mites kun soitetaan rokkibiisiä vaikka c-duurissa
ja sitten pitäisi ottaa soolo väliin niin pystyiskö joku selvittämään että mitä ääniä siinä pitää soittaa jos vaikka soittaisi kahdeksannen nauhan c-asemassa?
ja sitten pitäisi ottaa soolo väliin niin pystyiskö joku selvittämään että mitä ääniä siinä pitää soittaa jos vaikka soittaisi kahdeksannen nauhan c-asemassa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei siinä oo sen kummempia sääntöjä miten soolo soitetaan....ääniä vaan peräkkäin. Soolojahan on varmaan miljoona. Mä ainakin soitan yleensä soolot joltakin tietyltä asteikolta...
Ensin päätät millä skaalalla haluat soolosi soittaa (tosi monta erilaista ja moneen eri tarkoitukseen) mutta perus rokkisoolo soitetaan pentatonisella molliskaalalla.
Oletan että tiedät missä kohtaa soittaa soolo, eli c-asemassa, niin kuin halusit. Soitat skaalan nuotteja ihan mielivaltaisessa järjestyksessä...ajan mittaan siinä harjaantuu ja osaat yhdistellä paremmin ---> parempia sooloja.
Voit myös soittaa sooloja kaikilla nuoteilla jos osaat yhdistää niitä hyvänkuuloisiksi mutta skaalat ovat valmiiksi tehtyjä kaavoja jonka kaikki nuotit varmasti kuulostavat yhdessä hyviltä...
Kysy lisää jos et tajunnut sepityksistäni....
sitten kun muut ukot vaihtaa sointuja (c,f,g)
niin sooloa vaan pyöritetään samoissa sävelissä siitä välittämättä?
Ne muut vaan komppaa sua...sä pyörit siinä samassa kohdassa. Yleensä biisin ensimmäinen sävel/sointu määrää että missä kohdassa soolo vedetään.
Soolo voi myös olla niin että sitä soitetaan useammasta eri paikasta...eli vedät C:stä ja sitten vähän jostain muualta...mutta se vaatii jo vähän kokemusta kuulla että mikä sopii. Ja parhaiten opit soittamaan sooloja kun kuuntelet rokkia ja lähdet itte samaan aikaan vetämään CD:een kanssa. Kuuntelet ja kokeilet että mitä sointuja biisissä soitetaan, että löudät sooloiliaseman, ja alat soittaa melodioita biisin päälle koko sen ajan.
onko se skaala sama kuin asteikko?
Kyllä on.
Jos biisi menee vaikka skaalasta C-duuri niin voit soittaa siihen päälle C-duuri asteikon ääniä jotka ovat C,D,E,F,G,A,H,C.
C-duurin rinnakkais-sävvellaiji on A-molli. Niissä on samat äänet, mutta lähtee eri äänestä
A,H,C,D,E,F,G,A
Siitä kuuntelusta vielä, että viehän se aikaa ennekuin kuulet mikä sopii mikä ei jossei ole ennestään hyvä sävelkorva. Teorian osaamisella voi tätä helpottaa huomattavasti. Kannattaa opetella miten se skaala muodostuu ja rinnakkais-sävellajit jne. Esim. perus duuri asteikko muodostuu kahdesta puolisävelaskeleesta ja viidestä kokosävelaskeleesta näin. 1-1-½-1-1-1-½
duurissakin vetää, mutta rokki suosii usein mollia. Kokeile kumpi kuulostaa paremmalta...
Ja kannattaa muutenkin vetää niitä skaaloja vuoropikkauksella (ylös, alas) koska se kehitää plektrakättä...ja monella eri järjestyksellä.
Ja opettele sointuasteet. Siten tajuat, mihin homma perustuu aika pitkälle (noista soinnuista teet vaikka kuinka monta biisiä!). Esim. C-duurin sointuasteet on seuraavat:
Suluissa lukee minkä skaalan (Se on koko ajan sama skaala!!!!!! Lähtee vain eri äänestä. I C:stä, II D:stä jne. Niitä kutsutaan moodeiksi, eli kirkkosävellajeiksi) voit kepittää ko. soinnun päälle.
I Cmaj7 (C-duuri)
II Dm7 (D-doorinen)
III Em7 (E-fryyginen)
IV Fmaj7 (F-lyydinen)
V G7 (G-miksolyydinen)
VI Am7 (A-molli)
VII Bm7-5 (B-lokrinen)
Itse seilaan enimmäkseen mollin, doorisen ja miksolyydisen asteikon viidakossa. Sitten harmooninen molli, mustalaismolli ja dimiskaalat toimivat hyvin hard rockissa, progessa ja heavyssa!