Havaintojen merkityksestä

Nuoruusaikanani kiertokoulun opettaja takoi oppilaiden päähän havaintojen ja niistä tehtävien päätelmien merkitystä.

Hän kertoi tarinan kaikkitietävästä lääkäristä, jolla oli opetettu lepakko. Lepakko lensi käskystä. Oppilaiden läsnä ollessa lääkäri käski lepakkoa: "Lenä", ja lepakko lensi lensi. Sitten lääkäri leikkasi lepakon toisen siiven pois ja käski sitä lentämään. Kärsivä eläin teki lyhyen pyrähdyksen. Sitten lääkäri leikkasi toisenkin siiven ja käski sitä lentämään. Nyt lepakko ei lentänyt. Lääkäri huusi kovalla äänellä niin, että oppilaatkin pelästyivät: "LENNÄ", mutta lepakko oli hiljaa paikoillaan.

Lääkäri kääntyi oppilaisiin päin ja kysyi: "Mitä voimme päätellä tästä?" Hämmentyneet oppilaat mumisivat. Joku puhui siivistä, joku toinen shokista. Lääkäri tyrmäsi kaikki." Totuus on se, että lepakolle tuli sokerinpolttovaihe."

Sen jäkeen lääkäri keksi että kaikki ihmisetkin jotka eivä liikkuneet omasivat sokerinpolttovaiheen. Eikä lääkäri tuntenut kuin karppaajia mutta hän yleisti keksintönäs koskemaan joka ikistä ihmistä.