Vanhuudenhöperyyttäkö? 53vee?

53 vuotias anoppi on muuttunut parin vuoden sisällä todella paljon, ja olemme miehen kanssa miettinyt että voisikohan se olla merkki jostain alkavasta sairaudesta tms? Eli hän soittelee pojalleen todella usein jos hän on esim lukenut lehdestä jostain kolarista tai muusta onnettomuudensta varmistaakseen, että poika on ihan kunnossa. Hän on myös sanonut, että joskus kun kuulee ulkona ambulanssin saattaa hänellä tulla samoja ajatuksia. Kaikenmaailman infulenssat aiheuttaa hänelle myös paniikin.

Noh, ei siinä kaikki. Jos ja kun olemme hänellä kylässä, hän antaa jatkuvasti ohjeita ja neuvoja joka ikisestä asiasta, eli melkein tyyliin miten perse pitää pyyhkiä. Tämä on johtanut siihen, ettei siellä oikein pysty kylässä käymään, kun ei siellä voi puhua paljoa mistään normaalista kun kokoajan tulee ojeita ja neuvoja koskien elämän joka ikistä pientäkin asiaa koskien.

Mies sanoo ettei hän ole aina ollut tuollainen, vain jossain määrin ollut aina sellainen neuvojatyyppi joka tietää aina olevansa oikeassa ja ollut pikkasen ehkä ylihuolissaankin pojastaan. Mutta nyt muutos on tullut ihan parissa vuodessa. Itse olen hänet tuntenut nelisen vuotta, alussa silloin hän vaikutti ihan normaalilta vaikka neuvoja tulikin tasaiseen tahtiin, mutta nyt se on suoraan sanottuna mennyt ihan sekaisin, eikä ole lähelläkään normaalia. Voisiko kyse olla jostain alkavasta sairaudesta, mielisairaudesta tai jostain muusta vastaavasta? Esim alzheimer alkaa unohtelusta ja pahenee koko ajan, mutta mitäs tämä voisi sitten olla?