On olemassa sukunimi Puntalo ja myöskin Kangaspunta. Liekö muitakin vastaavia, en tiedä. Ei liene kyseessä kuitenkaan Englannin rahayksikkö, luulisin.
Mitähän lie suomenkielessä sana punta?
kun en tiedä
131407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Punta on paitsi raha- myös painoyksikkö (= pauna, naula). Yhdistyneen kuningaskunnan tai tutummin Englannin punnan arvo on ollut joskus historiassa sidottu yhden paunan eli naulan painoisen sterlinghopeaerän arvoon (sterlinghopeassa on puhdasta hopeaa 925 ‰).
Punta esiintyy Suomessa sukunimenä sellaisenaankin (esim. Salon Kiskosta löytyy keskisuuri yritys nimeltä Juha Punta Oy). Puntala esiintyy paikannimenä mm. Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla.
Myös esim. kruunu-sanalla on tunnetusti monta muutakin merkitystä kuin valuuttayksikön nimi.
Punnan merkki £ tulee latinan sanasta libra, joka tarkoittaa mm. vaakaa ja (naulan, paunan, punnan painoista) punnusta. Italian entisen rahayksikön nimi liira on samaa perua ja siis vahvasti sukua punnalle, vaikka punnan ja liiran arvo poikkesivatkin toisistaan varsin vahvasti liiran viimeisinä aikoina.
Myös Liira esiintyy Suomessa sukunimenä – erään inttikaverinikin sukunimi oli Liira.
Olisivatkohan puntari ja puntaroida peräisin tästä samasta kantasanasta?
Oiskohan samaa sukua sana puntis eli kun sotapoika on luvattomalla lomalla hän on puntiksella.
En osaa sanoa.
Eräs entinen työkaverini kutsuttiin kertausharjoituksiin kerran jos toisenkin. Yhden sellaisen jakson jälkeen hän mainitsi saaneensa ”punttiluutnantin” sotilasarvon.
Kauluslaatan kuva-aiheessa voi hyvällä tahdolla kuvitella näkevänsä heraldisista ruusukkeista ja niitä yhdistävästä palasesta muodostuvan kuva-aiheen, joka muistuttaa kuntosaleilla käytettävää käsipainoa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b6/Yliluutnantti_kauluslaatta.svg/452px-Yliluutnantti_kauluslaatta.svg.png
Itse olen yhä vain ”nuorempi majuri” vielä viime vuodenvaihteessa tapahtuneen reservistä nostoväkeen potkimisen jälkeenkin. Puntteja en ole pahemmin kolistellut nyt nostoväessä ollessanikaan. Sain joskus muinoin alle kaksikymppisenä 110 kg:n raudat ylös ja se riitti minulle – raskaampia puntteja en ole koskaan yrittänytkään nostaa!
Etyvarman epämologian mukaan puntis (bundis) on vanhaa perua ja tulee ruotsin kielen bonde-sanasta (talonpoika, maanviljelijä). Kun varusmiehen kotitilalla oli kaiken liikenevän työvoiman vaativa force majeure -juttu (heinänteko, sadonkorjuu tms.) menossa eikä anomuksesta saatava loma käynyt päinsä, piti ruotuväestä ”ottoo ommoo lommoo”. Johonkin agraariaikaan ja joissakin tapauksissa tätä saatettiin jopa katsoa läpi sormien.
Kevyen musiikin tupla-apostoli Toivo Pietari Johannes Kärki (1915–1992) käytti yli kymmentä eri salanimeä. Niistä Orvokki Itä oli nimestä Toivo Kärki johdettu anagrammi, kun taas nimestä Pedro de Punta voi löytää nimet Pietari ja Kärki (espanjan 'punta' = huippu, kärki tms.).
Arvoitus vaan on miten espanjankielen huippua tarkoittava sana olisi tullut Suomeen sukunimeksi.
Yksi selityslinja voisi kätkeytyä sanaan puntti (punttisali) ja punnus. Selasin googlella sanakirjaa ja ainakaan ruotsinkielestä ei löytynyt sanaa punta tai bunta tai puntare tai bundare tms.... Kokeilin aika monta versiota.
Väitätkö minun väittäneen, että suomalainen sukunimi Punta tulisi espanjan kielen punta-sanasta?
Ei, mielestäni tuo samanlaisuus on sattumaa ja nimen juuret löytyvät todennäköisesti paljon lähempää.
Pedro de Punta vain juolahti mieleeni tässä yhteydessä ihan muuten vain. Minulla on yleisemminkin vaikeuksia pysyä asiassa. Levoton mieleni poukkoilee aasinsiltoja myöten minne sattuu.
Herra Puntila tulee mieleen, radion kuunnelmasta, ainakin suomenruotsalaisessa fiktiossa tunnettu henkilö.
Suomenruotsalaisessa fiktiossa?
Eiköhän Herr Puntila und sein Knecht Matti (Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti) ole peräisin saksalaisen näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin kynästä – kiinteänä esikuvana hänen hyvän ystävänsä, suomeen avioituneen, virolaissyntyisen Hella Wuolijoen (alkujaan Ella Murrik) kirjoittama näytelmä Sahanpuruprisessa.
Kun Brechtin Herr Puntila und sein Knecht Matti vielä kantaesitettiin Zürichissä, on siitä suomenruotsalaisuus mielestäni kohtalaisen kaukana.
Wikipedia tietää Bertolt Brechtistä seuraavaa:
”Vuonna 1979 ensi-iltansa sai Ralf Långbackan ohjaama elokuva Herr Puntila och hans dräng Matti, joka oli Suomessa filmattu mutta ruotsin kielellä näytelty elokuva Brechtin kyseisestä näytelmästä. Puntilaa elokuvassa näytteli Lasse Pöysti ja Mattia Pekka Laiho.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bertolt_Brecht
Jos näytelmästä tehdyn elokuvan kieli todellakin on ruotsi, voi sitä ehkä helpostikin luulla suomenruotsalaiseksi fiktioksi.
http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/artikkelit/c20.1vanhat- hamalaiset-mitat.htm
Punta oli vanhassa suomessa ankkurikivi tai nuotan painokivi (puntakivi).
Etymologia johtaa muinaisskandinaaviskan kautta latinaan: suomen puntari oli muinaisruotsin pundari, joka on tullut myöhäislatinan sanasta pondarium, joka tulee sanasta pondus tai pondum (paino).