kahteen rakastunut

Ei tuohon mitään sanottavaa ole. Tai sen verran on, että olette jo rikkonut perheenne ja kaiken sen mikä on perhe. Olette häpäisseet puolisonne ja lapsenne. Ei muuta.

Ei aivan noin pitkää salasuhdetta ole meillä, mutta rakastajattarellani ja minulla on pidempi yhteinen historia, kuin minulla ja vaimollani.
Molemmat olemme perheellisiä ja perhetuttuja. Vierailemme perheinä toistemme luona melko usein.
Me olemme tämän rakastajattareni kanssa tuttuja jo lapsuudesta ja nuorina meillä oli keskenämme flirttailua, mikä ei johtanut sen enempään. Rakkaus välillemme syttyi vasta sitten, kun olimme jo ehtineet perustaa perheet.
Emme halua rikkoa perheitämme. Vaimooni olen kiintynyt ja arki sujuu mukavasti. Tunne tätä toista naista kohtaan on täysin erilainen. Se on yhteenkuuluvuuden tunnetta, mitä en ole koskaan kokenut kenenkään toisen ihmisen kanssa.
Minun suunnitelmani on kasvattaa lapset aikuisiksi ja sitten ottaa avioero.

Voi hirvitys kun näitä lukee... Joiltakin ihmisiltä yksinkertaisesti puuttuu kyky empatiaan, eli samaistuminen puolison tunteisiin tökkii, ehkä jopa kuvitellaan ettei toinen mitään tuntisi jos tietäisi, kun itse ei pidä pettämistä pahana. Oksettavaa, puolisot haaskaa tietämättään aikaansa onttoihin valehtelijoihin, ovat naimisissa pahvikuvien kanssa, vaikka voisivat löytää rinnalleen uskolliset ja oikeasti rakastavat kumppanit. Tuon oikeuden ja mahdollisuuden kiellätte heiltä salailulla, hirviöt.

Te ja omat tunteenne ovat pääasiassa. Missä on puolisonne tunteet. Ette ajattele ettekä välitä yhtään puolisoistanne. Puolisonne on teille yhden tekevä. Kyllä puolison pitäisi saada päättää ja tietää. On heikkoutta kun ei pysty kertomaan puolisolle petturuudesta, kun se tulee ilmi kuten niin tulee käymään, niin huomaatte miten olette puolisoanne satuttaneet... Ero varmasti tulee, mutta sitähän te olette jo halunneet silloin kun suhteeseen ryhdyitte. Perhe rikkoutuu kumminkin, joten mitä sitä pitkittämään.
Miehelläni oli/on salasuhde sain sen selville, kun vaistoni sanoi niin. Ensin en uskonut ja tuo tunne vain vahvistui. Kunnes sain mieheni kiinni ja siinä ei enää selitykset auttaneet. Nyt haluan eron. Mies ei eroa haluaisi mistään hinnasta, mutta sitähän ei enää häneltä kysytä. Hänen mielipiteellään ei ole enää mitään väliä. Olisi ajatellut seurauksia ennen kuin ryhtyi suhteeseen. ( myös hänen kumppaninsa on naimissa ja minä kerroin tämän naisen miehelle puolison salasuhteesta, jonka sain selville)
Mitä vanhempia lapsesi ovat sitä negatiivisemmin he sinuun suhtautuvat kun suhteesi tulee ilmi. Omat lapsemme ovat yli 15 vuotiaita ja eivät halua olla enää isänsä kanssa tekemisissä. Minä en ota asiaan kantaa, koska mielestäni on isän ja lasten hoidettava suhteensa kuntoon ei minun. Sitä paitsi eikö kuulosta ihanalta, kun oma lapsi puhuu salarakkaastasi nimellä huo..!
Kuulostaa pahalta, mutta elämän tosiasioita nämä ovat. Itseasiassa salarakkaasi on sellainen nainen, koska jakelee itseään muullekin kuin aviomiehelleen.Sinä olet häntäheikki, mutta myös sinusta voidaan käyttää samaa nimitystä..
Puhukaa nyt äkkiä puolisoillenne tekemisistänne, jos haluatte edes säilyttää tämän jälkeen hyvät välit lapsiinne. Vai ajatteletteko heitä yhtään?

Kokeilkaa kertoa puolisoille. Puoliso sitten päättää, mitä tekee, jääkö vai lähteekö. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa ero on siis vain ajan kysymys. Lapset isommiksi. Kannattaisi ajatella myös eron jälkeen yksin jäävää puolisoa. Olisi reilua häntä kohtaan tietää tulevasta. Mitä nuorempi sitä helpompi on myös löytää uusi kumppani, jota jätetty varmaan tulee kaipaamaan. Siis mitä nopeammin ero sitä parempi tavallaan jätetylle tulevaisuuden kannalta. Kyllä lapset sopeutuvat, kun ero ja lasten tapaamiset hoidetaan hyvin.

Vaimoni tietää suhteestani, mutta on ilmoittanut että ei aio eroa antaa.
Meillä on tällä hetkellä tavallaan perheyritys, joka kasvattaa lapset aikuisiksi siten, että heillä on molemmat vanhemmat päivittäisessä arjessa mukana, sekä yksi koti,eikä heidän tarvitse vaihdella kahden kodin välillä. Lapset ovat meille molemmille rakkaita ja tärkeitä.
Vaimon kanssa tulemme ihan hyvin toimeen, vaikka tietääkin tilanteesta. Ei meillä ole mykkäkouluja tai riitoja varmasti sen enempää kuin muissakaan perheissä.

Kovin jyrkästi hyökkäätte heti vastaan. Tämä on meidän tapamme toimia ja elää, eikä se ole keneltäkään teiltä pois.

Kyl sun perhe on ollu hajalla jo ennen kun rakastuit toiseen.
Pidetty vaan pystyssä nojallaan jossakin toisten keskellä n ettei kaatuis.

ai perhe hajalla jos kaikki ovat iloisia ja onnellisia? nytte en kyllä käsittänyt, ja mistä sitä tietää vaikka toisilla osapuolilla olis kanssa jotain? ne nytte onki ollut aivan vauvasta asti tuttuja ja niillä olikin ennen suhde,ennen kuin minä ja mieheni tavattiin, meillä toimii yhteinen ystävyys, niin hyvin että minä epäilen noita kommentteja että tulemme katkeroitumaan jossain vaiheessa ja särkemään lasten sydämet tai perheet, minä en ole ajatellut että kasvatan lapset isoksi ja sitte eroan,ei vaan me olemme puhuneet tämän toisen miehen kanssa että eroa minä en ota vaikka lapset isoja olis,

mitä omaa perhe elämää tulee, seksi on tosi upeaa, olemme tosi onnellisia ja vieläkin niinkö vasta tavanneita, kotiarki sujuu hyvin emme tappele turhista tottakai tulee pieniä sanasotia mutta minun mielestä on niin jos niitä ei tulis niin sitte ei suhde ole kunnossa, emme me nytte tuon salasuhteen kanssa niin useasti näe että perhe siitä kärsis mitenkää.

ja mitä on tuon toisen perheen kanssa puhunut näin niinkö yleisesti ja nähnyt niin niillä menee kanssa tosi hyvin. minun mielestä tämä suhde toi vaa meille kahdelle perheelle onnellisen elämän. ei pidä haukkua ennen kuin itte kokee jotain näin ihanaa! taidatte olla vaan kateellisia kun ette pääse kokemaan tätä. onnellinen

ihanaa että oletta saanut pidettyä suhteen noin kauan hyvänä, ja kyllä minä epäilen että ette tule jäämään kiinni kun tuota on noin kauan jatkunut, mutta ehdotan teille että puhuisitta kumppaneille mistä sitä tietää jos ne vaikka ymmärtäis? jos suhde on noin hyvässä kunnossa salasuhteen takia, niin nehän voi vaikka pitää sitä hyvänä ja alkaa hyväksymään? sitä minä entiedä että katoaako teillä mielenkiinto sitte jos se on luvallista? mutta onhan se tutkittu että on suomessakin niitä ketkä tahtois moniavion olevan mahdollista.

samaa mieltä olen myös tästä että ei pidä torjua ennen kuin itse sen kokee, mistä me toiset tiedämme kuinka onnellisia perheitä tässä on kyseessä?

wau! minä en ole ainut!
meillä on tällainen juttu, ollaan perhe tuttuja jo oltu 18vuotta, meillä on yhteinen mökki ja käymme useasti yhdessä siellä,saunomme kaikki kerrallaan ja mehän ei mitään uikkareita pidetä, se sähköisyys mikä meidän välillä menee on aivan ihanaa, paitsi minä vähän epäilen ja epäilee kyllä toisen perheen nainenki että taitaa toisilla olla myös jotain ainakin niiden katseet kertoo jotain, kukaan ei ole toisille puhunut mitään mutta arvata vaan saattaa.

tässä on vaan sellainen mutta meidän perheen tyttö mikä on 16 ja toisen perheen poika 17 on seurustellut vuoden, niin emme vihdi rikkoa perhettä. tai meniskö se edes rikki? epäilen että meillä olis vaan erikoisin järjestely kyseessä.

rakkaus on kummallinen käsite, kuka sen määrää mitä se rakkaus on?

Tämä asia on eri., kun toinen tietää niin se muuttaa asiaa. Itse en tiennyt mieheni salasuhteesta, mutta sain siitä tietää ja mies lupasi lopettaa. Nyt olen saanut tietää että suhde jatkuu ja minä en tätä valehtelua siedä, joten tämä on meidän avioliiton loppu. Mies ei haluaisi eroa, mutta hänen mielipidettä ei enää kysytä. Meillä on miehen kanssa tämän perheen lisäksi yhteinen yrtiys, jossa itse itstun konttorilla ja mies seilailee ympäri seillä täällä. Onneksi eivät lapset ole enää pieniä ja ymmärtävät kyllä tilanteen. Sitäpaitsi ehdin jo hakea kouluun ja vaihdan alaa. Lopetan työt ja aloitan opiskelun. Lapsien kanssa voi viettää aikaa ja nauttia elämästä. Kyllä tuo uusi rakkaus sitten jossain vaiheessa eteeni tulee, kun on sen aika.