Isä pesäpallojoukkueen pelinjohtaja, äiti lukkari, tuleva tohtori itsekin pelasi juniorina. Peäsäpallo on älypeli, onnea prheelle
Väitöstyössään diplomi-insinööri Aino-Maija Lakaniemi tutki mikrolevien kasvatusta ja osoitti, että tuotettua mikrolevämassaa voidaan käyttää biopolttoaineiden raaka-aineena. Levämassasta tuotettiin mikrobien avulla metaania, vetyä ja jopa biosähköä.
Uusia kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja tarvitaan kiireellisesti, sillä nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme perustana toimivien fossiilisten polttoaineiden varannot ovat hupenemassa. Lisäksi niiden käytön uskotaan nostavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja siten aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.
Mikrolevät käyttävät kasvuunsa hiilidioksidia. Kasvatettu levämassa voidaan muuntaa energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla tai mädättämällä, jolloin ainakin osa leviin sitoutuneesta hiilidioksidista vapautuu takaisin ilmakehään.
–Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei kuitenkaan lisäänny, koska mikrolevien hyödyntämisestä vapautuvaa hiilidioksidia sitoutuu jatkuvasti uusiin kasvatettaviin leväsoluihin, kertoo Aino-Maija Lakaniemi.
Maailmalla on tutkittu paljon mikrolevien hyödyntämistä biodieselin raaka-aineena, koska mikrolevät voivat sopivissa kasvuolosuhteissa sisältää yli puolet painostaan rasvaa. Rakenteeltaan yksinkertaiset mikrolevät käyttävät auringonvaloa tehokkaammin, kasvavat nopeammin eivätkä tarvitse hedelmällistä maata kasvaakseen. Siksi ne ovat perinteisiä energiakasveja kuten öljypalmua lupaavampi energiateollisuuden raaka-aine. Mikroleviä voidaan kuitenkin hyödyntää energiantuotannossa monilla muillakin tavoin. Lakaniemi on työssään lisäksi vertaillut muun muassa metaanin, vedyn ja biosähkön tuottoa kahdesta erilaisesta levästä, joista toinen kasvaa makeassa vedessä ja toinen meriympäristössä.
–Mielenkiintoista oli, että talteenotettu leväbiomassa itsessään sisälsi bakteereja, jotka hapettomissa oloissa tuottivat levistä vetyä.
Biodieselin tuotto ja levämassan mädättäminen metaaniksi osoittautuivat Lakaniemen tutkimuksessa tehokkaimmiksi tavoiksi tuottaa energiaa levämassasta. Koko tuotantoketjussa tulee kuitenkin alentaa kustannuksia, mahdollistaa ravinteiden kierrätys ja parantaa energiatehokkuutta ennen kuin mikrolevät ovat täysin kilpailukykyinen ja kestävän kehityksen mukainen energianlähde.
Väitöstilaisuus perjantaina 27.4.
Diplomi-insinööri Aino-Maija Lakaniemen ympäristöbiotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Cultivation and Utilization of Microalgal Biomass for Sustainable Energy Production ("Mikroleväbiomassan kasvattaminen ja hyödyntäminen kestävän kehityksen mukaisen energian tuotannossa") tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) luonnontietieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnassa perjantaina 27.4.2012 kello 12 Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Eva-Mari Aro (Turun yliopisto) ja tohtori Dimitar Karakashev (Technical University of Denmark). Tilaisuutta valvoo professori Jaakko Puhakka TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta.
Lapualaissyntyinen Aino-Maija Lakaniemi (28) asuu Tampereella ja työskentelee tutkijana TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella.
Lisätietoja: Aino-Maija Lakaniemi, 040 198 1103, [email protected]
Väitöstyössään diplomi-insinööri Aino-Maija Lakaniemi tutki mikrolevien kasvatusta ja osoitti, että tuotettua mikrolevämassaa voidaan käyttää biopolttoaineiden raaka-aineena. Levämassasta tuotettiin mikrobien avulla metaania, vetyä ja jopa biosähköä.
Uusia kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja tarvitaan kiireellisesti, sillä nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme perustana toimivien fossiilisten polttoaineiden varannot ovat hupenemassa. Lisäksi niiden käytön uskotaan nostavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja siten aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.
Mikrolevät käyttävät kasvuunsa hiilidioksidia. Kasvatettu levämassa voidaan muuntaa energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla tai mädättämällä, jolloin ainakin osa leviin sitoutuneesta hiilidioksidista vapautuu takaisin ilmakehään.
–Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei kuitenkaan lisäänny, koska mikrolevien hyödyntämisestä vapautuvaa hiilidioksidia sitoutuu jatkuvasti uusiin kasvatettaviin leväsoluihin, kertoo Aino-Maija Lakaniemi.
Maailmalla on tutkittu paljon mikrolevien hyödyntämistä biodieselin raaka-aineena, koska mikrolevät voivat sopivissa kasvuolosuhteissa sisältää yli puolet painostaan rasvaa. Rakenteeltaan yksinkertaiset mikrolevät käyttävät auringonvaloa tehokkaammin, kasvavat nopeammin eivätkä tarvitse hedelmällistä maata kasvaakseen. Siksi ne ovat perinteisiä energiakasveja kuten öljypalmua lupaavampi energiateollisuuden raaka-aine. Mikroleviä voidaan kuitenkin hyödyntää energiantuotannossa monilla muillakin tavoin. Lakaniemi on työssään lisäksi vertaillut muun muassa metaanin, vedyn ja biosähkön tuottoa kahdesta erilaisesta levästä, joista toinen kasvaa makeassa vedessä ja toinen meriympäristössä.
–Mielenkiintoista oli, että talteenotettu leväbiomassa itsessään sisälsi bakteereja, jotka hapettomissa oloissa tuottivat levistä vetyä.
Biodieselin tuotto ja levämassan mädättäminen metaaniksi osoittautuivat Lakaniemen tutkimuksessa tehokkaimmiksi tavoiksi tuottaa energiaa levämassasta. Koko tuotantoketjussa tulee kuitenkin alentaa kustannuksia, mahdollistaa ravinteiden kierrätys ja parantaa energiatehokkuutta ennen kuin mikrolevät ovat täysin kilpailukykyinen ja kestävän kehityksen mukainen energianlähde.
Väitöstilaisuus perjantaina 27.4.
Diplomi-insinööri Aino-Maija Lakaniemen ympäristöbiotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Cultivation and Utilization of Microalgal Biomass for Sustainable Energy Production ("Mikroleväbiomassan kasvattaminen ja hyödyntäminen kestävän kehityksen mukaisen energian tuotannossa") tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) luonnontietieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnassa perjantaina 27.4.2012 kello 12 Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Eva-Mari Aro (Turun yliopisto) ja tohtori Dimitar Karakashev (Technical University of Denmark). Tilaisuutta valvoo professori Jaakko Puhakka TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta.
Lapualaissyntyinen Aino-Maija Lakaniemi (28) asuu Tampereella ja työskentelee tutkijana TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella.
Lisätietoja: Aino-Maija Lakaniemi, 040 198 1103, [email protected]
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Kyllä, mutta mitä tekemistä kommentillasi on tässä kohtaa? Luitko edes, mitä väitös koskee? Likalle onnea ja menestystä!
Eri juttu on, miksi tämä alotus on Lapua-sivulla. Ja aasinsilta älypeli pesäpallosta tohtoriuteen. Montako tohtoria on Lapuan mestaritytöistä tullut tämän älypelin johdosta?
Lapuan pesistytöistä on tullut tohtoreita enemmän kuin yksi.
Lapualla koulunsa käynyt väittelee, on se kiinnostava asia. Yksikin tohtori joukkueesta on hyvä juttu.
Aha, sitten perun osan puheistani. En seuraa pesäpalloa, mutta nimi Lakaniemi oli tuttu Vimpeli-Lappajärvi-akselilta, joten luulin tytön olevan sieltä. Alotuksessa ei mainittu lapualaisuutta eikä pesäpallo riittänyt signaaliksi.
Pääsi viikon suositut listalle. Lukio, diplomi-insinöörin tutkinto, tohtorin väitöskirja,
28-vuotiaana.
Onnea Aino-Maijalle yksi entinen pelinjohtaja sieltä loppupäästä.
Lapualta on moni muukin päässyt pitkälle,en ymmärrä miksi joku pitää tuoda esille yli muiden?
mikä älypeli tuo pesäpallo on kunhan osuu mailalla palloon ja osaa vähänkin juosta sehän on siinä
Poika meni kaapelitehtaalle töihin , äideeltä naapuri kysymään mitä poika tekee ,äidee ei osannut oikein vastata joku kapelli ,naapuri oikeinko kapellimestari , niin sitä minä tarkoitin äidee vastasi.
Niin muuttuu maailma Eskoseni , tohtoreita ,maistereita melkein jokainen .
mikä on äidee?
se pitääs olla äiree eli äiti
Kauhavalaisittain
Hienoa, että meikäläisistä nousee tohtoreita, onnea.