Mikä siinä sitoutumisessa parisuhteeseen niin pelottaa? Ensin mies vinkuu minut ja lapsen asumaan hänen kanssaan saman katon alle toiseen kaupunkiin. Alle 2 viikon kuluttua ilmoittaakin ettei haluakaan sitoutua, vaan olla ja tulla miten huvittaa.Eikai se seurustelu sitä ole että oman vapauden menettäisi. Kyseessä siis ei ole mikään pelimies joten syy ei ole se että haluaa muita naisia, vaan tässä on nyt jotakin ihan muuta taustalla. Tykkää ja välittää, mutta päättänyt ettei halua tykätä,sanoi minulle niin suoraan.Eikö se välittäminen ole maailman ihanin asia?Miksi siitä pitäisi pakolla päästä eroon? Esittää välillä äärettömän kylmää ja tunteetonta ja sitten kännissä itketään ikävää ja udellaan asioita ja ollaan mustasukkaisia Kyseessä siis alle 25 miekkonen jolla ei seurustelusuhdetta ennen minua ollenkaan ellei lyhyttä teiniseurustelua lasketa ja meillä siis yhteinen pieni lapsi.
Miehen käytös ja ajatusmaailma ei uppoo mun ymmärrykseen, ei niin millään jotenka jotain apuja teiltä kiitos :)
Miehen käytös ja ajatusmaailma ei uppoo mun ymmärrykseen, ei niin millään jotenka jotain apuja teiltä kiitos :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
tuollasten miesten kanssa pitää pitää asperiini polvien välissä :-)
Miehen ajattelu on paljon naisen ajattelun yläpuolella joten ei kannata yrittää ymmärtää :-)
En nyt sanois, koska joidenkin miesten ajattelu on helppoa ymmärtää. Kun taas joidenkin ajatuksia ei voi pitää edes ajatuksina, oikeastaan vain ilmavaivoina.
Ehkä ajatus perinteisestä ydinperheestä houkuttaa, muttei jätkällä ole vaan tarpeeksi kanttia olla halujensa mittainen mies?
Alle 25 v.?? Miehen pitää saada olla villi ja vapaa 67-vuotiaaksi, jolloin vielä elossa olevat siirtyvät palvelutaloon...jossa vasta onkin tarjontaa naisista, sitoutumista turha odottaa silloinkaan
Kyllä se seurustelu ainakin mun kohdalla on ollu sellaista, että kyllä se vapaus on mennyttä. Ei silloin parane vieraiden perään vilkuilla. Jos on löytänyt omasta mielestään oikean, ei edes tee mieli vilkuilla.
Te ette varmaankaan sitten ole toisillenne niitä oikeita.
ei se siitä vissiin ollukkaan kyse.
"Tykkää ja välittää, mutta päättänyt ettei halua tykätä...." hih, ihana mies :D eikös tässä nyt kuitenki vois olla se klassinen tapaus kyseessä jossa ei pelätä tykätä vaan menettää, eipä sille kuitenkaan voi kukaan muu mitään muuta ku asianomainen itse oman päänsä sisällä.. se ku on tuota jatkuvaa jahkailua ja pään sisältä repimistä ku ei haluais mutta toisaalta haluais kuten näemmä yrittiki tuon yhessä asumisen suhteen, sitte iskiki toinen puoli.. ja itseasiassa kyllä se seurustelu vähä on sitä vapauden menettämistä.
toisaalta, eiköhän nää jotkut tuu kohta huuteleen että SE KU ON VIELÄ NIIIIIIN NUOOOORI ettei vielä tiiä mitä haluaa ja mitä ei jnejne, että antaa aikaa plaaplaa huoh.
Yksiavioisuusnormissa on puolensa - yleisön paine vetää kohti yhtä ja oikeaa, mutta samalla olisi kiva olla vapaa - tai ainakin haaremin Sulttaani. Tiukkapipoiset suomalaiset (seksitutkimus, Kontula) suhtautuvat kaikkein ankarimmin esim. parisuhdepettämiseen (jonka yleisyys lienee jossakin 50% kieppeillä - eikä riipu pahemmin sukupuolesta), mutta todellisuuden ja utopian ero ei ole ennenkään haitannut.
Nim. välittämisen malja on ylitsevuotavainen
*reps* En tiedä itkisinkö vai nauraisinko, plus cissit :'D
Kävit vaan liian nopeasti ja avoimesti rahaavaativaisemmaksi ja mies totesi ettei rahaa jää säästöön jos aikoo elättämiseesi ja kuluihisi upottaa 1200 euroa kuukaudessa. Ulkomaanmatkaakaan ei tule ellei joku sun matkaasi maksa.