erimielisyyksien selvittäminen etänä

Olen ollut poikaystävänii kanssa nyt puoli vuotta kaukosuhteessa ja olen törmännyt tuohon samaan ongelmaan. Meillä mies on sellainen tasainen menijä, joka ei pikkuasioista stressaa, mutta itse olen taipuvainen tietynlaiseen synkistelyyn, jos on huono päivä ja väsyttää yms. Tällöin tulee helposti väärinymmärryksiä eikä toinen välttämättä tosiaan pelkkien sanojen perusteella puhelimessa tai tekstaillessa ymmärrä, että toisella on joku "hätänä" ja sen takia ei osaa sitten tarttua niihin asioihin, joista toinen haluaisi keskustella.

Me ollaan tehty sopimus siitä, että toiselle pitää suoraan sanoa, jos joku asia harmittaa tai vihastuttaa, koska molemmat tiedostetaan, että satojen kilometrien välimatkan takia tulee helposti noita väärinkäsityksiä ja pientä kinaa, jos asioista ei selvästi puhu toiselle. Vaikka itselläni on paha tapa pitää asioita sisällä ja hautoa niitä mielessäni, olen nyt kovasti yrittänyt tuoda tunteita ja ajatuksia julki, jotta toinen tietää, missä mennään, ja voidaan keskustella asioista heti, jottei niistä kasva mitään isoja möykkyjä ja riitoja.

Tähän asti meillä on toiminut hyvin tuo avoin linja. Mielestäni kahden aikuisen ihmisen pitää ymmärtää, että jotta kaukosuhde voi toimia, asioista pitää pystyä keskustelemaan niiden oikeilla nimillä. On myös oltava valmis kuuntelemaan toista sekä tekemään kaikkensa toisen ymmärtämiseksi ja auttamiseksi. Tämä nähdäkseni on kaikkien parisuhteiden perusta, mutta sen tärkeys nousee kaukosuhteessa vielä suuremmaksi.

En oikein osaa antaa vinkkejä siihen, miten tuommoisen mykkäkolun yms. voisi kestää. Ehkä turhan kovan riitelyn ja mykkäkoulun ehkäiseminen olisi hyvä ratkaisukeino: yrittää rauhoittua ennen kuin asioista kiihtyy ja sopia puolison kanssa yhteiset pelisäännöt tällaisiin riitatilanteisiin. Kaikenlaiset mykkäkoulut ja kova riitely ovat mielestäni muutenkin haitallisia suhteelle kuin suhteelle, ja jotenkin itsestäni tuntuu sille, että jos vain on suinkin mahdollista, niitä haluaa kaukosuhteessa välttää, koska muutenkin itsellä on muutenkin jo tarpeeksi vaikea olla jatkuvan ikävän takia.

Mutta tiivistettynä siis: puhukaa asioista avoimesti ja suoraan, ja sopikaa yhteiset pelisäännöt riitatilanteisiin, jotta kummankaan ei tarvitse turhaan mököttää ja pahoittaa mieltään.

Itselläni on vuoden kokemus kaukosuhteesta, ja neuvoni on että yrittäkää sopia yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi, että puheluihin ja viesteihin vastataan puolin ja toisin, eikä takoituksella pidetä päivien mittaisia mykkäkouluja. Yhdessä voitte myös pohtia, minkälainen kielenkäyttö riitatilanteissa on suotavaa, eli ette käytä haukkumanimiä, ette ajaudu sarkasmiin, ettekä käytä sellaisia sanoja kuten "aina", "joka kerta" ja "ikinä" jotka helposti provosoivat riidan vastapuolta. Muistakaa että asiat riitelevät, eivät ihmiset! :)