Poikaystäväni ei anna tanssia

Aika perinteistä mustasukkaisuutta. Joko miehesi haluaa siitä eroon tai sitten ei. Joka tapauksessa perinpohjaisen keskustelun paikka. Mustasukkaisuudesta voi päästä myös eroon, mutta töitä se vaatii. Tuo voi myös ajanmittaan pahentua, jos asialle ei tee mitään.

Ja miksi seurustelet sen miehen kanssa jos et saa tehdä mitään.? En usko et ainakaan rakkaudesta koska miehes on narsisti ja yrittää määräillä. Toisaalta naisiin ei voi luottaa ja ymmärrän hiukan miestäsi!

Jos seurustelun alussa jo tietää, että toinen on menevämpi ja tykkää tanssia ja saa siitä nautintoa niin miksi kieltää!? Kummallista, että jokin niinkin viaton juttu kuin tanssiminen saa jonkun raivostumaan... Jos nyt miettii sitä musiikkiakin jota yökerhossa soitetaan niin eihän siellä nyt voi mitään tanhua alkaa vetämään vaan juurikin sellaisia seksikkäitä liikkeitä (peppu heiluu ja kädet katossa) :D Tietysti on aina niitä miehiä, jotka tulevat väkisin lääppimään ja ottamaan lanteista kiinni, kun naiset tanssii, mutta silloin pitää tehdä selväksi, että EI. Ja silloin kenenkään kumppanilla ei pitäisi olla mitään urputettavaa... Eri asia, jos varattu muija tyrkyttää oikein itseään miehille, antaa kosketella ja hieroo persettään toisen reiteen niin kyllä silloin voi olla jo aihetta mustasukkaisuudelle.

Ap:n miehellä on vaan niin surkea itsetunto ettei kestä sitä, että hänen naisensa on haluttava muidenkin mielestä. Kyllä kauniit ja seksikkäät ihmiset aina kääntää pään oli sitten varattu tai sinkku!

Poikaystäväsi käytös ei muutu siitä, että valitat asiasta keskustelupalstalle. Sinun pitää itse vetää raja sille, mitä suvaitset ja mitä et. Kun lähdet ystäviesi kanssa ulos niin et vastaa hänen viesteihinsä. Kun mies arvostelee ulkonäköäsi niin sanot ettet halua kuunnella sellaista puhetta ja jo hän ei tajua lopettaa niin lopetat sen itse lähtemällä pois paikalta. Ja tanssit juuri niin paljon kuin huvittaa.

Ei tuo asia kolmen vuoden jälkeen enää keskustelemalla muuksi muutu. Ja miestä et pysty muuttamaan, joten sinun pitää muuttaa omaa suhtautumistasi.

Pakkoko sitä perää on jonnekkin räkäbaarin mentävä vispaamaan..Sen lisäksi ei muutu kuuroksi 4kymppisenä.

Hmm, mun hyvän ystäväni mies on juurikin tuollainen... Jatkuvasti määräilemässä ja pitää naista ihan itsestäänselvyytenä. Joka asiasta on sairaita vaatimuksia ja mielipiteitä, koskaan ei hyvä. Jos ystäväni tanssisi hänen nähtensä (tyttöporukalla kyllä antaa palaa ja kunnolla) niin varmasti saisi kuulla olevansa sellainen h*ora ettei kukaan... Ja nainen on vielä erittäin kaunis ja hyväkroppainen ja saa kyllä miesten päät kääntymään! En vaan käsitä miksi jotkut haluavat elää tuollaisessa parisuhteessa... Ei kannata valittaa, koska vika on myös itsessä kun sietää tuollaista!

Ei kukaan ole velvollinen aikuiselle ihmiselle selittämään miten kuuluisi pukeutua ja mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Sen nyt jokaisen tulisi tietää ihan itse!

Älä nyt masennu... Mutta vastavanlaisen käytöksen vuoksi aiempi aviomieheni on nykyään ex. Käyttäytyi juurikin noin seurustelun / avoliittomme ajan, lopulta ulkonakäyminen tipahti minimiin, koska en jaksanut ainaisia riitoja. Ajattelin, että no kai se elämä sitten näinkin menee ja suostuin kosintaankin, jonka hän esitti erään isomman riidan jälkeen. Papinaamen sai jonkin uuden vaihteen päälle ja mies alkoi entistä hankalammaksi ; olin asiakaspalvelutehtävissä, joka vaati huoliteluta ulkomuotoa ja siitä oli jatkuva naputus - "tälläsin" aivan liikaa, ei töissä tarvitse olla sen näköisenä jne jne. Vaatekaapissani oli lopulta tyyliin verkkarit ja collegepuseroita, että se miestä miellytti - kaikki naisellinen meikkaaminen oli uhmaamista ja pahasta. Onneksi sain itseni revittyä irti siitä p-askasta.
Pari vuotta eron jälkeen tapasin nykyisen mieheni, joka on aivan toista maata. Hän kannustaa pukeutumaan naisellisen näyttävästi ja naureskelee aika "rehvakkaana", jos joku mies ulkona käydessämme "kuolaa mun naiseni perään".

Mieti sinäkin, paheneeko tilanne vai onko toiveita, että paranisi...?

Mustasukkaisuus on sairaus josta en itse ole nähnyt kenenkään parantuvan. Jotku kyllä kertoo että siitä että tilanne on muuttunut siedettäväksi terapian ym. ansiosta. Mutta onko siedettävä olotila sitten kuitenkaan riittävä...

Kauheaa tuollainen toisen kontrollointi ja kyttääminen. Olen itse joutunut mustasukkaisen naisen "uhriksi" joka kyttäsi jokaista liikettäni ja näki niissä aina jotain merkkejä epärehellisyydestä ja pettämisestä. En koskaan pettänyt. On henkisesti todella raskasta kun toinen ns. pahoittaa mielensä jatkuvasti jostain asiasta. Se on manipulointia. Aloittajan poikaystäväkin manipuloi valittamalla ja haluaa negatiivisuudellaan saada aloittajan toimimaan mielensä mukaan.

Minulle tulee ainakin hyvä mieli, kun näen että tyttöystäväni on onnellinen ja elementissään esim. juurikin tanssilattialla naispuolisten kavereiden kanssa. Itse en välitä tanssimisesta enkä kyttää joka sekunti tyttöystäväni liikkeitä... En pistä pahakseni myöskään, jos tanssiringissä on myös miehiä kunhan eivät ala lääppiä ja tiedän, että tyttöystäväni osaa aika tulisesti sanoa, jos joku yrittää häntä kosketella. Taitaa ap:n jätkä olla vaan kateellinen kun ei itse osaa pitää hauskaa.

Kantsii ehdottomasti mennä katselemaan yökerhoon tanssijoita niin näkee kuinka fiiliksissä ovat ja aika harvoin siellä tapahtuu mitään järjetöntä pervoilua.