Olen muuttanut nykyiseen kotikaupunkiini useiden satojen kilometrien päästä ja koen itseni usein yksinäiseksi sillä oma perheeni on kaukana ja omalla tavallaan hylännyt minut. Soittelevat kyllä minulle mutta eivät tule kylään kutsuista huolimatta. Olen asunut aikuisiällä 3 eri kaupungissa yhteensä 12 vuoden ajan. Isäni ei ole käynyt koskaan tutustumassa yhteenkään uuteen kotiini, ystäviini tai puolisooni. Äiti on käynyt kylässä kerran viikon ajan noin 7 vuotta sitten ja siskoni on vieraillut luonani noin 5 kertaa. On sanomattakin selvää, että tunnen olevani perheelleni tyhjää, näen heitä vain silloin kun menen itse kylään. Minä olen aina se joka matkustaa ja aina sekään ei riitä, vanhemmat kun saattavat olla menossa juuri silloin johonkin ja silloin ei odoteta edes 5 ylimääräistä tuntia että ehtisin kotiin juomaan yhdet kahvit heidän kanssaan ennenkuin vanhempani lähtevät omalle lomalleen.
Tässä siis taustoja nykyiseen tilanteeseeni. Minä ja puolisoni (yhdessä 3 vuotta) asumme hänen vanhempiensa lähellä. Kun tutustuimme miehen kanssa, ajattelin miten mahtavaa oli kun hänen vanhempansa olivat lähellä ja viikottain tekemisissä poikansa kanssa. Tosi Koolia, mäkin saisin isomman perheen kerralla lähelle ja yhteisön johon kuulua.
Sitten tajusin, että mies taas ei halunnut mua aluksi edes tutustuttaa vanhempiinsa. Sanoi, että he ovat hänen vanhempiaan eikä mun, että minulla oli väärät perusteet tutustua hänen perheeseensä, paikkailisin jotakin omani puutetta. Itse olen kasvanut ajatteluun jossa perheen miniät ja sulhot on otettu täysvaltaisiksi perheenjäseniksi. Miniät on ystävystyneet anoppien kanssa ja anopit kohdelleet sulhoja kuin omia poikiaan. En vieläkään ymmärrä mitä väärää siinä olisi että minulla olisi läheiset välit anoppiin ja voisin keskustella "kylän vanhimman" kanssa sellaisista elämän ongelmatilanteista joihin ei ole omia työkaluja vielä.
Nykyisellään olen jo tutustunut anoppiin ja appeen ja he ovat kohteliaita minua kohtaan, mutta...
On olemassa toinen miniä. Se ex-miniä, joka pyöräytti heidän lapsenlapsensa 12 vuotta sitten. On alkanut tulla tunne, että miniä valittiin taloon jo vuosia sitten eikä uudelle ole minkäänlaista tarvetta. Anoppi yrittää suunnitella jouluja perhejuhliksi joissa ovat he isovanhempina, mieheni, heidän lapsenlapsensa sekä ex-vaimo. Minulle ei luonnollisesti ole tullut kutsua.
Viime jouluna mieheni ilmaisi haluavansa ottaa minut mukaan jouluaterialle mutta exästä se oli outoa, hän ei tulisi eikä hänen poikansakaan jos hän ei tule. Ainoa mahdollisuus sitten oli että jäimme molemmat, mieheni ja minä pois aterialta ja appivanhemmat juhlistivat joulua yhdessä ex-miniän ja lapsenlapsen kanssa.
Ymmärrän että asia on vaikea isovanhempien puolelta, he haluavat olla lapsenlapsen kanssa mielummin kuin pojan uuden vieraan valitun. Asiat kuitenkin loukkaavat ja satuttavat minua ja olen jo sen verran vanha (32) että ymmärrän olla antamatta heidän kohdella itseäni tällaisena epämääräisenä epähenkilönä. Outoa vielä on että ex-miniä on vähän kiristellyt poikansa tapaamisoikeuksilla ja kohdellu miestäni erittäin huonosti eron aikoina ja silti nainen on ikäänkuin saanut kaiken anteeksi. Hmm...
Anyway, tunnen itseni entistä yksinäisemmäksi ja epätoivotuksi ja epäreilustikohdelluksi. En oikein tiedä voinko asiaa ottaa heidän kanssa puheeksi. Mieheni on luvannut asiasta kannaltani puhua, mutta hän on niin hyväsydäminen etten hänestä rehellistä vastausta ulos saa kiskottua jos vaikka hänen vanhempansa ilmaisisivatkin etteivät halua minua perheeseen.
Tiedän että ydinperhe olemme me, minä ja mieheni. Minulla on myös täällä nykyään jo paljon hyviä ystäviäkin. Ja oma perhe vaikkakin kaukana. Mutta silti harmittaa. En tiedä miten uudet miniät voisi kutsua perheeseen, kertokaa te viisaammat anopit. Ja te anopit, miettikääpä tätä uusien miniöidenkin puolelta, miten vaikea on tulla ylimääräisenä mukaan. Te voisitte helpottaa asiaa. Onhan toki niin että en ole aito miniä, en kanna samaa sukunimeä enkä edes sormusta -vielä saatikka tehnyt lapsia sukuun mutta olen silti minäkin tuntemisen arvoinen.
Mieheni on eronnut exästään jo 12 vuotta sitten eli kyse ei ole siis siitä että asioista ei ole toivuttu. Enemmänkin ehkä siitä että koska molemmat eronneet ovat olleet koko tämän ajan enemmän ja vähemmän sinkkuja, heille on vakiintunut tiettyjä toimintatapoja ja nyt minulle, uudelle tulokkaalle, ei enää olekaan tilaa perhekuvioissa.
Ulkopuolinen anoppilassa
31
1808
Vastaukset
- JK
VAI NIIN
Aloittajalle:
Oletko naimisissa miehen kanssa? Jos et, ei sinulla ole mitään sanomista siihen kuka mihinkin minäkin jouluna kutsutaan ja kuka mihinkin kuuluu tässä suvussa. Unohda koko juttu anoppilan kanssa ja ala elää elämääsi muuten. Avopuoliso on sussu juridisesti. Miniä= naimisissa pojan kanssa.
Lastenlapsi on heittämällä tärkeämpi kuin joku uusi sussu. Siis ihan totta! Mitä ihmettä muuta sinä kuvittelet.
Olet parhaassa iässä: hae kaunista ja hyvää elämääsi ja anna tämän perheen olla rauhassa. Et sinä siihen kuulu yhtään millään lailla. On niitä hyvänen aika muitakin perheitä. Jos menette joskus naimisiin, tilanne sitten muuttuu täysin toisenlaiseksi. Varmasti silloin on erilaista. Silloin kuulut kiinteästi heihin!
On ollut todella surullista, että oma perheesi on ollut sinulle noin kylmäkiskoinen. Hävettää heidän puolestaan. Hommaa ystäviä ja juttele mukavia. Kesä tulee!!! Bless!!boxi kirjoitti:
Aloittajalle:
Oletko naimisissa miehen kanssa? Jos et, ei sinulla ole mitään sanomista siihen kuka mihinkin minäkin jouluna kutsutaan ja kuka mihinkin kuuluu tässä suvussa. Unohda koko juttu anoppilan kanssa ja ala elää elämääsi muuten. Avopuoliso on sussu juridisesti. Miniä= naimisissa pojan kanssa.
Lastenlapsi on heittämällä tärkeämpi kuin joku uusi sussu. Siis ihan totta! Mitä ihmettä muuta sinä kuvittelet.
Olet parhaassa iässä: hae kaunista ja hyvää elämääsi ja anna tämän perheen olla rauhassa. Et sinä siihen kuulu yhtään millään lailla. On niitä hyvänen aika muitakin perheitä. Jos menette joskus naimisiin, tilanne sitten muuttuu täysin toisenlaiseksi. Varmasti silloin on erilaista. Silloin kuulut kiinteästi heihin!
On ollut todella surullista, että oma perheesi on ollut sinulle noin kylmäkiskoinen. Hävettää heidän puolestaan. Hommaa ystäviä ja juttele mukavia. Kesä tulee!!! Bless!!Selvyyden vuoksi:
Ajattele sitä lastenlasta. Hänen jouluunsa kuuluu aikaa oman äidin ja isovanhempien kanssa, ei isän jonkun tuntemattoman uuden sussun. Puolustan kivikovaan tämän lapsen oikeutta rauhalliseen jouluun. Hän on jo eron kärsinyt. Se olkoon hänen osansa. Aikuiset saavat kärvistellä sen lopun ja selvitellä, miten selvittelevät. Siis bless!!!boxi kirjoitti:
Selvyyden vuoksi:
Ajattele sitä lastenlasta. Hänen jouluunsa kuuluu aikaa oman äidin ja isovanhempien kanssa, ei isän jonkun tuntemattoman uuden sussun. Puolustan kivikovaan tämän lapsen oikeutta rauhalliseen jouluun. Hän on jo eron kärsinyt. Se olkoon hänen osansa. Aikuiset saavat kärvistellä sen lopun ja selvitellä, miten selvittelevät. Siis bless!!!Tyhmä mies muuten, kun ei mennyt juhlistamaan lapsensa joulua omien vanhempiensa luo edes hetkeksi, kun nyt kerran lähellä asuvat. Sussu on lasta tärkeämpi: siinä eväitä lapsen tulevaisuuteen. Toope. Ettekö te nyt olisi yhdessä suunnitellen voineet viettää sitä joulua yhdessä myöhemmin jouluaattona tai muuten, aikuisia sentään. Oma napa vaan on lähellä. Tämä moite siis koskee miestäsi, ei sinua. On hänen lapsestaan kyse.
- xxx
Pistä asiasi kuntoon ja teeppä selväksi niin omalle perheellesi kuin anopille ja miehellesikin että haluat parempaa ja arvostetumpaa kohtelua osaksesi. Mitäs jos kävisit vaikka mielenterveystoimistossa juttelemassa, eikä millään pahalla mutta tuntuu että kärsit menneisyydestäsi ja nykyisyydestäsi ja tarvitsisit tukea molempiin, itsetuntoasi kuntoon. Tuli tunne että koet olevasi ulkopuolella kaikesta kivasta, sille pitäisi tehdä jotakin.
- -lilliputtinen69
Totta! Kannattaa ainakin yrittää puhua avoimesti ja jos se ei auta.. olet ainakin parhaasi yrittänyt. On myös hyvä käydä läpi nuo oman perheen asiat. Sekin on jo hyvä, että kirjoitit kokemuksestasi tänne. Itse puran pahaa oloa kirjoittamiseen, sillä pelkään päästäväni kiukkuisena ihan kamalia sammakoita suustani!
Ei todellakaan ole helppoa "sulautua" uuteen sukuun ja kun kuvioissa on myös nuo exät ja lapset jne. Minulla on helppoa, koska miehelläni ei ole lapsia edellisistä liitoistaan. Silti meillä anoppi jaksoi melko kauan "supattaa" miten olikaan mukava se Maija - ja aina on niin kohtelias kun tavataan kaupassa jne. Siis minulle höpöttää noin lapsellisia -ei koskaan mieheni aikana!
Olen pistänyt huumoria peliin ja kertoillut omia rakkaus juttujani entisestä elämästäni myös hänelle - ja "vihjaillut" ettei minua kiinnosta pätkääkään heidän kohtaamisensa. Olenhan minäkin tuota exää kohdannut ja ihan sovussa myöskin.
Ja miehen ensimmäistä avokkia tapaamme mieheni kanssa aina heidän kummilastensa juhlissa - ja hän on ihastellut lastamme jne. Anoppini hieman kai ihmettelee, miten hyväksyn asian - ei ihan suoraan utele mutta vihjaillen.
Minusta menneet on menneitä ja myös minulla on monia tuttuja entisen mieheni kautta. On anopin ongelma, jos hän käytöksensä vuoksi loittonee näin pojastaan. Pitäkää huoli miehesi kanssa, että te olette "pari" ja jos anoppi tanssii exän tahtiin, olkoon sitten niin. Tuo on sitä omituista vallanköyttöä exiltä!
-ja kuka kärsii.... LAPSI !!
Pari ystävä perhettäni ovat ihanne esimerkki, sillä kaverini istuu tyynen viileänä joulujuhlat ym entisen miehen ( uuden avokin) sekä nykyisen miehensä kanssa samassa penkissä ja pystyvät sopimaan kaikesta neljästään - nimenomaan lasten etua ajatellen!
Voimia siis...
- mk
Menette seuraavan jouluna miehen vahemmille vaan ja mitä se miehen ex:lle kuuluu ja jos oikein toimittaisiin niin vain miehen öapsi sinnen ex neinen menköön mihin menee ja miehesi ex pompottaa vieläkin miestäsi kun ette kerran mennyt jouluna miehen vanhemmille yhdessä että silleen.
- ....................
Sama tuli minullakin mieleen, siis eikö tämä lapsen isä vietä lapsensa kanssa aikaa ollenkaan kahdestaan (esim. lapsi isällä joka toinen vkl)? Siis tarkoitan että mitä hittoa se ex-vaimo vielä roikkuu joulupöydissä latelemassa sääntöjä siitä kuka saa tulla ja kuka ei??? Kerrassaan epämääräisen omituinen kuvio...
- 2+14
"Menette seuraavan jouluna miehen vahemmille vaan ja mitä se miehen ex:lle kuuluu"
Jaahas ja niillä miehen vanhemmillako ei ole sanan sijaa siinä ketkä heidän kotonaan joulua viettävät?
Jostain ihme syystä nyt on vain niin että tuossa anoppilassa ex-miniä ja lastenlasten äiti on heille tärkeämpi kuin uusio-miniä.... syitä voi olla useita eikä ap niitä tietenkään täällä kerro koska se on hänen etujensa vastaista.. ne sympatia pisteet nääs...
Ei kenenkään kotiin noin vain pidä mennä päsmäröimään.... vaikka jotkut sitä tekevätkin .... etenkin vanhempiensa kesämökkien kanssa ( tämä sinulle mk!) - Koti on paras
Minkä takia pitää mennä jouluna sukuloimaan?
Oma koti on paras paikka. Omat traditiot syntyvät vain oman perheen kesken.
Omat jouluruuat, oma tapa viettää vuoden harmoonisinta iltaa. Kaikki kunnossa, jouluruuat ja -valot, hyvä mieli ja rauhallinen yhteiselo perheen kesken.
Miksi se pitäisi vaihtaa johonkin kärttyisään porukkaan?
Miksi joulusta tehdään niin hirveän suuri numero? Ei se ole kuin vuoden lyhyin päivä, eikä ihan sekään.
- luovinen
Kirjoituksessasi oli niin niin paljon odotuksia ja toiveita, mitä sinun elämäsi pitäisi olla, että loppujen lopuksi minua alkoi hieman ihmetyttämäänkin oletko ollenkaan käyttänyt aikaasi arvioimalla sukulaissuhteitasi kokonaisvaltaisemmin. Ihmiset eivät millään voi elää ja toimia siin kuin sinusta olisi paras. On toki inhimillistä kaivata onnea ja iloa,mutta maalaisjärjen käyttö on aina sallittua ja sitä sinulta nyt tuntuu jonkun verran puuttuvan
Koska selvästi toivot enemmän ota huomioon, että ihmiset haistavat sen. Joskus torjunta voi olla enemmänkin juuri sitä, miten sinä ihan huomaamattasi menet henkisesti liian liki tai puheissasi lipsahtaa tunteellisuutta, mikä ärsyttää ihmisiä. Kenties tietynlainen asennemuutos sinussa alkaisi näkymään käytöksessäsi ja puheissasi? Mielestäni olet taipuvainen itsesääliin ja tässä tilanteessa se kääntyy vain itseäsi vastaan.
Se, etteivät appivanhempasi osaa järjestää asioitaan exien ja nyxien kanssa on aikuoikeesti heidän ongelmansa. Vaikka pitäisit kuinka laaja-alaisen esitelmän uusioperheiden arjesta he eivät sitä tajua, joten kannattaako sinun tuhlata elämäsi aikaa pohtimalla heidän sotkujaan? Anna säheltää. Me suomalaiset olemme muutenkin ylenpalttisen arkoja olemaan mistään mitään mieltä ja uppoamme nopeasti sotkuihimme pelätessämme muiden reaktiota. Appivanhempasi siivotkoon sotkuja ja suhteitaan, mutta ole sinä itsenäinen ja vietä kiva joulu miehesi kanssa. Toivon mukaan ette ole sitäkin aikaa pilanneet märehtimällä jäämistä pois apoivanhempien joulupöydästä. Aikuisena pariskuntana osaatte kyllä pitää hyvää seuraa toisillenne, eikös niin? Exä olkoot tyhmä ja hankala, koska sitä hän selvästi on tunkiessaan itseään yhtä niin miehesi kuin appivanhempiesi elämään (despoottiko???).
Omille sukulaisillesi voisit sanoa ihan suoraan, että ikävöit heitä. Älä syytä ja marise, vaan sano niin kuin tännekin kirjoitit: kaipaat perhettäsi. Kauniilla ja rehellisillä sanoilla on uskomaton vaikutus meihin ihmisiin. Suoruuden ei aina tarvitse olla itsekeskeistä "mitä minä haluan", vaan voi pureutua asiaan syvemmin ja pohtia mistä haluaminen kumpuaa. Sinun tapauksessasi nimenomaan rakkaudesta, ikävästä ja turvallisuuden hakuisuudesta. Voiko tuon myöntäminen lähiomaisille olla vaikeaa? Lupaan, että saat vanhempasi suhtautuvat tapaamisiinne sen jälkeen innokkaammin. - xxx
Puolestaan ajattelisin että aloittaja tarvitsee tukea, samoin ajattelen että aloittaja on ihan oikeassa kun haluaa raivata reviirinsä omakseen. Eipä se ex vaimo siellä anoppilassa yhtään mitään teekkään, muutakuin lasten kanssa. Anoppikin on idiootti ja mies kun eivät ajattele aloittajan tunteita.
Tarkoitin aiemmin että tarvitsee psyykkistä tukea pystyäkseen jämäkästi sanomaan asiansa ja pitämään omat puolensa jotta tämän tyyppiset vastaajat kuten nimimerkki "luovinen" eivät ymmärtämättömyyttään tallo hänen itsetuntoaan enempää..
Niin käy herkästi jos ympärillä on liuta itserakkaita ihmisiä, etkä saa pidettyä puoliasi niin aloittaja ota uudenlainen tyyli ja puske omaa tahtoasi esille vaikka muut eivät siitä pitäisi! Älä koita miellyttää muita itsesi kustannuksella. Ei kannata.. Ole oma itsesi, kerro myös omalle sukulaisillesi ystävällisesti mitä haluat. Tsemppiä!- 12+16
" ajattelen että aloittaja on ihan oikeassa kun haluaa raivata reviirinsä omakseen."
Ja mikähän on tämän aloittajan reviiriä? Anopin ja Apen koti on heidän ikiomaa reviiriään ja on heidän oma asiansa ketä sinne kutsutaan.
Jos anoppi ja appi haluavat pitää välit kunnossa ex-miniään lapsenlapsensa takia siihen ei ole kenelläkään muulla nokankoputtamista - ihm.
12+16 kirjoitti:
" ajattelen että aloittaja on ihan oikeassa kun haluaa raivata reviirinsä omakseen."
Ja mikähän on tämän aloittajan reviiriä? Anopin ja Apen koti on heidän ikiomaa reviiriään ja on heidän oma asiansa ketä sinne kutsutaan.
Jos anoppi ja appi haluavat pitää välit kunnossa ex-miniään lapsenlapsensa takia siihen ei ole kenelläkään muulla nokankoputtamistaSilti vaikuttaa todella ikävältä sulkea uusi miniä kokonaan pois yhteisistä hetkistä. Eiväthän he ole ehtineet tutustuakaan, miten he edes tietävät, pitäisivätkö hänestä, kun jo etukäteen varataan paikka vain exälle?
12+16 kirjoitti:
" ajattelen että aloittaja on ihan oikeassa kun haluaa raivata reviirinsä omakseen."
Ja mikähän on tämän aloittajan reviiriä? Anopin ja Apen koti on heidän ikiomaa reviiriään ja on heidän oma asiansa ketä sinne kutsutaan.
Jos anoppi ja appi haluavat pitää välit kunnossa ex-miniään lapsenlapsensa takia siihen ei ole kenelläkään muulla nokankoputtamistaitse eronneena en todellakaan ymmärä miksi minun pitäisi tunkea anoppilaan vain sen lapsen vuoksi??Siellä ei exää tarvita ja aikuinen mies osaa viettää joulua kotonaankin jos ei kerran kykene sanomaan vanhemmilleen yhtikäs mitään..munaton mies !
- lellu..
Perheessä on pakka sekaisin joulun vietossa. Mitä tapaamissopimus sanoo juhlapyhien vietosta ? Onko sovittu että poika on joka toinen joulu äidin ja joka toinen joulu isän kanssa ? Isän kannattaa pitää sopimuksesta kiinni ? Isä jouluina poika viettää joulua nimen omaan isän kanssa. Kutsukoon anoppi ex-miniän joulun viettoon silloin jos haluaa.
Anoppi on ystävystynyt ja kiintynyt ex-miniään. On heidän asiansa vierailla tai viettää aikaa toistensa kanssa.
Ap:n ilmaantuminen sotkee totuttuja kuvioita. Ex-miniä on voimakas tahtoinen.
Ap:nä jättäytyisin syrjemmälle anoppilasta. Keskittyisin ystäviin ja rakentaisin elämää muualle. Ei kannata väkisin työntyä jonnekin mihin ei haluta. Asia joka isän pitää keskustella on tapaamissopimukset, että poika saa viettää joulua isänsä kanssa.
Ei ap:n oma perhe ole häntä hylännyt. Perheellä on vain oma tapansa toimia ja siihen ei kuulu kyläily. Ihmiset ovat eri lailla sosiaalisesti lahjakkaita.
Se miksi mies ei halunnut viedä ap:ta kotiinsa johtui miehen perheen sisäistä jännitteistä. - 4+6
Ensin kerrot, että olet perheellesi ilmaa, kukaan ei tule sinua tapaamaan ja jos matkustat vanhempiesi luokse, he eivät ehdi tavata sinua.
Kerro miten on mahdollista, että samaan aikaan olet kasvanut perheessä, jossa miniät ja vävyt otetaan perheenjäseniksi, joiden kanssa ystävystytään?
Päätä nyt!
"Olen muuttanut nykyiseen kotikaupunkiini useiden satojen kilometrien päästä ja koen itseni usein yksinäiseksi sillä oma perheeni on kaukana ja omalla tavallaan hylännyt minut. Soittelevat kyllä minulle mutta eivät tule kylään kutsuista huolimatta. Olen asunut aikuisiällä 3 eri kaupungissa yhteensä 12 vuoden ajan. Isäni ei ole käynyt koskaan tutustumassa yhteenkään uuteen kotiini, ystäviini tai puolisooni. Äiti on käynyt kylässä kerran viikon ajan noin 7 vuotta sitten ja siskoni on vieraillut luonani noin 5 kertaa. On sanomattakin selvää, että tunnen olevani perheelleni tyhjää, näen heitä vain silloin kun menen itse kylään. Minä olen aina se joka matkustaa ja aina sekään ei riitä, vanhemmat kun saattavat olla menossa juuri silloin johonkin ja silloin ei odoteta edes 5 ylimääräistä tuntia että ehtisin kotiin juomaan yhdet kahvit heidän kanssaan ennenkuin vanhempani lähtevät omalle lomalleen.
Tässä siis taustoja nykyiseen tilanteeseeni. Minä ja puolisoni (yhdessä 3 vuotta) asumme hänen vanhempiensa lähellä. Kun tutustuimme miehen kanssa, ajattelin miten mahtavaa oli kun hänen vanhempansa olivat lähellä ja viikottain tekemisissä poikansa kanssa. Tosi Koolia, mäkin saisin isomman perheen kerralla lähelle ja yhteisön johon kuulua."
"Itse olen kasvanut ajatteluun jossa perheen miniät ja sulhot on otettu täysvaltaisiksi perheenjäseniksi. Miniät on ystävystyneet anoppien kanssa ja anopit kohdelleet sulhoja kuin omia poikiaan."- Pinatub0
Mitäs ihmeellistä tuossa nyt on? Minulla on taustalla 13 vuoden parisuhde toisen kanssa ennen nykyistä puolisoani. Hänen vanhempansa asuivat samassa kaupungissa kuin minun joten vierailimme usein kotopuolessa. Vasta eromme jälkeen (noin 5v) huomasin miten vähän perheettäni kiinnostaa aikuinen ja uusi elämäni. En minä lapsena/teininä/varhaisaikuisena ole tuntenut itseäni hylätyksi. Vain sen jälkeen kun erosin vanhempien vastalauseista huolimatta. Olis kuulemma pitäny jäädä paskaan suhteeseen ku sekin on parempi kuin irrallaan oleminen ja asuminen...
Mitä siihen tulee että puolisot on toivotettu tervetulleeksi omassa perheessäni niin se kyllä pitää paikkaansa. Niin siskojen kuin minun entisten parisuhteideni ihmiset. Nykyistä miestäni vanhempani vähän arastelevat kun hän on ns. paremmasta perheestä, eli täysin erilaisessa maailmassa kasvanut kuin vanhempani. - Ikä ei riitä
Pinatub0 kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä tuossa nyt on? Minulla on taustalla 13 vuoden parisuhde toisen kanssa ennen nykyistä puolisoani. Hänen vanhempansa asuivat samassa kaupungissa kuin minun joten vierailimme usein kotopuolessa. Vasta eromme jälkeen (noin 5v) huomasin miten vähän perheettäni kiinnostaa aikuinen ja uusi elämäni. En minä lapsena/teininä/varhaisaikuisena ole tuntenut itseäni hylätyksi. Vain sen jälkeen kun erosin vanhempien vastalauseista huolimatta. Olis kuulemma pitäny jäädä paskaan suhteeseen ku sekin on parempi kuin irrallaan oleminen ja asuminen...
Mitä siihen tulee että puolisot on toivotettu tervetulleeksi omassa perheessäni niin se kyllä pitää paikkaansa. Niin siskojen kuin minun entisten parisuhteideni ihmiset. Nykyistä miestäni vanhempani vähän arastelevat kun hän on ns. paremmasta perheestä, eli täysin erilaisessa maailmassa kasvanut kuin vanhempani.Etkö sanonut olevasi 32 v?
Takanasi 13 v. parisuhde, joka päättyi 5 v. sitten? Sitä paitsi mainitset entiseT parisuhteesi.
Jokin ei täsmää. Onko allakkasi kadonnut, vai etkö muista mitä olet kirjoittanut tarinaasi? - Pinatub0
Ikä ei riitä kirjoitti:
Etkö sanonut olevasi 32 v?
Takanasi 13 v. parisuhde, joka päättyi 5 v. sitten? Sitä paitsi mainitset entiseT parisuhteesi.
Jokin ei täsmää. Onko allakkasi kadonnut, vai etkö muista mitä olet kirjoittanut tarinaasi?ensirakkaus joka alkoi 15-vuotiaana... tarvitseeko selittää enempää?
- kuukuukuuk
Minulle tuli mieleen että voihan olla niin että ex on saanut aikaisemmilla uhkailuillaan ja kiristämisellään aikaiseksi sen etteivät isovanhemmat uskalla sanoa "ei" hänelle.
Voin vain kuvitella miten suuri suru ja murhe siitä tulisi jos ex suuttuisi eikä antaisi pojan nähdä isovanhempiaan. Valitettavasti tuollaisen ihmisen kanssa joutuu olemaan varpaillaan koko ajan. Jos asiat eivät mene hänen mielen mukaan on tiedossa hankaluuksia.
Jos oikein kovasti haluat päästä porukkaan mukaan on mielestäni oikea portti siihen ex. Voisit yrittää hieroa ystävyyttä häneen ja näin appivanhempiesi ei tarvitsisi miettiä ketä voivat kutsua milloinkin kylään.
Ei tilanne heillekään varmasti helppo ole mutta ymmärrän että rakkaus lapsenlapseen on vahvempi kuin sinuun.- 13+15
"Minulle tuli mieleen että voihan olla niin että ex on saanut aikaisemmilla uhkailuillaan ja kiristämisellään aikaiseksi sen etteivät isovanhemmat uskalla sanoa "ei" hänelle. "
Höpön löpöä.... kukaan ei vietä joulujaan uhkailevan ex-miniän seurassa.
Todennäköisesti appivanhemmat ovat kaikkien näiden vuosien aikana kiintyneet lapsenlapsensa äitiin ja yrittävät toimia toisin kuin poikansa joka erosi lapsen äidistä lapsen ollessa vielä vauva-iässä. ap kirjoittaa että poika on 12v ja miehensä erosi ex-ästään 12v sitten.
Appivanhemmat haluavat tarjota lapsenlapselleen perheen jota poikansa ei jostain syystä halunnut tarjota.
"Ei tilanne heillekään varmasti helppo ole mutta ymmärrän että rakkaus lapsenlapseen on vahvempi kuin sinuun. "
Niin veri on vettä sakeampaa.... - Pinatub0
13+15 kirjoitti:
"Minulle tuli mieleen että voihan olla niin että ex on saanut aikaisemmilla uhkailuillaan ja kiristämisellään aikaiseksi sen etteivät isovanhemmat uskalla sanoa "ei" hänelle. "
Höpön löpöä.... kukaan ei vietä joulujaan uhkailevan ex-miniän seurassa.
Todennäköisesti appivanhemmat ovat kaikkien näiden vuosien aikana kiintyneet lapsenlapsensa äitiin ja yrittävät toimia toisin kuin poikansa joka erosi lapsen äidistä lapsen ollessa vielä vauva-iässä. ap kirjoittaa että poika on 12v ja miehensä erosi ex-ästään 12v sitten.
Appivanhemmat haluavat tarjota lapsenlapselleen perheen jota poikansa ei jostain syystä halunnut tarjota.
"Ei tilanne heillekään varmasti helppo ole mutta ymmärrän että rakkaus lapsenlapseen on vahvempi kuin sinuun. "
Niin veri on vettä sakeampaa....Nyt olet kyllä niin hakoteilla 13 15 kuin olla voi. Mieheni halusi pitää perheestä kiinni kynsin hampain, mutta nainen halusi itse erota 2kk avioliiton jälkeen ja viedä osuudet omaisuuksista. Mies ja hänen exänsä jopa yrittivät uudelleen myöhemmin, kun välit parani, mutta sekin unelma särkyi uudestaan -naisen toimesta. Itse väittäisin naista melkoiseksi hyväksikäyttäjäksi, mutta mistäpä minä tarkalleen asiat tiedän. Ei kaikki perheestä eronneet miehet ole sitä omasta tahdosta. Hän on hyvä isä, maksaa elarit ja hoitaa poikansa kaikki arkiviikot vaikka ei saanut erossa huoltajuutta. Nainen kun valehteli joka paikkaan että mies pahoinpiteli häntä. Mies ei jaksanut taistella vaan luotti siihen että nainen on tarpeeksi avuton ja työtön, että tarvitsee apua. Ja niin tarvitsikin, mies pääsi kasvattamaan suhteen lapseensa.
Mutta nyt kun minä saavuin kuvioihin, ex on alkanut rakentaa kiireen vilkkaa suhdetta entisiin appivanhempiin. Mies myönsi ettei hänen exänsä ihan näin sisällä "perhekuvioissa" ole ollut ennenkuin hän löysi minut. Tuli kai hätä oman asemansa kanssa? - 13+15
Pinatub0 kirjoitti:
Nyt olet kyllä niin hakoteilla 13 15 kuin olla voi. Mieheni halusi pitää perheestä kiinni kynsin hampain, mutta nainen halusi itse erota 2kk avioliiton jälkeen ja viedä osuudet omaisuuksista. Mies ja hänen exänsä jopa yrittivät uudelleen myöhemmin, kun välit parani, mutta sekin unelma särkyi uudestaan -naisen toimesta. Itse väittäisin naista melkoiseksi hyväksikäyttäjäksi, mutta mistäpä minä tarkalleen asiat tiedän. Ei kaikki perheestä eronneet miehet ole sitä omasta tahdosta. Hän on hyvä isä, maksaa elarit ja hoitaa poikansa kaikki arkiviikot vaikka ei saanut erossa huoltajuutta. Nainen kun valehteli joka paikkaan että mies pahoinpiteli häntä. Mies ei jaksanut taistella vaan luotti siihen että nainen on tarpeeksi avuton ja työtön, että tarvitsee apua. Ja niin tarvitsikin, mies pääsi kasvattamaan suhteen lapseensa.
Mutta nyt kun minä saavuin kuvioihin, ex on alkanut rakentaa kiireen vilkkaa suhdetta entisiin appivanhempiin. Mies myönsi ettei hänen exänsä ihan näin sisällä "perhekuvioissa" ole ollut ennenkuin hän löysi minut. Tuli kai hätä oman asemansa kanssa?"Nyt olet kyllä niin hakoteilla 13 15 kuin olla voi. Mieheni halusi pitää perheestä kiinni kynsin hampain, mutta nainen halusi itse erota 2kk avioliiton jälkeen ja viedä osuudet omaisuuksista. Mies ja hänen exänsä jopa yrittivät uudelleen myöhemmin, kun välit parani, mutta sekin unelma särkyi uudestaan -naisen toimesta."
No heh... niinhän ne äijät aina selostavat uusikolleen ;D mutta usko pois totuus on tuolla ulkona jossakin sinun saavuttamattomissa. - Kroisoksen exä?
13+15 kirjoitti:
"Nyt olet kyllä niin hakoteilla 13 15 kuin olla voi. Mieheni halusi pitää perheestä kiinni kynsin hampain, mutta nainen halusi itse erota 2kk avioliiton jälkeen ja viedä osuudet omaisuuksista. Mies ja hänen exänsä jopa yrittivät uudelleen myöhemmin, kun välit parani, mutta sekin unelma särkyi uudestaan -naisen toimesta."
No heh... niinhän ne äijät aina selostavat uusikolleen ;D mutta usko pois totuus on tuolla ulkona jossakin sinun saavuttamattomissa."Osuudet omaisuuksista!"
Hohhoh.
- miesmään
Muitten juttuja lukematta... sanon että perseestä on miehen ja hänen perheen kohtelu. Eroaisin koska tilannetta et yksin pysty kääntämään. Eläkööt sitte exiensä kanssa jne.
- minämerisairas
samoilla linjoilla miesmäänin kanssa.
uskomaton juttu! En kyllä katselis tuollaista touhua pätkääkään. *koputtaa puuta*. Ensinnäkin, lasten huoltajuus on aina äidin ja isän välinen asia. Jos eksä kiristää lapsilla, niin ei kai siihen auta se, että hänelle loputtomasti annetaan periksi.
Tässä perheessä joulun/muunkaan juhlan viettoa ei hallitse isovanhemmat, vaan eksä. Kuulostaa siltä, että eksä pyrkii kuorimaan kermat päältä ja pyrkii estämään ap:n tulon perheeseen. Ap on eksälle uhka, koska jos Ap varsinkin menee naimisiin ja tekee myös lapsenlapsia (ihmeellistä kaupantekoa..) niin silloin hän on tietenkin paremmassa asemassa.
Mitä positiivista asiassa on? Nyt Ap voi relata ja tutustua rauhassa ympäristöönsä, ystäviinsä jne. Ja harkita, haluaako olla miehen kanssa, kuka ei niin puolusta uutta tulokasta, kuin pitäisi. Uskon, että lapsilla on paras olla silloin, kun vanhemmilla on välit selvinä ja kunnossa. Nyt ei taida niin olla, vaan alistus tuo epätasapainon ja hämmennyksen, joka vaikuttaa kaikkien mieleen. Lapset kärsivät, kun mielestäni tämä todella todella outo kuvio näyttelee osaa.
Jos minä olisin tuo eksä, en olisi niin röyhkeä että työntäisin nokkaani tuonne taloon. Viettäisin jopa joulua siellä..?? Huh huh. Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin . Veri on vettä sakeampaa, ja tällöin hyvällä syyllä voitaisiin todeta, että isovanhemmat arvostaisivat miestänsä ja hänen uutta elämäänsä (ap:ta) niin, että kutsuisivat heidät jouluna ja vuorojouluin lapsenlapset olisivat kylässä. Eikö eksällä sitten ole omia vanhempiaan lähellä? Kyllä lapsenlapset ovat tärkeät, mutta eikös tämä ole jo outoa?
Rakkautta ja hyväksyntää kehiin!!!
- xxx
Samoilla linjoilla..
- Pinatub0
Hai taas, palasin lukemaan vanhaa viestiäni ja tajusin miten hienoja ja kannustavia viestejä olinkaan monilta teiltä saanut ja olette ansainnut jonkinlaisen responssin. Tuolloin ei siihen pystynyt erinäisistä syistä.
Asiat ovat jo paremmalla tolalla. Minulla todettiin vähän kirjoituksen jälkeen vaikea masennus johon sain lääkityksen ja pystyin vihdoinkin tarkastelemaan asiaa ja elämääni järkevästi. Kävimme anopin ja apen kanssa viikon lomamatkalla ja jnostin kissan pöydälle anopin kanssa ja puhuimme asiat halki. Paljastui että ex-miniä on aiheuttanut anopille, apelle ja hänen pojalleen aikaisemmin niin paljon surua ja ahdistusta käytöksellään ja uhkailuillaan että hyväksyntä on pelkkää teeskentelyä. Ex on kuulemma tervetullut anoppilaan vain ja ainoastaan lapsenlapsen vuoksi eikä anopilla ole mitään lämpimiä tunteita naista kohtaan vaikka tämä ex ei kuulemma sitä tiedä.
Jouluasiakin käsiteltiin. Ehdotin että voisimme jakaa vuorojoulut exän kanssa, mutta anoppi kertoi että he ovat päättäneet apen kanssa etteivät vietä enää jouluja. Olkoon kukin missä on. Heillä on taustalla surutapaus joulun ajalta joka on jo vuosia sannut aikaan joulun inhoa joten päätös on heille kuulemma helpotus. Kuulin että; menköön ex omien vanhempiensa luokse.
Kaiken kaikkiaan tilanne on lauennut positiivisesti ja uskoisin että päärooli oli varmaan tuolla masennuksen aiheuttaman sumun hälvenemisellä. Masennuksestani en toki ole anopintekeleelle puhunut vaikka olemmekin ystävystymässä nopeasti. Ovat olleet matkoilla nyt koko kesän ja saan säännöllisesti häneltä tekstiviestejä joissa kysytään kuulumisia ja lähetetään lämpimiä terveisiä mikä on mukavaa koska nyt edes nämä mahdolliset keskustelukanavat on auki ja pysyvät auki.
Mekin olemme miehen kanssa hankkimassa tässä uutta kotia ja appivanhemmat tuntuvat olevan kovasti iloissaan asiasta ja tukevat hanketta tarjoamalla muutto ja sisustusapua ylimääräisillä huonekaluillaan.
Nyt kun olen jo toipumaan päin, koin useimmat viestinne liikuttavina ja lohduttavina. Suomi24 saa yleensä eniten lokaa niskaansa ja kiitän syvästä ymmärryksestänne ja huolenpidostanne. Kun ahdistus oli syvin, sain kuin sainkin osaksi myös hyvyyttä. :)
Iloisin kesäterveisin Pinatub0- minävainkirjoittelin
tsemppiä sulle! Oot rakas monelle, nyt saattaa näyttää pahalta, mutta se kirkastuu päivä päivältä : )
- ei rakas ole
minävainkirjoittelin kirjoitti:
tsemppiä sulle! Oot rakas monelle, nyt saattaa näyttää pahalta, mutta se kirkastuu päivä päivältä : )
Hei lukekaa magneettimedia.com ,mitä siellä sanotaan lääketehtaasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 17012945
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1545458Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p454810Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1493689Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska392798Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1211969Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?1121715Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3661638Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1081538Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1361481