Muita laulamisen aloittaneita ns. kypsemmällä iällä?

Aloitin laulutunneilla käymisen 37-vuotiaana, nyt olen käynyt tunneilla kolme vuotta. Edistystä on tapahtunut todella paljon, suosttelen, että jatkat laulutunteja ilman muuta! Edistyminen on niin hidasta, että sitä ei tahdo itse huomata. Kannattaisi ehkä tallentaa laulua ja kuunnella sitä myöhemmin, että tajuaa edistyneensä melkoisesti. :) Huomasin myös, että kun lauloin harrastuksen alussa treenaamaani, melko haastavana pitämääni materiaalia uudelleen joskus myöhemmin ei se ollutkaan enää yhtään niin vaikeaa.

Alussa erityisesti ääniala venyi. Luulin olevani altto, mutta olenkin mezzozopraano. Korkeita ääniä löytyi alkualkoina lisää melkein sävelaskel viikossa. Harjoitella pitää sitkeästi, mutta ei liikaa. Aivot ja ruumis tarvitsevat myös lepoa, ilman lepoa eivät aivot toimi eikä ihminen opi. Mun mielestä tekniikan oppiminen on paljon helpompaa kuin tunneilmaisun. Välillä hidas edistyminen ärsyttää, mutta mulla on ihana ja kannustava laulupedagogi.

mutta kotitöitäkin vaatii, että saa ymmärtämänsä vielä lihasmuistiinkin. Ja riippuu kai lähtötilanteestakin. Itse laulan nykyään myös harjoitusmielessä kotonakin välillä, vaikka tämä "vain" harrastus onkin.