...ja syykin on selvä. Heidän teloitukset omista aseista vain kiihtyivät mitä pitemmälle sota ehti. Sotilailla oli siis kaksi vaihtoehto: kuolla vihollisen sulkutulessa tai tulla ammutuksi omien toimesta. Monet valitsivat esim. Kannaksen taisteluissa 1944 "äänestämisen" eli nostivat kaivannossa kättä tai jalkaa ylös jotta suomalaiset ampuisivat siihen ja mies pääsisi sairaalaan eikä tarvitsisi enää kuolla. Toiset valitsivat, aina kun tilaisuus siihen oli antautumisen suomalaisille.
Neuvostosotilaat eivät siis olleetkaan mitään pelottomia, "kuolemaa halveksivia" patriootteja vaan inhimillisiä olentoja joilla oli tunteet ja halu säilyttää henkensä. Antautumalla viholliselle oli olemassa edes pieni mahdollisuus ettei heitä tapettaisi kuin teuraseläintä.
Neuvostosotilaat eivät siis olleetkaan mitään pelottomia, "kuolemaa halveksivia" patriootteja vaan inhimillisiä olentoja joilla oli tunteet ja halu säilyttää henkensä. Antautumalla viholliselle oli olemassa edes pieni mahdollisuus ettei heitä tapettaisi kuin teuraseläintä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
puna-armeija antautui kesällä -41. Suomikin otti yli 40 000 vankia ja Saksa yli 2 miljoonaa.
Neukut löivät jopa Ranskan ennätyksen eli 1,5 miljoonaa kuudessa viikossa.. Myöhemmin nopeuden alitti Irak pariinkin kertaan.
Koska homoseksuaalisuus oli Neuvostoliitossa laitonta, miehet kiinnittivät huomionsa sotimiseen eikä äijien takapuoliin. Ei ihme, miksi puna-armeija voitti suomipojat kaksi-nolla.
Neuvostoliittolaisia sotilaita siirtyi Saksan puolella yli miljoonan miehen verran.
Miksei meillä ole näistä kaikista suurista sotavoitoistamme satojen vuosien ajalta mitään konkreettista? Ei ole rantaviivaa Jäämereen ja sen rikkauksiin. Emme ole merkittävä valtio Itämerellä. Rajamme mutkittelee korvessa, kun olisihan siitä Valkoistamerta ja äänisaaltoineen ja Laatokkoineen.
Mihin ovatkaan kaikki sotarosvousvoittomme valuneet? Missä rikkaudet, joita Ranska ja Englanti esittelee museoissaan? Missä olikaan siirtomaamme ja raaka-aineittemme lähteet?
Miten meillä on voinut voittomme jälkeen majailla valvontakomissio ja vierasta sotavoimaa Porkkalassa?
Entäpä jos en uskokaan suureen soturikansaan?
Oliko Lauri Törni homopelle?
Eiköhän asia ole niin että myös meillä, esim. kommunistit uskovat myyttiin "pelottomasta neuvostosotilaasta"?
että yli 400 000 neuvostosotilasta sai rangaistuksen pelkuruudesta. Ainakin 100 000 näistä sai kuolemantuomion sotaoikeudessa tai upseerilta tai NKVD:n tiesululla.
Muut määrättiin yleensä rangaistuspataljooniin, mikä useimmin merkitsi vain siirrettyä kuolemanrangaistusta
Saksalaisia ammuttiin noin 30 000 ja suomalaisia 1939-44 eri syistä noin 100.
Oikeanpuoleinen on puna-armeijan karkuri.
http://www.antikvaari.fi/imagesproduct/YlitinRajajoen.jpg
Viisi miljoonaa neuvostoliittolaista jäi sotavankiksi sodan aikana. Alle miljoona selvisi. Heitä pidettiin Neuvostoliitossa pettureina ja Natsi-Saksassa ali-ihmisinä. Stalinkin sanoi yhdelle korkealla virkamiehelle jonka nimeä en muista "Toveri oli saksalaisten vankina. Annetaanko anteeksi? Toveri Stalin antaa anteeksi". Syrjintä jatkuu vielä tänäkin päivänä koska venäläiseen tajuntaa iskostettiin neuvostoaikana niin voimakkaasti että "SOTAVANKI=PETTURI".
ammuttiin tai pantiin rangaistuspataljooniin, mikä oli suunnillen sama.
Sodanjälkeen henkiinjääneet tutkittiin uudelleen ja palkkioksi annettiin yleensä 10 vuotta leiriä.
Siksi entisiä sotavankeja ei NL:ssa juuri ollut.
työskennellyt vanki lupasi ottaa yhteyttä rauhan tultua. Vain pari on niin tehnyt. Mitenkähän muille on käynyt?
Pari sataa lastakin jäi odottamaan isiään.