanut jo useita viikkoja samoissa lukemissa ja kevätkin tekee kovasti tuloaan.
Jostain syystä kevät ja kesä saa minut aina todella alakuloiseksi (ulkonäölliset paineet nousevat pintaan vahvemmin?)

Noudatan lautasmallia, joskus jopa pidän päiviä, jolloin syön pelkästään kasvisruokaa.
En noudata VHH ruokavaliota, perus lautasmalli, johon kuuluu myös ne hiilarit.

Liikuntaa harrastan säännöllisesti. Olen juossut 10km ja nyt on juoksemiset jäissä, sillä sääret on aivan tajuttoman kipeät (penikat vaivaa). Lisäksi juokseminen tuntuu aivan älyttömän typerältä, kun sitä harrastaa yksin! En tiedä mitään tyhmempää kuin yksin juokseminen!

Nyt olen hankkinut kuminauhan, leuanvetotangon ja kuntopallon kaveriksi vielä kahvakuulan.
Yritän löytää sen himon kahvakuulaa kohtaan. Toistaiseksi se antaa odottaa itseään.
Tehokasta se kahvakuulailu on. Keskivartalossa tuntuu juuri sellaista "kipua" kuin olen kauan halunnutkin. Samoin pakarat huutavat tuskasta - mahtavaa!

Mutta mieliala ei silti ota kohentuakseen... Olen huomannut vajoavani iltaisin syvälle nojatuoliin ja napostelevani kaikkea roskaa.
Aivan järkyttävä motivaation puute!

Mistä siis sitä kuuluisaa motivaatiota saa?

Moi vaan!
Täällä ihan sama tilane on: vuosia harrastin urheilua mm. thrialhonia, sitten saavuin Suomeen 2002, ja minusta tulikinyhtäkkiä sohvaperuna -totaalisesti.Ei liikuntaa, elämä pyörii töissä ja kotona ja ruokavaliokin on sitten yhtä napostelua..
Nyt on niin syvä itse-inho- kausi meneillään, ja olen pättänyt että jotain on muututtava NYT.
Eli sitä motivaatiota ja tsemmpiä kaivataan myös tänne...
Olen 44v. , 168m pitkä ja 75 kg näyttää "mittari"...

Metripeppu hei!

Jos sinulla on vähän kiloja pudotettavana, niin sekin voi alkaa jumittamaan.

Onhan sinulla yritystä tuonne liikunnan suuntaan, kun minulla ei oikein iske muu kuin sauvakävely tai pelkkä kävely. Hyvissä olosuhdanteissa olen jumpassa käynyt, mutta sekin hiipuu. Kotona venyttelen kyllä ihan kiitettävästi, vaan se ei laihduta.

Motivaatio on ollut eräänkin kerran hukassa, kun sieltä jostakin 110 kilosta olen päässyt vuosien varrella alle 90 kilon. Minun ainakin on pitänyt pääkoppaa järjestää ihan ajatuksella kevyempään ruokailuun ja kohtuuteen ja sekin aina välillä repsahtaa. Ei tässä auta muu kuin iloita vaikka gramman pudotuksesta, kunhan vain paino ei ryöstäydy nousemaan kilokaupalla.

Minä olen huono neuvomaan, vain onko sinulla jo liikaa yritystä ja jotenkin pakkopullaa laihtuminen. Onko sinulla liikunnasta lepopäiviä? Juo ainakin pari litraa vettä päivässä. Auttaisko iltasyömisiin keitetty kananmuna ja raakana pureskeltu porkkana tai maitorahkaa ja marjoja?

Minulla ei ainakaan ole helppoa tämä laihduttaminen. Syön marjoja ja kasviksia raakana ja lihapadoissa niitä kiehuu.

No, tsemppiä kaikille ja aurinkoisia päiviä!

Tervehdys!
Jumitusta tosiaan ilmenee joka vaiheessa aina välillä.

Ilahduin tuosta kahavakuula-asiasta.Jos se on todella tehokasta, niin kaippa polveni kestää sitä. Mutta olen aina ollut kiinnostunut. Aionkin nyt mennä katsomaan, meillä on kahvakuulaharjoituksia joka viikko tuossa lähikoululla. Kiitos vinkistä!

Lautasmallilla minäkin etenen, kasviksia lisäten vielä.

Kuulumisiin taas! Mukava kun on uusia mukana Pellan ja minun tsemppareina (ja me teidän!)

Chrishe1, hei!

Ehdit tuohon väliin kirjoittaa, joten sama pellan teksti on sinullekin!

Tervetuola mukaan kaikki uudet!

pitkähoikka: Kahvakuulan perusliikkeet ei ainakaan minun polvissa tunnu. Reisissä, pakaroissa, käsissä ja keskivartalolla lähinnä.
Vaikka en olekaan sitä himoa kahvakuulailua kohtaan vielä löytänyt, niin uskallan suositella muillekin.
Todella raskas laji. Kaikki kunnia ja kumarrus heille, jotka niitä kamalan kokoisia kuulia nostelevat.

Heissan ja keväänalkuja kohtalotovereille.
Nyt tuli minun kohdalla stoppi tälle läskin määrälle. Tänään tilasin melkoisella summalla Nutrilettin tuotteita; tarkoituksena olis 3 viikkoo vetää niillä ja katsoa mitä tapahtuu. Mutta minulla on ongelmä. Olen 3-vuoro töissä, joten en oikein tiedä kuinka toteuttaisin säännöllistä ruokailua yövuorojen aikana. Aamut ja illat eivät ole ongelma, mutta ne yöt.. Päivällä en syö, koska nukun. Ja koko yötä ei voi paastotakaan, kun duunit pitäisi jaksaa tehdä. Ja mielellään hyvällä fiiliksellä vielä. :) Onko teillä kokemuksia tai hyviä vinkkejä?
Jä tsemppiä kaikille, aurinko alkaa paistaa, nyt porukalla ulos liikkumaan! Vaikka sitten sen kahvakuulan kanssa. ;)

Huomenta vaan kaikille!
Nyt se sitten on se kuuluisa maanantai, ja "uuden elämän alku".
Mullakin on vielä jäljellä 2viikon ajan vielä Nutrletteja, ajattelin yhdistellä niitä salaattiin ja muuhun kevyeen ruokaan, niin saan monipuolisempaa, ja ei oo niin hankalaa niitten laittaminen,ku joudun heti ke-to työmatkalle lähteen, johon kuuluu myös illallisia ym. ,ja enkä oikein voi sanoa ei kiitos ja syön omia pussukoitani :).
rQz: Nutiletin ne uudet pastat (eat well) ovat mun mielestä todella hyviä,lisää niihin vaikkapa katkarapuja tai tonnikalaa,niin hyvin kulkee :). Muuten koen, että ainaki minun osalta Nutrit piemmän päälle ovat ykstoikkoisia,mutta vaihtelemalla / lisäämällä esim. keittoihin esim. hieman proteeinia, saat monipuolisemmaksi ja maukkaammaksi ateriat! Kovasti vaan tsemppiä tulevaan 3 viikkoon, onnistuu varmasti !!!
Mulla itsellä liikunnan osalta alkaa tänään töitten jälkeen illalla crosstraineri-hommat kotosalla .
Mukavaa Maanantaina meille kaikille ! :)

Maanantaina sitten alkaa se "nutraaminen"; ensimmäinen ruokapaketti tuli postissa. :) Ja kiitos Crishe1 neuvoista, varmasti tulevat tarpeeseen 3 viikon mittaan! Mutta vieläkään en ole rataissut tuota yövuorojen aikana syömisen ongelmaa. Hyviä vinkkejä ja kokemuksia kiitos! Raportoin tänne aina välillä kuulumisia, pysyypähän ruodussa, kun tuntee tarvetta selitellä jollekin syömisiään. ;)

Itse tein yövuoroa joskus muinoin, mutta pelkällä yövuorolla, en hyppinyt muissa vuoroissa.
Työaikani oli 22 - 06.

Klo: 00.00 oli kahvi pieni välipala
Klo: 02.00 söin lämpimän ruoan
Klo: 04.00 oli taas kahvi
Kun klo: 6 pääsi kotiin, niin en syönyt enää mitään ennen nukkumaan menoa.
Heräsin klo: 15 ja join aamukahvin aamupala.
Klo: 17 - 18 oli "lounaan" vuoro
Klo: 21 hedelmä

Toki, joskus oli niin kiire, ettei tosiaankaan ehtinyt noin säännöllisesti syömään.

Hei!

Kuinkas teillä sujuu se kahvakuulajuttu? Minkä painoisilla teette liikkeitä?

Minä kävelin taas eilen lähes kymmenen kilometriä. Ruokailutkin on ihan jees.

Lauantaina meinaan punnita.

Kiva, kun on uutta ja aktiivista porukkaa mukana!

Kevyttä jatkoa kaikille!

Tervehdys!
Juuri saman huomasin kuin Pella, että on tullut mukava piristysruiske meidän ketjulle, kun on uusia ja innokkaita. Ja jokainen muuttaa elämäntapansa (laihduttaa) omalla tavallaan.

Minä en päässytkään kokeilemaan kahvakuulailua, kun siellä oli porukkaa liian vähän, eikä vetäjä suostu kolmelle akalle pitämään. Sen verran sain kokeiltua, että kivaa se olisi, eikä ainakaan siinä ajassa polveen sattunut. Hiki tuli, joten tehokasta se on. harmi, että ei jatku.

Uimassa kävin - polvi ei tykännyt. Ruokailut menneet ihan ok. Lauantaina menen puntariin.

Kuulumisiin!

Minua on taas kerran elämä potkinut ihan urakalla :( Eilen pesukone sanoi sopparin irti ja voitte uskoa että aikuisen ja viiden lapsen taloudessa pyykkiä syntyy, eli kone on varmaan ruoan jälkeen tärkein juttu ;) sitten tuli postissa verotiedot ja mätkyt tuli, että mäsähti... Ketutus iski (ja ensin itku ) siihen malliin, että pitsalla ja karkilla ja jätskillä sitä sitten yritin karkoittaa... Kyllähän se vähän auttoikin, eikä tullut edes morkkista, koska päätin, että nyt vaan toimin näin.

Tänään olen sitten palannut ruotuun ja kävin lenkillä jo aamulla ja jumppasinkin :) tosin autonhuolto vei tänäänkin rahaa ja ensi viikolla lisää, kun on pakko korjata, että menee katsastuksesta läpi ja juuri jouduin hommamaan uudet renkaatkin... Ja kun ei ole työtä... niin voi itku... miten sitä ihminen pärjää? Mutta ei auta jäädä tuleen makaamaan ja näin ollen laihisurakka ainakin jatkuu, vaikka mikä tulisi ;)

Että tämmönen viikko... Huomenna olisi punnituskin, mutta taidan jättää suosiolla väliin, sillä tähän ikään kuin pisteenä iin päälle on menkat alkamassa... joten turvotusta on... Ensi viikolla sitten varmaan on taas pudotusta painossa ja mielikin kevyempi ? :D

Heissan!

Voi sinua Aikamoinen pullukka, kaikki harmit yhtaikaa ja vielä pitäisi painoa pudottaa. Ota rauhallisesti, kyllä se siitä.

Minulla oli pienen pudotuksen viikko, 200g vähemmän näytti vaaka. Varmaan jotain tarvisi tehdä, mutta joku kevätväsymys vai mikä lie. Ei oikein nyt innosta, enkä jaksa terästäytyä. Yritän kumminkin pitää huolen, että paino ei nouse.

Ehkä aurinkokin ilmestyy huomenna näkyviin ja innostaa meitä lisää, näin toivon!

Hyvää vkl jatkoa kaikille!

Voi hyvänen aika Aikamoinen pullukka, kun on sattunut kaikenlaista yhdelle viikolle!

Vain tuo se on harmi Pitkähoikalla, kun polvi ei kestä. Niillä korteilla pelataan, mitä kulloinkin on. Minulla meni talvi ihan myttyyn, mutta tänään taas lähden pitkälle lenkille.

Painoni on melkein minuun muurattu, -200g tuli.

Kuinkas teillä toisilla, miten nutrit ovat auttaneet? Ne vain tahtoo olla melko pahanmakuisia.

Hyvää pyhänseutua jokaiselle keventäjälle!

Hei taas kaikki.

Lipsuilun tuloksena on tullut painoa takaisin pari kiloa.
Nyt taas on se 10 - 12kg jäljellä (paino on tällä hetkellä 74kg)
Ihan järkyttävää huomata oma heikkous noiden herkkujen edessä!

Lopetin tupakoinnin tuosta noin vain ja olen ollut 14 viikkoa ilman tupakkaa, eikä ole tehnyt edes tiukkaa.
Mutta sitten tuo roskaruoka mitä on tarjolla edullisesti ja kaikkialla... Miten sitä voisi vastustaa?!
Nytkin vahdin lasten ruokailua (isä kiikutti heille pizzaa... nuo ei voi muka syödä mun tekemää ruokaa... joo, se näyttää oksettavalta, mutta on ihan hyvää... herää kysymys, että mikä kannustaminen????)

Kuitenkin... istuin juomassa kahvia ruokapöydän ääressä, lapset söivät ja aloitin tänne kirjoittamista. Huomasin vilkuilevani sitä ihanaa rasvalättyä koko ajan. Haistoin juuston selvemmin kuin koskaan. Sylki lisääntyi suussani ja lopulta vain tuijotin sitä rasvalättyä kuin riivattu.

Yritin hokea mantraa: Tuo on p*skaa. Siitä tulee läskiksi. Älä maista. Tuo on p*skaa.

Mantran ajattelu katkesi joka kerta, kun lapset sanoivat jotain tai alkoivat sotkemaan.
En maistanut pizzaa. Jokaisen pisarankin pyyhkäisin sormistani pois.
Joku roskaruokavero olisi paikallaan. Kaikki epäterveelliset rasvapommit niin kovalle verolle, ettei kaltaisellani keskituloisella olisi moisiin varaa.

Sain tänään kyllä uutta intoa liikkumiseen, kun kävin pyöräilemässä koirani kanssa. Se meni niin hyvin, että päätin käydä pyöräilemässä sen kanssa useamminkin.
Ja onhan sitä ulkona silmänruokaakin, melkein alkoi harmittamaan, etten ole sinkku ;)

Pyöräilin koiran kanssa yli 5km. Kiertolenkkejä tuli runsaasti, kun kuulin talojen pihoilla pienten koirien räksytystä ja huomasin, ettei pihoja ole aidattu. Ei muuta kuin pyörä ympäri ja paluu tulosuuntaan (en ohita aitaamattomia pihoja, jos siellä on koira... yli 20 kertaa on koirani kimppuun hyökätty pihasta, että en nyt enää vaan jaksa näitä agressiivisia pieniä koiria, enkä kyllä niitä isojakaan. Ugh. )
Sain oikein nerokkaan aivopierun ja pyöräilin sitten pellon läpi.
Laskin koirani irti, ettei se anna minulle apuja yhtään ja niin poljin mutaisella pellolla.
Jumankekka reidet huusi armoa ja hikikarpalot nousivat kaikkialle. Puuskutin kuin hullu ja koitin polkea vielä hullummin.
Pienempää vaihdetta silmään ja niin se matka jatkui jouhevasti.

Pääsin lopulta tielle ja niin taas koira pyörään kiinni ja menoksi.
Matka taittui jouhevasti ja tuuli viilensi mukavasti.
Oltiin aivan puhki pyöräilyn jälkeen molemmat tai minä taisin saada ennemminkin päätäni tuuletettua.

Nyt ajattelin lähteä pienen piskin kanssa hölkkäämään, jos koittaisi saada 5km taitettua, niin on päivän liikunnat suoritettu.
Hölkkääminen ei ole ollenkaan yhtä mukavaa kuin pyöräily. Mikään liikuntamuoto ei ole yhtä mahtavaa kuin pyöräily...
On se sittenkin ihan kiva, että lumet lähti. Saa taitettua kilometrejä maailman mukavimmalla tavalla :)

Nyt ei auta muu kuin laskea kaloreita ja lopettaa lipsuilu.

Heipä me kaikki väsähtäneet ja lipsahtaneet ynnä muut ketjulaiset!

Se on Vappu tulossa ja ajattelin, jos Pitkähoikka on kovin uupunut tähän hommaan, niin ollaan tasapainossa vapunseutuun asti ja jos sitten intoa vielä löytyisi laihduttamiseen, niin jatketaan.

Itselläni on myös takkuamista, mutta terveyteni kannalta ja muutenkin haluan pikkuhiljaa laihtua.

Mikä se motivoisi? Tulee kohta kaikkea tuoretta syötävää ja lämmintä ilmaa. Olisko kampaus, vaate, teatteri vai risteily piristystä. Entäs jos yhden illan pistäisi ihan ranttaliksi. Viikossa sen tuomat pöhötykset varmaan saisi pois.

Kirjoittelemisiin ja nautitaan valosta pitkän talven jälkeen!

Tervehdys!
Hyviä ideoita sinulla Pella!
Kyllä ilman muuta jatketaan elämäntaparemonttia. Minullakin on terveyden puolesta ihan pakko, ja oman hyvän olon takia tietenkin. Suvussani on 2-tyypin diabetesta ja painoa on saatava alas. Ja myös tuon polven takia.

Välillä on noita huonoja jaksoja, jolloin tympii ja tekisi mieli mennä sohvan nurkkaan syömään herkkuja. Olenkin nyt suonut itselleni pieniä herkutteluja aina silloin tällöin. Näin pääsen eteenpäin, eikä homma kokonaan repsahda. Eikä paino silti ole noussut.

On vaan ottanut päähän tuo polvi, kun liikunta rajoittuu uimiseen ja kuntopyöräilyyn. No, eilen oli hieno aurinkoinen sunnuntai, ja lämmin. Aloitin pyöräilykauden. Aviomies laittoi pyörät kuntoon ja minä tein jo pienen puolen tunnin lenkin.

Kyllä tuo vappuviikonloppu menee taas miten kuten, kummitytön perhe on tulossa meille ja herkkuja laitetaan. Mutta olen kohtuullinen ja toisaalta armollinen itselleni, että voin vähän herkutella.

Hyvää viikon jatkoa kaikille ja Wapun odotusta!

Moikka taas kaikki "kanssakärsijät" :)
Tänään alkoi Nutrilett-kuuri ja voin kertoa, että välillä on niin NÄ-LÄ-KÄ!! Sitäpaitsi viikonloppu meni hyvässä seurassa mökkeilyn, hyvän ruuan ja juoman kanssa, joten alkupaino olikin sitten yllättäen 1,5 kiloa korkeampi kuin alunperin ajattelin :S Mutta ei se mitään, pudotetaan sekin pois! :D
Mietin tuossa teidän kirjoituksia lukiessa, että olisiko se laihdutus helpompaa, jos aina välillä soisi itselleen herkkupäivän? Vaikka kahden viikon välein. Ja ei mitään järjetöntä mässäilyä, esim. pieni karkkipussi vain tai pala pitsaa (ei siis koko pitsaa! :D ) Minua ainakin auttaisi, kun oikein kovasti tekee jotain herkkua mieli, niin voisi ajatella että kahden viikon päästä voisin sitä saada.
Ja kiitos Metribebbu ruoka-aikavinkeistä yövuoroon. Itse koen aina vaikeimmaksi tuon aikatauluttamisen; työkin kun on välillä niin kiireistä, ettei syömään pääse juuri silloin kun nälkä alkaisi olla. Sitten onkin jo niin nälkä, että lopulta päätyy syömään sen hevosen salaatin sijaan..
Mutta todella nostan hattua teille kaikille, kun jaksatte niin ahkerasti liikkua ja kokeilla uusia lajejakin! Mahtavaa naiset!
Itsellä tuo liikunta on vielä toistaiseksi yrittämisen asteella, koska ensin on pakko saada koulujutut pois, jottei valmistuminen myöhästy. Mutta kyllä se tästä, kun kelit lämpenee.. Suunnitelmissa olisi aloittaa pyöräily töihin (matkaa on n. 4 km, eli ihan sopivan kiva matka), mutta pyörä olisi ensin syytä huollattaa :S.. Vähän pitkissä kantimissa nämä minun hommat, sanoisi meijän äiti :).
Mutta eteenpäin mennään ja tsemppiä kaikille!
Kertoilen teille sitten aina kuulumisia kuurin keskeltä ( =lähinnä varmaan valitan nälkääni.. :D )

Heips rQz.

Herkkupäivä on hyvä sallia ja siihen pyrkinytkin omalta osaltani.
Kohtuudessa pysyminen onkin aivan järjettömän vaikeaa. Sen kun oppisi niin kaikki olisi huomattavasti helpompaa. (vai olisiko?)

Eilenkin istuin odottamassa lapsen harrasteen päättymistä puhuhuoneessa ja syödä mässyttelin suklaata tyytyväisenä.
Onneksi jokin sisälläni käski lopettamaan ja siirtyä ulos ja soittaa kaverille. Siten sain katkaistua käden liikkeen pussin kautta suuhun.
Jätin suosiolla sitten iltapalan nauttimatta kotona, sillä kello oli jo paljon ja tunsin häpeää suklaan mussuttelustani... vaikka ei pitäisi. En rohmunnut koko pussia tyhjäksi, sain katkaistua mussutuksen. Se oli onnistuminen.

Oikeasti pitäisi jokainen ilta onnitella itseään: Tänään en syönyt roskaruokaa tai tänään en syönyt karkkia - Onnistuin!
Ja aamulla päättää: Vain tänään olen syömättä roskaa.

Kuin alkoholistin mantra, jolla aina saa yhden päivän lisää ilman roskaa.
Auttaisikohan se oikeasti?

Hei.Olen 26-vuotias nainen ja lihoin vuoden aikana reilut 10kg neuroleptien vaikutuksesta.Lähtöpaino oli joku 56kg,nyt painan 70kg.
Olen ollut dietillä viime tammikuusta vaihtelevalla menestyksellä.Kiloja on lähtenyt vasta 2-3 :D.
En yritä kitukuuria,vaan syödä 1600-1800kcal päivässä.Se millä "kutrikuntoon" Katrikin laihtui.Kulutan aika paljon luonnostaankin,ja liikun 10-12h viikossa nykyään.
Vaikeinta on nälkä illalla - ja yöllä! Herään joka yö pari kolme kertaa siihen että on nälkä...Meneekö se ohi?
Vaikean tästä tekee se että syön noita neuroleptejä edelleen joten ruokahalu on sen mukainen. Olen kuitenkin onnellinen että olen saanut painonnousun pysäytettyä,kun neurolepteillä se tuppaa vaan nousta ja nousta.
Tavoitepaino minulla on 65-62kg.En usko että mihinkään 56kg:n enää saan itseäni enkä näe siihen tarvettakaan,kun olin aika riuku silloin.

Moi!

Mulla on meneillään "salainen projekti", pitäisi saada painoa pois, mutten ole suurta numeroa asiasta tehnyt. Avopuolisolle olen kyllä sanonut jumpanneeni ja muuta, mutten ole varsinaista tavoitettani julkistanut. Jos vaikka epäonnistun... Taas. Kuitenkin on mukava jakaa onnistumisia ja epäonnistumisia jonkun kanssa ja saada tsemppiä muilta laihduttajilta. :)

Olen siis 24-vuotias naisihminen, pituutta 155 cm ja painoa kertynyt hiljokseen vuosien myötä itselleni aika huikeat 75 kg. Painonnousu alkoi, kun säännöllinen "pakkoliikunta" loppui, eli koulun liikunta. Koiranpentu sai vahingossa laihtumaan vuonna 2009 jopa 5 kg, mutta se kaikki kyllä hiipi takaisin vyötärölle korkojen kera. Nyt kun asun omakotitalossa niin koirat on helppo päästää pihaan tarpeilleen ja hetkeksi unohtui lenkkeily kokonaan. Ja sen myötä olleen tultu tuohon kamalaan lukemaan.

Vaan viime viikon maanantaina tein päätöksen: pudotan 10 kg ennen 25-vuotispäivääni. Eli kymmenen kuukautta aikaa saada pois pahimmat 10 kiloa. Täysin realistinen haave. Avuksi alkuun otin Method Draine Detox- valmisteen. Juon Detox-litkua siis 20 päivää ja sen lisäksi paljon vettä ja koitan noudattaa säännöllisyyttä ja terveellisyyttä ruokavaliossa. Orjallisesti en noudata MD:n ruokaohjeistusta, vaan koitan nyt hakea järkevää syömismallia ja samalla puhdistan enimmät kuonat elimistöstä Detoxin avulla. Liikkunut olen myös paljon, olen etenkin koirien kanssa skarpannut nyt lenkkeilyssä. Ulkoilu kuitenkin on suuri nautinto, mutta se lähteminen tuntuu silti niin vaikealta välillä. Laiska mikä laiska. Etenkin vyötärön alueeseen olen omassa kropassani tyytymätön, joten teen keskivartaloon keskittyvää jumppaa 2-3 kertaa viikossa. Olen löytänyt hyvän rutiinin, jota toistan kunnes alkaa peilikuva miellyttää. Siinäkin alkuun pääseminen on aina vaikeinta, mutta kun vauhtiin pääsee niin tuntuu ettei osaa lopettaa. Ja parasta on kun huomaa sykkeen nousevan ja hikikarpaloiden tulevan pintaan. Tietää että tekee jotain oikein.

Harmittaa kun en omista mittanauhaa, että voisi senttejäkin mittailla, koska loppujen lopuksi ne kertoo parhaimman totuuden. Paino voi lihaskasvun myötä olla niin epätarkka, että helpoiten onnistumiset näkisi mittaamalla sentit. Mutta varmasti löytyy sitä poltettavaa rasvaa ainakin 10kg tästä kropasta, joten eiköhän sen -1kg saa vaakaan, vaikka lihaksia vähän tulisikin jossain vaiheessa tilalle. :)

Aloitin siis elämäntaparemontin 16.4., punnituspäiväksi otin maanantain (en tahdo hysteerisenä seurata joka päivä painoa, mielummin keskityn viikko- ja kuukausilukemiin) ja ensimmäisen viikon jälkeen paino olikin tippunut 500g. Ehkä enemmänkin, koska olin niin järkyttynyt aloituspäivän puntarilukemasta, se oli YLI 75kg. Mutta olin kyllä turpeana viikonlopun juomisista ja syömisistä. Lähdin siis liikkeelle tasan 75kg:sta. Tämän viikon maanantaina oli 74,5kg. Ja toissailtana käväisin nopeasti vaakalla, kun ei voinut vastustaa kiusausta, se näytti silloin jo 73,8kg! Jos luku on vielä sama tai alle sen ensi maanantaina, niin ratkean riemusta. Kuitenkin tavoitteeni on painaa 73,5kg vasta toukokuun puolivälissä.

Tämmöinen tapaus täällä, pyrin tasasesti kirjottelemaan kuulumisia ja edistymistäni!

Pudotettu -500g, tavoitteeseen 9,5kg

Hei!

Mukavaa huomata, miten löytyy muitakin saman projektin kanssa touhuavia! Itse kokeilen huomisesta lähtien miten onnistuisi hieman mittavampi "kuuri" (http://www.kauneusjaterveys.fi/artikkeli/sairaaladieetti). Painoa lähtenyt kaikkinensa kymmenen kiloa vuoden sisällä ja olen nyt normaalipainoinen, mutta pudottelen vielä painoa kunnes pääsen tavoitteeseni asti. Edelleenkin kun löytyy suuri määrä vaatteita, jotka odottavat kantajaltaan parempaa kortta! :D Mutta ajattelin juuri Nyt viimeinkin lopettaa iänikuisen jossittelun ja mutittelun ja aloittaa viimeisen taistelun suomalaista paksurunkoisuutta vastaan! :D Toivottavasti tämän ketjun ansiosta saisin (ja antaisin) lisämotivaatiota haasteeseen! :)

Valtava määrä tsemppiä kaikille tavoitteidensa onnistumiseen!