Psyykisesti sairaan uskonnonvapaus

Tämä asia ei liity varsinaisesti uskonvapauteen.

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa ole toisin säädetty. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen (HolhTL 23 §).

Esimerkkinä tällaisista ovat passin tai henkilökortin hakeminen ja suostumuksen antaminen lääkinnällisiin toimenpiteisiin. Myös eläkelaitoksen pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Tutkimuspyynnöstä toimitetaan tieto myös edunvalvojalle.

Turust

Tämäkin on hyvä aloitus.

Mielestäni, jos mielenterveys henkilöt viihtyvät näissä uskonyhteisöjen kuppikunnissa eikä heitä käytetä hyväksi, niin miksi heitä ei niissä saisi olla.

Heillä jos keillä on lapsenusko, sitähän Jeesuskin toivoo Raamatussa -tulkaa lasten kaltaisiksi-

Ihmiselle syntyy kismaa uskoa kohtaan, jos alkaa liian analyyttisesti ajattelemaan uskoa.

Parasta kauraa uskonyhteisöille ovat henkilöt, jotka eivät kykene kyseenalaistamaan mitään.

Näitä henkilöitä kyllä sitten joutuu näkemeään usein mielisairaaloissa, he ovat menneet uskosta sekaisin.

Tässä aiheessa olisi ennen kaikkea syytä konsultoida potilaan hyvin tuntevaa lääkäriä, joka tuntee potiaan mielenterveysongelman ja potilashistorian. Monissa uskonnollisissa liikkeissä pelotellaan ihmisiä jos jonkinlaisilla rangaistuksilla ja/tai kirouksilla, sekä maalaillaan uhkakuvia pahasta maailmasta, joka pyrkii tuhoamaan "oikeauskoisten" ainoan oikean aatteen. Tuollaisten harhaluulojen istuttaminen jo ennestään sairaaseen mieleen on mielestäni hyvin edesvastuutonta vaikka uskonyhteisö kohtelisi mielenterveyspotilasta kuinka tasavertaisena ja tarjoaisi henkilölle hänen kaipaamaansa hyväksyntää.

"Tuollaisten harhaluulojen istuttaminen jo ennestään sairaaseen mieleen on mielestäni hyvin edesvastuutonta"

Kyllä, jatkohoito siirtyy sitten jo ammattiauttajille. Joskus on lievempiä tapauksia, joille uskonyhteisö on "koti", koska siellä saa olla oma itsensä, mutta tätä tosiasiaa ei välttämättä henkilö itse tiedosta.

Mielen manipulointi on aina uhkarokeaa puuhaa, jos oma harkintakyky on hävinnyt.

Vajaavaltainen / lapsi
Keskeisin uskonnonvapautta koskeva säännös on lain 3 §. Sen mukaan ”jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä."

Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät huoltajat yhdessä. Äidillä on kuitenkin vuoden ajan oikeus yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat eivät sovi asiasta. Kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voidaan muuttaa vain hänen omalla suostumuksella. Näin ollen tämän ikäinen lapsi seuraa esimerkiksi uskonnollista yhdyskuntaa vaihtavia vanhempiaan vain omalla suostumuksellaan. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnastaan vanhempien suostumuksella.

Uskonnonvapauslain perusteluissa (3.1. Tavoitteet) on ilmaistu että ”Lapsen uskonnollista asemaa koskevassa sääntelyssä lähtökohtina ovat perheen uskonnollisen yhtenäisyyden tukeminen, lapsen uskonnollisen aseman pysyvyyden ja lapsen myötämääräämisoikeuden turvaaminen sekä alaikäisen suojelu.”

Uskonnollisen täysivaltaisuuden ikäraja on 18 vuoden ikä. Osittainen uskonnollinen itsemääräämisoikeus alkaa 15 vuoden iässä, joka on myös yhteiskunnan tunnustama sopimus ja rikosoikeudellinen vastuuikäraja.

Tällöin nuori voi huoltajiensa luvalla päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä tai siitä eroamisesta. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on uskonnollinen myötämääräämisoikeus.

Hänen uskonnollista asemaansa ei saa muuttaa huoltajien uskonnollisen aseman muuttuessa ilman hänen suostumustaan.

Käytäntö on rinnakkainen huoltajuuskäytännöille, joissa kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattavatilaisuus tulla kuulluksi.

Turust

Tunnen pariskunnan, joissa molemmat ovat mielenterveyssyistä eläkkeellä, skitsofrenia. Rahaa heillä on omaan käyttöön todella vähän, ei siitä liikene kuin välttämättömään elämiseen.

Jos ei asuntola järjestäisi virkistystoimintaa, he eivät pääsisi juurikaan liikkumaan, Raha ei riitä edes bussilla käymiseen pari kertaa viikossa kaupungin keskustaan. Kumpikaan ei käytä alkoholia tai muuta turhuutta. Vaatteet on saatu lahjoituksina ja huonekalut kierrätyskeskuksesta, samoin astiat.

En voi kuvitellakaan tilannetta, että he pystyisivät maksamaan 10% pienistä eläkkeistään jollekin kirkolle - vaikka eivät ole ees holhouksen alaisia, vaan saavat itse päättää eläkkeensä käyttämisestä.

Asiaa voi toki lähestyä yleisellä tasolla, mutta mielestäni voisi ottaa huomioon mormonikirkon opit ja käytänteet huomioon.
Mormonikirkon kirkkokäsikirjan mukaan mielenterveyspotilaisiin suhtaudutaan samoin kuin lapsiin, joihin sovelletaan seuraavia opinkohtia. OL 29:46-50, OL 137:8-10, Moroni 8:9-12 ja yleisesti kastettaviin OL 20:37, 68-69
Eli henkilö, joka olla on mielenterveysongelmia voidaan katsoa mormoniopin mukaan "ei vastuulliseksi", jolloin toimitukset, kuten kaste tai temppelitoimitukset eivät ole välttämättömiä.

Mormonikirkon yhdyskuntajärjestyksen mukaan sanotaan:
" ...jäsenet tukevat kirkon toimintaa vapaaehtoisin lahjoituksin, testamentein ja palkattomalla työllä tai muulla vastaavalla tavalla. Jäsenmaksua tai sellaisen maksuvelvollisuutta ei ole. "

Ihmettelenkin suuresti niitä mormonijohtajia, jotka ovat sälyttämässä vastuita ja velvoitteita ihmisille, jotka eivät ole mormonioppien, -käytänteiden tai yhdyskuntajärjestyksen mukaisia. Saatikka, että nämä koskisivat ihmisiä, joita saatanakaan ei ole saanut valtaa kiusata.

OL 29:46-50
Mutta katso, minä sanon teille, että pienet lapset ovat lunastetut maailman perustamisesta asti minun Ainosyntyiseni kautta;
sen tähden he eivät voi tehdä syntiä, sillä saatanalle ei ole annettu valtaa kiusata pieniä lapsia, ennen kuin he alkavat tulla vastuullisiksi minun edessäni.
Sillä heille on annettu näin minun tahtoni, oman mielisuosioni mukaan, että heidän isiensä kädestä suuria vaadittaisiin.
Ja vielä minä sanon teille: Enkö minä ole käskenyt kaikkia niitä, jotka ovat saaneet tiedon, tekemään parannuksen?
Ja sille, jolla ei ole ymmärrystä, minun kuuluu tehdä, niin kuin kirjoitettu on. Ja nyt en julista teille enempää tällä kertaa. Amen.
OL 137:8-10
Samoin kaikki, jotka tästä lähtien kuolevat siitä tietämättä, mutta jotka olisivat ottaneet sen vastaan koko sydämestään, ovat valtakunnan perillisiä.
Sillä minä, Herra, tuomitsen kaikki ihmiset heidän tekojensa mukaan, heidän sydämensä halajamisen mukaan.
Ja minä näin myös, että kaikki lapset, jotka kuolevat, ennen kuin saavuttavat vastuullisen iän, pelastuvat taivaan selestiseen valtakuntaan.
Moro 8:9-12
9. Ja tällä tavoin Pyhä Henki ilmoitti Jumalan sanan minulle; sen tähden, rakas poikani,
minä tiedän, että se, että te kastaisitte pieniä lapsia, olisi juhlamuotoista pilkkaa Jumalan
edessä.
10. Katso, minä sanon sinulle, että tätä teidän tulee opettaa - parannusta ja kastetta niille,
jotka ovat vastuullisia ja voivat tehdä syntiä; opettakaa vanhemmille, että heidän täytyy
tehdä parannus ja antaa kastaa itsensä ja nöyrtyä pienten lastensa kaltaisiksi, niin
he kaikki pelastuvat pienine lapsinensa.
11. Eivätkä heidän pienet lapsensa ole parannuksen eivätkä kasteen tarpeessa. Katso, kaste
on parannuksen kaste käskyjen täyttämiseksi, syntien anteeksisaamiseksi.
12. Mutta pienillä lapsilla on ollut elämä Kristuksessa maailman perustamisesta asti; ellei
niin ole, Jumala on puolueellinen Jumala ja myös muuttuvainen Jumala sekä sellainen,
joka katsoo henkilöön, sillä kuinka moni pieni lapsi onkaan kuollut ilman kastetta!
OL 20:37
Ja vielä käskynä kirkolle kastamistavasta: Kaikki, jotka nöyrtyvat Jumalan edessä ja halajavat saada kasteen ja käyvät esiin särjetyin sydämin ja murtunein mielin ja todistavat seurakunnan edessä, että he ovat tehneet totisen parannuksen kaikista synneistään ja ovat halukkaat ottamaan Jeesuksen Kristuksen nimen päällensä vakaasti aikoen palvella häntä loppuun asti, ja tekojensa kautta todella ilmaisevat saaneensa Kristuksen Hengen syntiensä anteeksisaamiseksi, otettakoon kasteen kautta hänen kirkkoonsa.
OL 20:68-69
Jäsenten velvollisuudet sen jälkeen kun heidät on kasteen kautta otettu kirkkoon: Vanhimmilla tai papeilla tulee olla riittävästi aikaa selvittää heille kaikki Kristuksen kirkkoa koskeva heidän ymmärryksensä mukaan, ennen kuin he nauttivat sakramentin ja heidät vanhinten kätten päällepanon kautta konfirmoidaan, jotta kaikki tapahtuisi järjestyksessä.
Ja jäsenet osoittakoot hurskaalla vaelluksellaan ja elämällään seurakunnalle ja myös vanhimmille olevansa siihen kelvolliset, jotta teot ja usko olisivat pyhien kirjoitusten mukaiset, vaeltaen pyhyydessä Herran edessä.

PS. "Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet- Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat."
Valitusvirret 5:17-18

"Onko henkilö äänioikeutettu ja saako sellainen käydä äänestämässä vaaleissa?"

Kaikki täysi-ikäiset ovat äänioikeutettuja. En ymmärrä, mitä tällä on asian kanssa tekemistä.

"Saako asianosainen antaa rahaa katukeräyksessä Punaiselle Ristille tai Pelastuarmeijalle?"

Käytännössä sitä ei tietenkään voi estää. Mormonikirkossa tietääkseni raha annetaan kuittia vastaan. Tässä tapauksessahan henkilö ei voi maksaa pankkiin.

"Minkälaiseen käyttöön henkilölle annetaan käteistä?"

Ruokaan ja muuhun vastaavaan. Tarvittaessa voidaan tietysti järjestää jokin maksusitoumus. Edunvalvoja voi aika pitkälti itse harkita, kuinka asia hoidetaan.

"Ja jos henkilön sallittaan antaa rahaa hyväntekeväisyyteen niin miksei sellainen voisi antaa yhtä hyvin uskonnolliselle yhdyskunnalle?"

Ero on siinä, että jos kohtaat kadulla jonkun rahankerääjän etkä anna mitään, hän ei lähde perääsi vaatimaan rahaa. Mormonikirkossa taas pystytään seuraamaan, kuinka paljon kukin on antanut rahaa.

Lehi, voitko korjata antamasi linkit toimiviksi?