Viisikymmentävuotias siskoni on alkanut soitella isälleni päivittäin ja nyt isäni pyytää, että minä ilmoittaisin sisarelleni ettei hän tarvitse tämän päivittäistä huolenpitoa. En voi tehdä tätä, koska tiedän siskoni suuttuvan sydänjuuriaan myöten, jos puutun hänen asioihinsa.
Huolehditteko te vanhemmistanne ja kuinka paljon vai joko omat lapset alkavat mahdollisesti nähdä paljon vaivaa jaksamisestanne?
Äitini on kuollut ja isäukkoa käyn katsomassa 3-4 kertaa vuodessa ja soittelen noin kerran viikossa.
Huoli vanhemmista
tomppa2006
54
1426
Vastaukset
- samoja mietin
Kyllä on samanlaista kuviota täälläkin, tuntuu et pitäs soittaa ja ei, mutta itse en soita enää kuin kerran pari kuussa, meitä useampi sisarus.
Itse vanhempani ei soita koskaan?, tuntuu et on jokin jäänne menneisyydestä, et pitää alkaa valvoa vanhempiaan vaikka nykyisin monet on hyvässä kunnossa vielä yli 90v.
Stressaavaa on kyllä jos joku alkaa holhoamaan, ilman et on pyydetty ja kaikilla on kotirauha, eli pitäs kysyä tarviiko apua ja sit alkaa antamaan apua jos vaan voi.
Olisko huoli omasta itsestä, soittajalla?- tomppa2006
Luulen että soittaja yrittää korjata, mitä jäi äidin kanssa tämän elinaikana tekemättä? Ja jos minä rupean siskoa neuvomaan, siitä on seurauksena ilmiriita ja pahimmassa tapauksessa ikuinen vihanpito.
Onneksi meillä toimii isän kanssa puhelinliikenne myös toisinpäin, kyllä hän soittelee minulle ja kyselee minun perheeni kuulumisia.
- Ich bin...
Omat vanhempani ovat yli 80-vuotiaita. He asuvat tässä aivan lähellä, joten näen heitä usein, monta kertaa viikossa.
Molemmat ovat fyysisesti ikäisikseen hyvässä kunnossa eli jaksavat hoitaa siivoukset, kaupassa käynnit ym arjen askareet. Siltikin tarjoan aina apuani, mutta äitini haluaa tehdä kaiken itse. Niin kauan kuin jaksaa, niin ok.
Omat lapset asuvat vielä kaikki kotona ja kyllä ainakin esikoiselle tuntuu olevan tärkeää mamman hyvinvointi. Toi meinaan eilen Hulluilta päiviltä laatikollisen Brunebergin suukkoja. Kyllä poika tietää.- tomppa2006
Meillä on ongelmana sisareni kanssa tuo pitkä välimatka vanhempien kotipaikkaan, joten näkemiset tapahtuvat melko harvoin.
Sinä saat hyvät geenit vanhemmiltasi terveyden ja kunnossa pysymisen suhteen.
Minulla on tunne, että haluaisin itse tehdä omassa elämässäni kaiken myös vanhempana. Osaan pyytää apua tarvittaessa, enkä tykkää siitä että sitä tyrkytetään. Toki ymmärrän että useimmiten apu on vilpitöntä, mutta kumminkin...
- Pidä huolta
Niin, lapsi ei ole vastuussa vanhemmistaan, aikuisenakaan. Luulenpa, että parasta, mitä voit vanhemmillesi antaa, on se, että olet itse onnellinen ja elät hyvää elämää. Vanhemmista tuntuu hyvältä tietää, että heidän lapsensa on selvinnyt, vaikka lähtökohdat ovat olleet mitä ovat.
Ymmärrän ongelman siskoasi kohtaan,vaeikea on mennä neuvomaan.- tomppa2006
Sisko on sen verran tomera täti, että voi tulla silmille, jos menee liaan paljon opastamaan tai neuvomaan, hehee.
Se on varmaan lohtu ikääntyville vanhemmille, jos näkee omien lapsien pärjäävän hyvin ja olevan onnellisia, uskon näin.
- Rattus sp.
Luulen, että mainitsemasi tilanne on harvinainen. Enemmän on vanhempia ihmisiä, jotka kokevat, että heidät on hylätty/sivuutettu lastensa elämästä.
Auttelen minkä voin. Samoin tekee toinen siskoni. Isäni soittelee, koska tulen käymään ja kun käyn, hoitelen hänen asioitaan. Samalla seuraan sitä, missä vaiheessa isäni tarvitsee lisäpalveluja. Tarkoitus on turvata mahdollisimman pitkään omassa kodissa asuminen.
Ystäväni alkavat olemaan samassa vaiheessa. Yhden ystäväni äiti on muuttamassa ystäväni ostamaan taloon. Hänelle tulee sinne erillinen asunto. Toinen ystäväni tuli juuri Thaimaasta, jossa vietti äitinsä kanssa kaksi viikkoa. Hänen äitinsä ei enää yksin matkustelisi.
Kyllä sitä toivoisi, että vanhemmat olisivat ikinuoria ja viettäisivät aktiivista elämää, mutta jossakin vaiheessa se vain muuttuu tämänkaltaiseksi.- tomppa2006
Nooh, ei välttämättä kovin harvinainen ja samahan se mistä keskustellaan. Pääasia että juttua riittää.
Tuo omassa kodissa asuminen vaivaa minuakin jonkin verran. Vanha mies yksinään omakotitalossa, mutta tiedän sen silti olevan hänelle tärkeätä, eikä hänestä oikein ole kerrostaloihmiseksi. Tovoisin myös itse saavani asua mahdollisimman pitkään kotonani, kyllä palvelu- ja hoitolaitokset ovat karuja paikkoja. - Rattus sp.
tomppa2006 kirjoitti:
Nooh, ei välttämättä kovin harvinainen ja samahan se mistä keskustellaan. Pääasia että juttua riittää.
Tuo omassa kodissa asuminen vaivaa minuakin jonkin verran. Vanha mies yksinään omakotitalossa, mutta tiedän sen silti olevan hänelle tärkeätä, eikä hänestä oikein ole kerrostaloihmiseksi. Tovoisin myös itse saavani asua mahdollisimman pitkään kotonani, kyllä palvelu- ja hoitolaitokset ovat karuja paikkoja.On monia asioita, joilla voi auttaa pärjäämistä omassa kodissa. Oikeastaan noista asioista pitäisi puhua ennen kuin tilanne vaatii toimimista. Oman äitini kanssa on kirjoitettu edunvalvontavaltakirja, josta kumpikin sisaristani ovat tietoisia ja toinen on myös allekirjoittajana. Siis tilanteessa, jossa esim. äitini muisti menisi.
Lihaksiston ylläpito on yksi tärkeä asia, jotta kaatumiset vähenevät. Osalla paikkakunnista on ikäihmisille ohjattuja kuntosaliryhmiä. Joskus aikoinaan näin jutun tutkimuksesta, jossa ikäihmisiä oli treenattu kuntosalilla ja kaatumiset olivat selvästi vähentyneet. Tällä hetkellä suunnittelen lisäkaiteiden asennusta isääni varten.
Toimin tällä hetkellä taustatukena, kun äitini hoitaa pankkiasioita. Kun asuin Lahdessa, hoidin isäni pankkiasiat ja kaikki kauppa-asiat. Nyt toinen siskoistani hoitaa raskaammat ostokset kerran viikossa. Kaikki hoitamani asiat ovat kirjattuina kansioissa, myös ostokset eritelty. Kumpikin sisarista pääsee halutessaan tarkistamaan asioiden hoidon.
Eli paljon miettimistä ja toimimista, samoin myös kiitoksen antamista toiselle siskoista hänen osuudestaan.. Sen olen huomannut, että asioista keskustelu ja selittäminen, mitä milloinkin tehdään, saa asiat toimimaan. Haastavimpia tehtäviä oli isälle Marivan-lääkityksen tarpeellisuuden selvittäminen ja saada käytännöt rullaamaan.
- samoja mietin
Minullekkin tulee siitä hyvä olo, kun omat lapset pärjää, siksi en enää kerro mitään ikäviä asioita omille vanhemmille, he ovat parhaansa tehneet ja kiitos heille siitä.
Olen huomannut, et vanhemmiten sisarukset alkaa jotenkin kiplailemaan, kuka enempi pitää yhteyttä vanhemiin, jotenkin on tullut mieleen kans?- tomppa2006
Tämä oli hyvä huomio, että sisarrukset voivat alkaa kilpailla vanhempien huomiosta. Itselleni on tullut sama asia mieleen ja tiedän, että on kyse pitkistä puheluista, ei mistään muutamasta minuutista. Sellainen varmaan voi alkaa rasittaa vanhaa ihmistä, tosin hänen itsensä pitäisi se kertoa, mutta voi olla ettei halua pahoittaa tyttären mieltä?
- samoja mietin
Ihan samanlaista meillä ja ihmettelen myös, miksi nyt alkaa olla näin, myös sisarukset jotenkin alkaa syyttelemään siitä jos ei pidä usein yhteyttä, vaikka kaikilla on oma elämä eikä sisaruksilla ole edes oikeutta komennella muita.
Olenkin ottanut etäisyyttä, ettei tule mitään riitoja, herkästi tulis muuten.
Meitä on muitakin samassa tilanteessa, voi olla stressaavaa vanhemmille ihmisille, jos puhelin pirisee koko ajan.- tomppa2006
Ei ole oikeutta kenelläkään komennella muita. Sen vuoksi en tuonut esiin aikaisemmin toista sisartani, joka asuu lähellä isääni ja on hyvin vähän tämän kanssa tekemisissä. Se on hänen valintansa, enkä minä näe siitä vaivaa tai komentele häntä hoitamaan isäämme.
Aikoinaan lähdin itse maailmalle siksi, että otin etäisyyttä sukulaisiin ja tuttaviin. Nyt ovat hyvin monet jo kuolleet ja voisin jopa harkita paluuta takaisin.
Tuo puhelimen pirinä on toisinaan raivostuttavaa. Tiedän sen itsestäni, kun joskus hermostun ja syke nousee pelkästään sen vuoksi, että puhelin soi.
- ...
Minun isäni alkoi käyttäytyä omituisesti, tuli vihamieliseksi ja väitti että häntä kytätään. Ei halunnut ketään sinne kylään.
Hänellä oli kyllä ongelmia muistamisen kanssakin ja päivittäisten asioitten kanssa.
Ei siivonnut, ei muistanut syödä. Oli peseytymättä vaikka miten kauan jos ei pakotettu. Osittain varmaan alkoi vältellä sukulaisia siksikin, kun halusi peitellä näitä ongelmiaan. Pelkäsi että joutuu sitten vanhainkotiin jos ja kun nämä jutut käyvät ilmi.- tarttuu tehokkaasti
Ainakin mun vanhemmat elää niin tiukassa symbioosissa, ettei niistä tiedä kumpi minkäkin jutun keksii ja kumpi seuraa toista. Niin että kaikki luulosairaudet ja muut tarttuu ihan sekunneissa. Eli en sitä ihmettelisi, että alkaa molemmilla samaan aikaan. Aika harvat on enää itsenäisiä olentoja ikääntyessään.
- tomppa2006
tarttuu tehokkaasti kirjoitti:
Ainakin mun vanhemmat elää niin tiukassa symbioosissa, ettei niistä tiedä kumpi minkäkin jutun keksii ja kumpi seuraa toista. Niin että kaikki luulosairaudet ja muut tarttuu ihan sekunneissa. Eli en sitä ihmettelisi, että alkaa molemmilla samaan aikaan. Aika harvat on enää itsenäisiä olentoja ikääntyessään.
Vähän eri mieltä tuosta itsenäisyyden vähenemisestä ikääntymisen myötä. Varmaan suurin osa vanhenevista ihmisitä sentään on ihan ilman mitään luulosairautta tai muutakaan kuvitteellista sairautta ja ongelma on se, kun vanhempien ihmisten osuus väestössä kasvaa koko ajan.
- tomppa2006
Epäilisin kyseessä olevan alkavan dementtian, mutta koska en halua ryhtyä miksikään keittiölääkäriksi jätän arveluni epäilykseksi.
Minun isäukko kyllä huolehtii itsestään kaikin puolin, että ei siinä ole sen suurempaa ongelmaa. - Sairasta on
tomppa2006 kirjoitti:
Vähän eri mieltä tuosta itsenäisyyden vähenemisestä ikääntymisen myötä. Varmaan suurin osa vanhenevista ihmisitä sentään on ihan ilman mitään luulosairautta tai muutakaan kuvitteellista sairautta ja ongelma on se, kun vanhempien ihmisten osuus väestössä kasvaa koko ajan.
Kyllähän se niin on että nykyään on hyvin vähän ns terveitä ihmisiä. Kaikki luonteenpiirteet medikalisoidaan pikkuhiljaa niin että lähes jokaisessa on jonkinlainen luonnevika. Ja sitten voidaan taas vouhottaa vielä enemmän että on tämä nykyaika kamala kun valtaosalla on menttaalipuolella ongelmia :)
Itsessäni tunnistan selvästi lapsellisuuden (onneksi ei ole lapsia) ja eiköhän sitä muutama muukin mental disorder löydy. - tomppa2006
Sairasta on kirjoitti:
Kyllähän se niin on että nykyään on hyvin vähän ns terveitä ihmisiä. Kaikki luonteenpiirteet medikalisoidaan pikkuhiljaa niin että lähes jokaisessa on jonkinlainen luonnevika. Ja sitten voidaan taas vouhottaa vielä enemmän että on tämä nykyaika kamala kun valtaosalla on menttaalipuolella ongelmia :)
Itsessäni tunnistan selvästi lapsellisuuden (onneksi ei ole lapsia) ja eiköhän sitä muutama muukin mental disorder löydy.En edes tiedä mitä tuollainen mental disorder tarkoittaa. Onhan meillä kaikilla omat vaivamme ja krempat. Itse myönnän olevani lapsen mielinen, mutta en lapsellinen. Eikä ollut tarkoitus viilata pilkkua.
- EmWi
Olen myös hieman huolissani vanhasta isästäni. Asun satojen kilometrien päässä, emmekä ole väleissä. (Hän katkaisi kaikki yhteydet kun menin väärän miehen kanssa naimisiin)
Muutkaan sisaruksista ei pidä minuun mitään yhteyksiä,eikä oikeastaan isäänkään,he asuvat myös hänestä kaukana.
Joskus hälle soittavat,mutta eivät tiedä hänestä muuta kun mitä hän nyt kertoo.
Mutta siis minun huoleni liittyy nyt hänen autolla liikkumiseensa ja metsällä käyntiinsä. Autolla ajo oli jo pari vuotta sitten vähän epävarman oloista, reaktiokyky on alentunut huomattavasti. kortin sai pitää kuitenkin,koska näkee hyvin :/ eikä hän autosta kyllä ilman taistelua tulisi luopumaan. myös tuo metsällä liikkuminen aseen kanssa hieman huolestuttaa,vaikkakin ampumiskokeet onnistuu,mutta mitäs jos metsässä sattuukin joku ajatus/reaktiomoka?!
Hän on myös kaatuillut ulkona,kompastellut ja liukkaalla mennyt nurin.
Noin muuten hän on ihan hyväkuntoinen ikäisekseen,mutta kun kukaan ei hänen peräänsä yhtään katso. yksin asuu kolmiossa kolmannessa kerroksessa ilman hissiä.
en tiedä olenko turhaan huolissani vai voinko ottaa yhteyttä johonkin, jotta määritettäisiin tuo ajotaito tai kotiavun tarve tai jotain. olen vähän hukassa,eikä sisaruksista ole mitään apua.
Eli täällä on just toisinpäin asiat kun kukaan ei huolehdi.- tomppa2006
Vielä huonompi varmasti on noin päin, jos ei ole mitään yhteyttä omiin vanhempiin, todella ikävää.
Tuosta ajokortista on ihan lakimääritteiset ohjeistukset ja lääkäri päättää onko ikäihminen ajokuntoinen.
Olin minullakin isäni kanssa aikoinaan tuollaista puhumattomuutta, mutta minä jouduin taipumaan ja lähestyin häntä ja voin kertoa, että kyllä se kannatti. Ehkä nöyrtyminen onnistuu kuitenkin lapselle helpommin kuin tämän vanhemmalle? - anna arvo toiselle
Antaisitte ihmisten elää omaa elämäänsä oman tahtonsa mukaan. Miksi pitäisi sotkeä näppinsä ja yrittää muuttaa isäsi elämä sellaiseksi kuin sinä sen haluat, varsinkin kun et edes itse kuulu siihen eikä hän rasita sinua tekemisillään
- :((((
jospa nyt sentään katsoisit uudelleen kenen kirjoitusta kommentoin.
- Rattus sp.
anna arvo toiselle kirjoitti:
Antaisitte ihmisten elää omaa elämäänsä oman tahtonsa mukaan. Miksi pitäisi sotkeä näppinsä ja yrittää muuttaa isäsi elämä sellaiseksi kuin sinä sen haluat, varsinkin kun et edes itse kuulu siihen eikä hän rasita sinua tekemisillään
Lääkäri päättää tuosta ajokortista, mutta omalta kohdalta huojennuin, kun isäni luopui vapaaehtoisesti ajokortista. Tuossa ajokorttijutussa saisivat olla tiukempia, sillä aiheutuvat vahingot, jopa ihmishenkien menetykset eivät kohdistu ainoastaan ajajaan.
se siinä onkin ongelmana ettei vanhemmat ihmiset todellisuudessa tarvitsee apua nää itse sitä tarvitsevansa ja mitä enemmän he tarvitsisivat sitä hanakkaammin he väittävät sitä vastaan oon törmänny sellaiseen asiaan että lapset luulevat ettei heidän isänsä aja enää autolla kun poliisi on sen kieltänyt mutta pappa senkun vaan ajeli ja kertoi naapureille että poliisi on antanut luvan ajella kylällä ja monenmoista tarinaa löytyy myös mummuista kyllä se on lapsien ja läheisten oltava skarppina ennen kun tapahtuu jotain korvaamatonta vanhuus ei tuu yksin mun mielestä se on vaan plussaa että isälläs on joku joka on hänen kanssaan puheissa päivittäin sillon sen vasta huomaa mihin suuntaan kehitys menee ei kerran viikossa ja muutama kerta vuodessa sano vielä yhtään mitään mää oon sellaisella paikalla missä huomaan ihmisten muutokset helposti ja oon monta kertaa ilmoittanu asiasta muualla asuville lapsille ja pelkkää kiitosta olen saanut koska heidän on tosi vaikee tietää siitä arjesta silloin kun iäkäs ihminen asuu vielä yksin eikä ns tarvitse ulkopuolista apua huomattiin kerran että yksi mummu rupes käymään kaupassa joka päivä ja osti todella paljon ruokaa otin siitä asiasta yhteyttä hänen lapsiinsa ja tätä hamstraamista oli tapahtunut huomaamatta jo aikas kauan ja jokainenhan tietää mikä se tulos on eikä tässäkään asiassa sanottu minkä takia sekaannut toisten asioihin vaan kiiteltiin kovasti.
- voiko olla totta?
ja perikunta kiittää kun rahat säilyy :( lopetankin k-kaupassa asioinnin jos siellä on tapana soitella perillisille rahankäytöstäni.
- en holhouksessa viel
voiko olla totta? kirjoitti:
ja perikunta kiittää kun rahat säilyy :( lopetankin k-kaupassa asioinnin jos siellä on tapana soitella perillisille rahankäytöstäni.
Tänään olisi kyllä ollut kylmäsavulohi ja siian mäti tarjouksessa, onkohan niiden ostaminen soveliasta näin vanhalle ihmiselle, taidan mennä kuitenkin ässään, siellä ei lasketa ostoksiani.
- ??
Ei mini, :)), vaan moni?
Onnekseni osaan nauraa omille mokilleni.
Kummaa jännitellä tänne kovin tärkeitä elämänsä olemisia.
Ihan kuin vihaa vihan takia, kuin aitoa vihaa ei uskalla, tai kehtaa
osoittaa. - tomppa2006
Allright. Sattumasta on varmaan kyse tai voihan olla, että joku toinen tekee kiusaa sen vuoksi, että tietää meidän välisestä ajatusmaailmojen kohtaamiseroista?
Samoin täällä on tullut käytyä yhä useammisssa viiskymppisjuhlissa. Kumma juttu, kun yhä nuoremmat täyttävät näinä aikoina viisikymmentä?
Sain hoitaa äitiäni viimeiset viisi vuotta.
Eron jälkeen muutin äitini lähelle, hän oli jo aika huonona keuhkojen takia.
Isän kohdalla tilanne oli erilainen, asuin kaukana hänestä ja yhteys oli vain puhelimella.
Niin vielä että minä soitin hänelle, hän ei koskaan minun suuntaani.
Ja kun hän oli huonona niin yrittivät sairaalasta soittaa minulle mutta silloin tuli ilmi että puhelinnumero oli väärä, siitä puuttui yksi numero kokonaan.
Loppujen lopuksi kun saivat yhteyden, tuli ensin tieto että pitäisi pitää kiirettä jos aikoo ehtiä elossa ollessa.
Kaksi tuntia myöhemmin tuli tieto ettei kannata enää kiirettä pitää.
Olisi varmaan pitänyt soittaa useammin mutta kun soittelin niin siellä oli kaikki hyvin.
Ja vähän ennen hänen sairaalaan joutumistaan olin käynyt hänen luonaan ja sovittu oli että menen tekemään seuraavassa kuussa kevätsiivouksen hänen luokseen.
Joten en osannuut edes aavistaa että yhtäkkiä isää ei enää olekaan.- tomppa2006
Tätä minä yritän välttää viimeiseen asti, ettei käynnit isän luona venyisi liian pitkäksi väliajaksi. Pari viikkoa sitten viimeksi tuli käytyä katsomassa ja käyn muutenkin useammin, jos huomaan hänen äänessään jotain huolta tai murhetta. Sairaalassa kunsitten ne vihon viimeiset käynnit tuntuvat niin pahoilta, muistan äitini kohdalla tienneen olevan kyseessä viimeisen reissun.
Eikä ole mistään velvollisuudesta kyse, vaan ainoastaan itseäni rauhoittaakseni teen kaiken. Ei sitten tarvitse myöhemmin miettiä, että olisiko pitänyt käydä useamman tai soittaa.
- TEGG
Lapset tuntevat huolta vanhemman pärjäämisestä ja syyllisyyttä siitä, etteivät voi auttaa tarpeeksi. Molemmat ovat kuolleet, eikä lapsia ole, joten voi asiat olla huonomminkin.
- tomppa2006
Kyllä tämä on se pahin mahdollinen tilanne, ettei ole jäljellä mitään niistä kaikkein lähimmistä sukulaisista.
Tiedän ettei minullakaan isä pitkään enää jaksa täällä, kaikenlaista sairautta on takana, mutta en suostu ajattelemään mitä sen jälkeen.
Ja omat lapset ovat sitä elämän luksusta, olen onnellinen että olen saanut kokea riemun oman lapsen syntymästä.
- kotipiika47
Tekis mieli ottaa ero kun hatuttaa puolison äiti-riippuvaisuus. Soittelevat keskenään paljon enemmän kuin minä mieheni kanssa, vaikka mies on päivät/illat töissä ja itse olen kotona. Anoppi ei kuitenkaan käy meillä kylässä katsomassa lapsenlapsia vaan yhteydenpito tapahtuu nimenomaan puhelimitse, tekstarein ja puolisoni käy itsekseen äitinsä luona ohikulkumatkoillaan. Siis kyse on perheellisestä viiskymppisestä miehestä.. olen yrittänyt mainita asiasta että on ulkopuolinen olo, varsinkin kun itselläni ei ole sukulaisia tai omaa tukiverkkoa vaan kaikki on ns. miehen varassa, muttei hän ymmärrä tilannetta vaan pitää normaalina että heillä on erinomaiset välit keskenään. Tiedän että olen "vaan" mustis asiasta kun itselläni ei ole vastaavaa tilannetta, mutta miten helpottaa omaa pahaa oloaan tässä asiassa???.
- tomppa2006
Pojalle ja miehelle tunnetusti äiti on kaikkein tärkein ihminen maailmassa, ei siitä kannata olla huolissaan tai mustasukkainen. Mielestäni on hyvä asia, että välittää vanhemmastaan. Varmaan sinäkin toivoisit samaa omilta lapsiltasi, etenkin pojalta?
- eimen
tomppa2006 kirjoitti:
Pojalle ja miehelle tunnetusti äiti on kaikkein tärkein ihminen maailmassa, ei siitä kannata olla huolissaan tai mustasukkainen. Mielestäni on hyvä asia, että välittää vanhemmastaan. Varmaan sinäkin toivoisit samaa omilta lapsiltasi, etenkin pojalta?
täällä toinen jonka omat vanhemmat ahdistaa.olen äitini kans tapellu sellaiset 20vuotta,isin tyttö siis oon. äitini on yksi rasittavimmista ihmisistä joita tiedän.viimeks eilen otettiin yhteen sen kans puhelimessa.äitini ongelma on se että hän luulee olevansa oikeassa joka asiassa.kun isäni kans tappelevat ni minä ja siskoni saamme kuulla haukkuja isästä kun se ei tee sitä eikä tätä ja plaa plaa.yhdessä vaiheessa äitini jo uhkasi erota kun vielä asuin kotona.sanoin että siitä vaan,mä sitte muutan isän mukana pois.noh,se puhe jäi siihen mutta nyt ongelma on se että aina kun isä ja äiti tappelee ja äiti pahalla päällä ni purkaa pahaa oloaan meidän poikaan ja siskoni poikaan.pojat siinä ovat sitte ihmeissään että miksi mummo niille huutaa ja tiuskii syyttä.en ole aikoihin viitsinyt viedä poikaani niille hoitoon eikä myöskään siskoni kun äiti ja isä aina tappelee ja huutaa pikkuisista välittämättä ja isä kiroaa kuin paholainen.johan siinä lapsetkin oppii kaikki pahat sanat.
- tomppa2006
eimen kirjoitti:
täällä toinen jonka omat vanhemmat ahdistaa.olen äitini kans tapellu sellaiset 20vuotta,isin tyttö siis oon. äitini on yksi rasittavimmista ihmisistä joita tiedän.viimeks eilen otettiin yhteen sen kans puhelimessa.äitini ongelma on se että hän luulee olevansa oikeassa joka asiassa.kun isäni kans tappelevat ni minä ja siskoni saamme kuulla haukkuja isästä kun se ei tee sitä eikä tätä ja plaa plaa.yhdessä vaiheessa äitini jo uhkasi erota kun vielä asuin kotona.sanoin että siitä vaan,mä sitte muutan isän mukana pois.noh,se puhe jäi siihen mutta nyt ongelma on se että aina kun isä ja äiti tappelee ja äiti pahalla päällä ni purkaa pahaa oloaan meidän poikaan ja siskoni poikaan.pojat siinä ovat sitte ihmeissään että miksi mummo niille huutaa ja tiuskii syyttä.en ole aikoihin viitsinyt viedä poikaani niille hoitoon eikä myöskään siskoni kun äiti ja isä aina tappelee ja huutaa pikkuisista välittämättä ja isä kiroaa kuin paholainen.johan siinä lapsetkin oppii kaikki pahat sanat.
Olen sitä mieltä, ettei niiden isovanhempien tarvitse hoitaa lapselapsiaan. Ne ovat useimmiten kasvanneet useampia omia lapsia, eikä niiden kunto ja useimmiten tahtokaan riitä haluta huolehtia lapsista.
Kannattaa miettiä suhtautumista omiin vanhempiin ja miettiä voiko itsestä löytyä jotain syytä. Olen erittäin tyytyväinen, kun saatiin äidin kanssa käytyä kaikki asiat läpi ennen kuin aika hänestä jätti.
Minun molemmat vanhempani ovat kuollet jo kauan sitten. Sanoin myös muutama läheinen sukulainen kuoli viime vuonna. Nyt on hiljaista sillä rintamalla. Ns. noppi on nyt avun tarpeessa ja tukeutuu minuun. Sellaista se elämä ona...
- tomppa2006
Voihan siitä anopistakin tulla läheinen, ihan kaikista vaikka naapurin vanhuksista huolehtiminen tarvittaessa on hyvä asia. Myös lähisukulaisiin kannattaa pitää välit kunnossa vanhempana, heitä kun pakkaa olemaan koko ajan vähemmän ja vähemmän.
tomppa2006 kirjoitti:
Voihan siitä anopistakin tulla läheinen, ihan kaikista vaikka naapurin vanhuksista huolehtiminen tarvittaessa on hyvä asia. Myös lähisukulaisiin kannattaa pitää välit kunnossa vanhempana, heitä kun pakkaa olemaan koko ajan vähemmän ja vähemmän.
Niinpä, ja toivon, että jos joku vie minuakin sitten vanhana rintaliivikauppaan ja hienoon kahvilaan päiväkaffelle.
Mies kyllä naureskeli, että aikoo soittaa äidilleen ja sanoo, että se on oikeestaan hänelle velkaa 160 euroa. Siis tämä siksi, kun anoppi vei minut sinne rintaliivikauppaan ja mä haaskasin noin paljon. Se oli anopin idea ja hän sinne pyysi ja mulla ei pitänyt olla mitään asiaa kun vaan olla apulaisena.
Ehkä iskää voisi suostutella siihen, että siskosi tarvitsee tuota päivittäistä hetkeä?
En itse huolehdi niin paljon kuin tarvitsisi. Ei ne oikein halua apua vaikka selkeästi tarvtisisivatkin. Se tapahtuu vain pakon edessä, kun iskä on sahannut sormiaan tai jotain muuta vastaavaa. Äidin kanssa olen ihan hukassa, en tiedä mitä tekisin. Hän ei kaipaa apua, mutta ei ole hyvin myöskään jos ei siellä käy. Mä koetan painaa tätä mieleeni, ettei minusta tule äitini tytär :/- tomppa2006
Joo sanoin "äijälle" juuri tuohon tyyliin, mutta hän meinasi, että kun se puhuu niin pitkään. Lähellä puhelinmyyjien jatkuvaa soittoterroia, kuulemma.
Etäännyn koko ajan ajatuksellisesti isästäni, toisin kuin äitini kanssa, jolloin olimme tiiviimmin lähellä toisiamme viimeisinä aikoina. Ulkonäköni ja käytökseni sitten taas alkaa muistuttaa koko ajan enemmän isäni toimintaa, eikä kaikki piirteitä edes ole mukava tunnistaa itsessään.
- Hannemi
Exän äiti, pojan mummi, soittaa miltei joka päivä mulle ns tarkistussoiton miten kullannuppu 22v pojanpoika voi :) Tämä kyllä välillä rasittavaa minulle. Poikani ei jaksa vastata mummin soittoihin, joita tulee välillä useita per päivä. Jatkunut näin 10v eromme jälkeen. Ja mummi puhuu yhtämenoa vaikka tunnin, eikä siihen saa välttämättä sanaa väliin. On meillä oikein kivojakin keskusteluja silloin kun jaksan.
Mummia kiva ulkoiluttaa välillä ja puhumme tosiaan pitkiä puheluita joka viikko. Miettinyt paljon sitä, että exää ärsytti yhteydenpitomme jo liittomme aikana. Eli naisten lässytys. Nykyään exä ei puhu miltei mitään äidilleen mutta hoitaa tunnollisesti kaikki käytännön asiat. Mummi valittaa että on pojalla kuin plexi edessä, ei saa mitään puhekontaktia. Taisi exä mennä äitinsä kaltaisen naisen kanssa aikanaan naimisiin ja on pistänyt stop-merkin pystyyn.- tomppa2006
Noniin, tiesinhän jonkun muunkin olevan kyllästynyt jatkuvaan soitteluun. Ei se puhelujen määrä ratkaise, kyllä sitä pitäisi olla jotain asian tynkääkin. Mukavampi jutella, jos edes toisella on jotain sanottavaa, ettei tarvitse ilmoista ja säästä jutella.
Niinhän sitä sanotaan, että miehet valitsevat äitinsä kaltaisen puolison itselleen, tiedä sitten häntä?
- Rimmir tänään
On se vaan kumma ettei aikuinen mies voi isänsä pyyntöä täyttää, kun pelkää enemmän siskonsa reaktiota. Ettekö te kaikki kolme voisi vaikka tavata toisenne vappuna ja puhua asiat halki ja poikki.
Tehkää sopimus, sinä soitat joka toinen päivä ja siskosi joka toinen.
En huolehdi vanhemmistani en edes heidän haudoistaan. Olen jo sitä vanhinta sukupolvea perheessämme, lapseni ja lapsenlapseni vuoro on nyt olla siinä huolehtivan osassa.:) Saapa nähdä sitten tulevaisuudessa parinkymmenen vuoden kuluttua mikä tilanne.Vieläkö jo melkein kuuskymppiset lapseni jaksavat huolehtia melkein kahdeksankymppisestä äidistään, vai onkohan ympyrä tullut täyteen että äiti taas huolehtii lapsistaan.- tiinaex...
kyllä se vaan yleensä niin käy että yhden kontolle se huolehtiminen kaatuu vai sanosko että yksi saa huolehtia mää ainakin tunsin saavani huolehtia äidistäni hänen kuolemaansa asti ehkä siistä syystä että olin nuorin ja me soiteltiin päivittäin monta kertaa eikä se ahdistanu meitä kumpaakaan enemmän ahdistaa se asia ettei äitä enää ole kuustoista vuotta sitten menetin äidin ja parhaan ystävän samalla kertaa no sama rumba jatkuu tyttären kanssa kaikki muu jaetaan paitsi ei omaa elämää ja kotia ei ahdista puolin eikä toisin vanhempieni haudan hoidin viisitoista vuotta mutta nyt kun veljeni on laitettu myös sinne hänen vaimonsa halusi ottaa haudan hoitoonsa ja täytyy sanoo että mielelläni siitä luovuin monesti oon miettiny että kyllä mulla vielä aikaa riittäs yhden mummun ystäväksi kahvi ja lenkki kaveriksi ja jos hänellä on paha olla syystä tai toisesta voisin kuunnella ja lohduttaa.
- tomppa2006
Olen huomannut isäni siirtävän muutenkin minulle paljon asioita, jotka hänen tulisi tehdä ihan itse. Tässä asiassa en mielelläni pahoita siskoni mieltä, koska tiedän kuinka vaikeata hänen kanssaan on olla riidoissa ja muutenkin luultavasti tulen olemaan hänen kanssaan tekemisissä seuraavat 30 vuotta.
En itse halua lähteä mukaan tuohon soittorumbaan, olen vuorotöissä ja työvuorojen mukaan soittelen isälle, eli epäsäännöllisesti.
Kun isäukosta aika jättää, minusta tulee suvun "päämies" vanhin miespuolinen, joten niin se ympyrä sulkeutuu myös täällä.
Minun äitini puolestaan tykkäisi että soittelisin vaikka monta kertaa päivässä.
- tomppa2006
Tunnetusti naiset ovat kovempia puhumaan, juttelemaan ja tarinoimaan kuin miehet.
*hymyilee* tomppa2006 kirjoitti:
Tunnetusti naiset ovat kovempia puhumaan, juttelemaan ja tarinoimaan kuin miehet.
*hymyilee*Voisinko tehdä siskosi kanssa diilin? Sun sisko saisi soittaa meidän äidille monta kertaa päivässä ja minä soittaisin isällenne silloin kun sattuisin muistamaan :)
- tomppa2006
PupuPuskasta kirjoitti:
Voisinko tehdä siskosi kanssa diilin? Sun sisko saisi soittaa meidän äidille monta kertaa päivässä ja minä soittaisin isällenne silloin kun sattuisin muistamaan :)
Sinä taidatkin olla sellainen tosi järjestelijä, vähän niin kuin poliitikko, mukavassa mielessä.
Sun pitää nyt vähän ovelasti sanoa systerilles, että nyt hänkin voi vähän pitää soittotaukoa muutaman päivän, kun sillä isällä ei ole kuitenkaan mitään hätää.
Toisaalta isällenne voisi taas yrittää selittää, että tuo systeri nyt vaan on niin välittävä ja huolehtiva ihminen, että sen takia hössöttää. Aina menee paremmin asiat läpi, kun hoitaa ne sillai pehmein keinoin. :) Mä käytän tätä konstia mieheen ja hyvin uppoaa. Hän ei loukkaannu, kun sanon asiat sillai nätisti. ;)
Mun äiti on jo kuollu, mut isää käyn kattomassa joka viikko. Isä haluaa vieraita kylään, sillä on erittäin sosiaalinen ihminen. Ei oikein osaa olla yksinään.:)- tomppa2006
No ilman muuta nätisti pitää asiat hoitaa, ei ole tarkoitus että kukaan vaan loukkaantuu. Juttelin tänään siskon kanssa ja se harmitteli, kun isä ei kuulemma pidä enää aina kännykkää päällä, joten voipi olla et koko ongelma on faijalla järjestyksessä hänen haluamallaan tavalla.
Kyllä meidän isä myös tykkää kovasti vieraista, on ihan selvästi ilahtunut vierailuista. Pitkä välimatka tosin rajoittaa sinne menoa. tomppa2006 kirjoitti:
No ilman muuta nätisti pitää asiat hoitaa, ei ole tarkoitus että kukaan vaan loukkaantuu. Juttelin tänään siskon kanssa ja se harmitteli, kun isä ei kuulemma pidä enää aina kännykkää päällä, joten voipi olla et koko ongelma on faijalla järjestyksessä hänen haluamallaan tavalla.
Kyllä meidän isä myös tykkää kovasti vieraista, on ihan selvästi ilahtunut vierailuista. Pitkä välimatka tosin rajoittaa sinne menoa.:))) Olipa kätsästi hoidettu homma sun isäpapaltas. :))
Harmi, että sulla on pitkä matka isäsi luo. Mulla ei ole kuin parisen kilometriä, kun isä on vanhusten palvelutalossa.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä se Mira Luodin ohjelma oli?
Ja onnistuiko hiljaiseksi maksaminen sittenkään, jos myöhemmin sanoo, että tuollaista tapahtunut? Ihmiset alkaa pohtiin2649455IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its3056638Verinen koira
Mikä juttu on tämä Karhumäellä pyörinyt verinen koira? Oliko hyökännyt jonkun kimppuun?681594Mira Luoti, Vain Elämää
kausi 8. mukana aluksi mm. Terhi Kokkonen ja Mira Luoti. taustalla myös Danny ja Kashmir. paljonko 1+1 olikaan?61391Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.921225- 1091151
Mira Luoti koki seksivvaltaa sarjan kuvauksissa. Otti hyssyttelyrahat mutta nyt julkistaa asian?
Kun hyvin tietää että helppo päätellä mikä ohjelma kyseessä. Ja jos koki oikein "väkivaltaa" eli raisk, niin edesvastuut721023Mopokeulija
Poliisit saisivat käydä noukkimassa sinipuseroisen keulijan tuota pikaa. Koulureppu selässä yhdellä pyörälla S-Marketin40852Sonnisen turha valitus selvästä asiasta !
Nyt tuli sellainen valitus jossa ei järjen häivää, Sonninen ja koko hallinto munaa itsensä. Hänestä on tulossa pilkunnus23746MUISTATTEKO SEN?
Karhean tummansövyisen raastavsn huudon : RYKIKÄÄ! NIITÄ RAATOJA@ RÄKIKÄÄ NIITÄ EAATOJA!btämän paeoni aina toivotti rakk311738