tuntuu ihmisestä olla niin ruma että täytyy erakoitua tai eristäytyä muuten sosiaalisista tilanteista?
Miltä
tukahdettua elämää
759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itseasiassa voin hyvin, vaikka te muut ehkä luulette toisin. En koe tukahduttavani mitään, sillä näin on hyvä.... en ole yksinäinen. Tietysti joku toinen voi kokea ihan toisin.
Hyvä että sinulla menee hyvin mutta itse koen että täytyy jäädä sivummalle ja vetäytyä tietyistä sosiaalisista tilanteista pois oman rumuuteni takia. Elämää jää elämättä sen vuoksi. Paljastaa rumuutensa? Ei kaikki uskalla.
Olen ruma, ja häpeän sitä, mutta halu ja tarve liikkua ja elää on sen verran vahva, että en pysty jäämään sisälle/eristäytymään. Meen tällä naamalla mikä mulla nyt on, ei kai siihen kukaan kuole vaikka säikähtäiskin... ;)
Hyvä että ajattelet noin naisena. Itse taas eristäydyn sisälle eikä tässä ole mitään huumoria.
Semmoistahan se miehen elämä on, että on niin ruma ettei tule katsoa naisia silmiin koska naiset pelkäävät.
Nainen on ruma. Siksi pelkää miehiä.
Varmaan melko samalta kuin olla tavallisen näköinen, ujo ja statukseton mies, joka ei halua selitellä tuntemattomille ihmisille, miksi on työtön, kaveriton, autokortiton... Ruma oikeastaan pääsee helpommalla, kun pitää vain huolen siitä, että on käynyt suihkussa ja ei haise.