Raskaus tekosyy liikkumattomuuteen

No mutta sepä kiva. Ja tämän päätit tulla kertomaan ihannenainen-palstalle syystä että?

Ilmeisesti odotat ensimmäistäsi? Ja luulet että kaikki muut odottajat ne paisuu kymmeniä kiloja koska vetävät suklaata ja karkkia ja sinä olet ihastuttava poikkeus kun syötkin marjoja ja treenaat? Vau.

No en mä mitenkään yleistä että kaikki odottajat paisuu kymmeniä kiloja... kirjoitinkin että JOTKUT raskaanaolevat naiset lihoavat 20 kg. Siksi kirjoitin tänne, koska ihannemitoissa voi olla raskauden aikana kuin jälkeenkin. Se on yllättävän helppoa. Kaikkea voi syödä kohtuudella. Joten miksi lihoa kymmeniä kiloja kun voi olla hyvässä shapeissä oikeiden valintojen takia?

kysyn; miksi jotkut palautuvat entisiin mittoihin todella hyvin synnytyksen jälkeen ja toiset eivät? Mikä on se biologinen juttu siinä? Osaisko joku kertoa?

Aijaa. Kyllä mun mammassa näkyy raskauden/synnytyksen jäljet. Mutta ottaen huomioon että se on mun/meidän lasten äiti niin se ei ole mikään ihan vähäpätöinen juttu se. Onhan kauniita naisia ihan kiva katsella, mutta en tekisi vaihtokauppoja.

Minä olin koko odotusajan vuodelevossa, joten eivät kaikki voi liikkua silloin.

Toisaalta synnytyksen jälkeen oli vain 3 kg enemmän kuin lähtötilanteessa. Sen jälkeen, elämässä lapsen kanssa, on tullut kiloja 3 kg per vuosi. En tiedä mikä on vikana, tuntuu että hormonitoimintani on muuttunut jotenkin lapsen saamisen myötä. Ennen en melkein edes pystynyt lihomaan, nyt en pysty lopettamaan lihomista, vaikka en syö en enempää ja käyn kuntosalilla. Mysteeri, johon toivoisin ratkaisua.

Kyllä se on enemmän siitä kiinni onko laiska vai ei. Toisilla ei kiloja tulee juuri raskauden aikana ja toisilla yli 20kg. Eivätkä he jaksa enään treenata sitä pois kun on mies jo, ei tarvi ketään iskeä. Mutta sitä en ymmärrä että miksi naiset eivät välitä siitä mitä oma ukko ajattelee? ei hän varmaan innoissaan ole jos olet ollut joskus laihempi kun menitte naimisiin ja nyt hän on yhen lapsen ja valaan kanssa naimisissa..

Olet vielä hyvin alussa, kun viikkoja on vasta noin vähän. Tuossa vaiheessa vielä jaksaa liikkua ihan normaalisti, joillakin jopa tulee energinen keskiraskaus, jolloin on kaikkivoivampi olo kuin jopa ei-raskaana ollessa. Painon ei vielä kuulukaan nousta, monilla paino laskee alkuraskaudessa. Paino alkaa nousta siinä loppua kohden ja silloin liikkuminenkin vaikeutuu.

Ihan hyvä että pyrit liikkumaan ja saatkin liikkua niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Liikkumiseen kannustetaankin neuvolassa, kunhan mitään esteitä liikunnalle ei ole. Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia omaan oloon ja vauvalle.

Mutta, ihan turha vertailla tai halveksua muita! Kaikki eivät pysty liikkumaan, saattaa joutua vuodelepoonkin jopa, ja vaikka liikkuisi ja söisi kohtuudella, joillekin kiloja vain kertyy ihan hormonaalisista syistä. Samoin kuin imettäessä joillakin kilot vain pysyvät ja jopa karttuvat, vaikka aina sanotaan että imetys vie raskauskilot.

Itselläni puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta yhdessä raskaudessa, monelle tulee kiloja siksikin. Turvotusta saattaa tulla kilokaupalla useastakin syystä.

Surullista mielestäni on, jos kumppani ei hyväksy että naisen keho muuttuu yhteisen lapsen saamisen myötä. Silloin on suhde melkoisen huonoissa kantimissa, ja sanoisin jopa että jos siitä syystä ero tulee, niin ihan hyvä, kannattaa etsiä vähän vakaampi kumppani.

Hehhee, oli ihan pakko alkaa raapustaa aloittajalle...

Kuule, minä olen nelikymppinen nainen, joka on edelleenkin mallimitoissa. Kiitos hyvien elämäntapojeni!

Kun aikoinani olin raskaana, söin aivan terveellisesti janormaalisti ja liikuin sen verran, kun hyvältä tuntui. Silti lihosin 22kg.

Synnytyksen jälkeen lähti heti 10kg, mutta koska lihominen oli hormonaalistakin, meni kilojen karistamisessa muutama kuukausi. Koko ajan söin terveellisesti ja liikuin jaksamiseni mukaan.

Olet vasta aivan alkutaipaleella raskautesi kanssa. Kun kuukaudet vierivät, ja vatsasi alkaa kasvaa, tulet huomaamaan, että harrastat ihan sitä liikuntalajia kun jaksat ja kykenet. Et sitä, jota haluat ja olet etukäteen päättänyt. Raskaudessa on monia asioita, joihin et todellakaan voi vaikuttaa päättäväisyydelläsi. Se, turpoatko kuin pullataikina, ei ole päätettävissä oleva asia, joka korjaantuu oikealla syömisellä.

Olet varmasti kovin nuori. Muuten et kirjoittaisi tällaisia "hauskoja" oivalluksia meidän jo synnyttäneiden naisten huvitukseksi.

Kun minä olin noilla viikoilla, oli minulla viisi kiloa miinusta lähtötilanteeseen nähden, koska oksentelin niin rajusti. Ja ei, en todellakaan liikkunut, vaikka normaalisti olen hyvin liikkuvainen, sillä pää vessanpöntössä oli vaikea jumpata. No, pahoinvointi hiipui ja tilalle tuli lääkärin määräämä vuodelepo. En siis edelleenkään liikkunut, mutta kiloja alkoi tulla ja lopputulos oli 20 kg plussan puolella lähtötilanteeseen. Sepäs vain ei silti ollut läskiä, vaan turvotusta, josta 10 kg jäi sairaalaan ja 15 kg lähti parin kuukauden sisällä "itsestään". Olin siis pari kuukautta raskauden jälkeen 5 kg miinuksella.

Eivät raskaudet aina ja kaikilla mene ihan niin kuin sen itse toivoisi. Jos minä olisin saanut päättää, niin tokihan olisin liikkunut normaalisti koko ajan ja syönyt terveellisesti koko ajan. Enpä kuitenkaan saanut päättää.

Olet muuten mitä ilmeisimmin hyvässä kunnossa. Silloin on helppoa esittää vaatimuksia itselleen. Mietihän, jos itse oksentelisit taukoamatta tai olisi valtavia kipuja tai muuten todella tukala olo koko ajan. Tai jos vaikka olisi järjetön nälkä koko ajan tai ainoastaan suklaa lievittäisi pahoinvointia. Ei se aina ole ihan niin yksinkertaista, että raskausaikana eletään terveellisesti.

Toivon, että a.p. säästää tämän kirjoituksensa, ja lukee jutun sitten, kun läpikäynyt oman raskausaikansa. Voipi olla noloa luettavaa.

Eikö neuvolassa opasteta ja kerrota enää raskausajan muutoksista, jos ensiodottajat ovat näin perus-kuutamolla?

No ymmärrän jos jonkun sairauden takia esim. lihoo, mutta syömisen kautta tullutta lihoamista en ymmärrä. Kyllä uskoisin, että vaikka raskauden aikana onkin ne omat vaikeutensa, niin kyllä niistä yli pääsee ja hyvä että monet ovat päässeet alkuperäisiin mittoihin raskauden jälkeen :) ja se on kunnioitettavaa luettavaa. Mitä väärää muka siinä on, jos ei halua lihota kymmeniä kiloja kun haluaa pysyä niissä normimitoissa? Ja jos kunnolla treenaa niin yleensä myös palautuu aika nopeasti?

Niin pointti siis oli, että et voi vaikuttaa itse siihen, että hormonaalisista syistä lihoat. Luepa uudestaan jutut.

Voisko joku valaista, että miten hormonaalisista syistä voi lihoa 20-30 kg? Mikä siinä painaa niin paljon? Vauva, kohtu ja rinnat nostavat painoa, mutta että vielä tulisi n. 12-16 kg lisäpainoa... vaikea uskoa että johtuu pelkästä nesteestä ja turvotuksesta.

Itse säälin kyllä aloittajan lasta että tuollaisen lapseksi jouduu, jolla ei lainkaan empatiaa, liekö tämä ihminen entinen koulukiusaajakin? Ei osata kun muita ihmisiä mollata.

Oletko koskaan kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Siitä ettei lapsen tultua tähän maailmaan yksinkertaisesti enää jaksa pitää itsestään huolta? Hienoa jos sinulla menee kaikki täydellisesti lapsen kanssa, muttakun elämä ei ole aina niin täydellistä ja kaikki ei muilla mene niin täydellisesti kuin sinulla.

Siis kyllä mä kuule tiiän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ja muuten miten se edes tähän asiaan liittyy? Miksi raskauden aikainen lihoaminen on niin suuri tabu? Miksi naiset luovuttavat niin helpolla, että kun ollaan asettauduttu (avioliitto ja lapsien hoito) niin ei tarvitse enää pitää huolta itsestään?

Jos naiset on tunnesyöppöjä (että masennuksen takia syövät) niin miksei hankkia ammattiapua? Ja liikuntahan tunnetusti vähentää masennusta ja tekee kropastakin paremman näköisen... sori en vain ymmärrä kun itselle liikunnan harrastus on itsestäänselvyys. Mutta joo, ehkä parempi sitten että tämä on loppuunkäsitelty juttu.

Itseni on mietittävä lähes jokainen suupala, vaikka liikun päivittäin, olen todella tietoinen terveellisistä elämänvalinnoista, joita olen pyrkinyt jo vuosikausia nonudattamaan. Silti, joka ikinen juhlapyhä, kun annan itseni nauttia ruoasta muiden kanssa, syömällä selvästi terveellisemmin kuin muut ja santsaamatta sen kummemmin lisää minulla nousee aina paino. Syyt ovat hormonaaliset, joihin aloitettiin lääkitys hieman ennen kuin raskauduin.


Itse olen siis raskauden alkutaipaleella ja toki pelottaa miltä vartalo näyttää raskauden jälkeen ja onko painon pudottaminen sitten haasteellisempaa. Vaikka pyrin elämään edelleen terveellisesti, en halua sillä stressata tähän astisen elämäni tärkeimpiä kuukausia sillä, lihonko vai en.

Toivottavasti jokainen raskaana oleva nainen ymmärtää arvostaa enemmän sitä, että saa lapsen, koska vain sillä on merkitystä. Mitä merkitystä muutamalla ylimääräisellä kilolla on, kun on tapahtunut suuri ihme, saat lapsen. Kaikille se lapsen saanti ei todellakaan ole mikään helppo asia. Muutenkin tuntuu niin turhauttavalta elää tässä ihanteiden maailmassa, missä koskaan kaikki eivät ole sinuun tyytyväisiä, vain sinä itse voit olla. ;)

Oletpa ihanan tietämätön siitä miltä kehosi tulee vielä raskauden ja imetyksen jälkeen näyttämään.

Nauti nyt vielä tästä, äläkä parjaa muita, kun et vielä mistään tiedä! Ei ne kilot aina ole niitä ratkaisevia - välillä toivoisi niitä kiloja, että olisi millä täyttää tämän liian suureksi käyneen nahan ;)

Se on ihan sama mitä puntari näyttää kunhan se tärkein, eli lapsi sisälläsi, saa kasvaa ja voi hyvin. Turhamaisuus on tämän päivän taakka jota meille naisille tungetaan naistenlehtin palstoilta ajatuksiin: "pitää olla hoikka että on nainen, pitää olla kaunis että saa miehen, pitää olla sitä ja tätä". Jospa vain nauttisit siitä lapsesta joka sisälläsi kasvaa ja keskittyisit siihen peilikuvasi sijaan.

Taas paksut mammat oikein joukolla puolustelevat tekemisiään.

Oli mitä tahansa niin se on faktaa että todella moni käyttää raskautta tekosyynä olla lihava, puhutaan jopa "raskauskiloista".
Eri asia olla raskauden aikana lihava, ja raskauden jälkeisinä kuukausina mutta ei enää 2 vuoden päästä.

Te jotka olette solakoita mammoja, peukkua teille.

Että joku vielä oikein puolustelee raskauskilojaan? Kyllä helvettiin joutuis! Kehtaa elää kiloineen?

Löysää otsapantaa...

Wau! Hatunnosto naiselle jolla on tahtoa säilyttää muotonsa eikä levitä läskivalaaksi lapsen saatuaan.

synnytänyt. Äitini kun synnytti niin viiden kilon paremmalla puolella synnyttiin.

Älkää menkö rölliin.

Itse olen päältä 6kk raskaana ja alussa voin niin pahoin etten pystynyt syömään juuri mitään ja laihduin 4kg, myöhemmin alkoi pahoinvointi lakata mutta kaikki ruuat eivät silti maittaneet ja neuvolassa käskettiin syömään mitä vain mikä maittaa, jotta lapsi saisi ravintoa. Joten siinä voi olla myös syy miksi lihoo raskauden aikana. Eikä itseäni edes vaivaisi vaikka vähän lihoisikin raskauden aikana, kuhan lapsi kasvaa mahassa ja saa riittävästi ravintoa.

Sinäkö olet kaikkein tärkein tässä asiassa?

Jokaisella suomalaisella naisella on perustuslaillinen oikeus näyttää siltä miltä haluaa, syödä mitä haluaa ja liikkua silloin kuin haluaa.

Turhaan tulet syyllistämään ja rehvastelemaan tänne. Keskity omiin asioihisi.

Kerrankin hyvä keskustelu. Jos synnytyksen jälkeen ei jaksa, silloin voi hakea apua. Jos mies kerran on niin ihana että ymmärtää kumppanin kehon muutokset, hänen pitäisi varmaan myös ymmärtää osata auttaa ja hoitaa lasta kun äiti ei jaksa. Raskaus ei todellakaan ole mikään syy päästää itseään huonoon kuntoon. 2 vuotta synnytyksestä ja kilot tallella edelleen - jos ei huolehdi itsestään ja rakasta itseään niin miten voi olettaa, että voi huolehtia jostain toisesta tai olettaa että joku toinen huolehtii sinusta? Millainen esimerkki lapsilleen on läski äiti? Terveysriskeistä puhumattakaan. Lapsenkin kanssa voi liikkua.

buahhaaa "jo neljännellä kuulla" ... mä lihosin vasta 8-9kuulla ja sit tulu lopuks niin pahasti nestettä et lihosin yli 2kg/viikko... kyl ne raskauskilot lähtee poiskin nopeesti vaikkei mitään tekis!

On se tosi yksilöllistä.. Mulla ei tullut raskauskiloja kun nipin napin 8 ja vain 4 jäi laitokselle. (En kyllä ymmärrä miten 3kg painanut vauva, istukka, lapsivesi yms voi painaa yhteensä noin vähän :D).. Mutta samalla puntarilla kotona kävin ennen ja jälkeen.. Edelleenkin olen kaksi kiloa yli lähtöpainon.. (tyttö 1v6kk)

itselläni paino nousi 17 kg vaikka olin tarkka syömisessäni, mutta ne myös lähti samantien synnytyksen jälkeen ja imettäessä.
olen vain ihmetellyt miten nainen lihoo kotona ollessa vauvan kanssa ? työtä riittää että luulis kilojen tippuvan itsestään. en laihdu herkästi ja imetys oli ensimmäinen kerta kun kilot vain hävis.
kyll se useimmiten on siitä kiinni että syö liikaa ja luulee syövänsä vähän.

oletpa aloittaja onnekas, kun pääset kokemaan raskausajan pahimpien helteiden aikaan. veikkaan, että sinäkin saat tänä kesänä nauttia "muutamasta" turvotuskilosta, joihin ei todellakaan paljon syömiset vaikuta XD

itsellä kaksi raskautta takana. molemmista lähtöpaino nomaali, jopa alarajoilla, sama kuitenkin ennen kumpaakaan plussaa. ensimmäisen raskauden aikana kiloja tuli 16. ihan normi syömisillä, liikuin niinkuin ennenkin. olin raskaana talven ja synnytin esikoiseni huhtikuussa. synnäriltä kotiuduttua kiloja oli kadonnut jo tuo 6 ja loput katosivat parin kk aikana ihan itsestään.

kuopuksen loppumetrit mahassa olivat heinäkuun helteillä. kiloja tuli kesäaikaan 1-2 per VIIKKO, ja turvotus todellakaan ei johtunut syömisistä. kuka sellaisilla helteillä edes pystyy paljon syömään? :D nestekilot katosivat heti parissa viikossa synnytyksen jälkeen ja loput sitten parin kk aikana.

Ehkä sitä lihotaan ihan muistakin syistä, kuin herkuista raskausaikana. Naisia on erilaisia, huom.

Oma vaimoni oli kaikista hoikimmillaan molempien lasten odotus/imetysajan.
Terkkari kyseli kaikkea luuli että on masennusta sekä syötkö ollenkaan kun on niin hoikka.

Selvät syyt miksi hän laihtui. 60kg ennen raskautta ja imetyksen loputtua lasten ollessa n.5kk. ikäisiä paino oli n.55kg.
Nyt taas paino reilu 60kg.
1.Alkoholi ja sen tuomat mässy päivät (krapula) ja alkoholin kanssa kaikki herkut shipsit yms..
(Nyt kun taas menee muutama siideri laatikko/kk. ja viiniä niin paino nousee.)
2.Hän ei jaksanut syödä silloin raskausaikaa ruokaa kuin puolet normaalista eli santsi lautaset jäi aina raskaana ollessa pois.
3. Söimme juuri lasta ajatellen molemmat erittäin terveellisesti raskaus/imetysajan ...

Neitiä tekemään laitoksella raskausviikot 38 1 - 5,6 kg lähtöpainosta ....
Arvaa vaan oliko joutunut oksentelemaan ja kärsimään aamupahoinvoinneista kolmen kk sijasta koko odotus ajan ???

Minun mielestää saa lihoa...
Minä säin syödä ihan mitä halusin ja alas sain !
Niin jä välillä tiputuksessa "tankilla"

Itse ihmettelen myös samaa asiaa.
Olen raskaana 13 1 enkä ole vielä lihonut kiloakaan,mutta mieheni sisko on raskaana 11 2 ja on lihonut jo aivan mielettömästi,jos jotain heittäisin niin oisko jo reilu 5 kg lihonut.
Itselläni on koko ajan kamalat pahoinvoinnit niin en jaksa käydä lenkillä ollenkaan enkä kuntoilla,kun taas mieheni siskolla ei ole ollut vielä mitään raskaus oireita,mutta hän todellakin syö kahden tai jopa kolmen edestä.
Itse odotan kolmatta lasta ja mieheni sisko odottaa ensimmäistä.

Itsellä tuli raskaus aikana 20kg. tein yli 4kg lapsen. Jo kaksi viikkoa synnytyksestä olin lähtö painossa:) Eli vaikka sitä painoa tulee, kyllä se lähteekin. Paljon oli nestettä ja kova turvotus. Aivan tavalliseen tapaan liikuin ja söin. Imettäminen on hyvä konsti polttaa kaloreita:)

Itse en ole raskaana, enkä tule koskaan olemaan, koska olen mies. Tykkään siltikin valtavasti syömisestä, eikä lihominenkaan minua juuri haittaa. Nami nami, sanon vaan ja syön mikrossa lämmittämääni suklaata kaksin käsin vaimoni kanssa, joka on muuten tosi lihava emakko!

Huh huh mitä tekstiä. Asiaakin vastaajilla joukossa oli.

Kaverini sai 2 vuotta sitten ensimmäisen lapsen(ja luultavasti viimeisen)hirveän raskauden jälkeen. Koko 9 kk hän oksensi kaiken ruuan mitä sisälleen laittoi. Siltikin tiukasti taisteli ja veti ruokaa jos vaikka joku imeytyisi ettei lapselle käy huonosti. Sitten kun hän löysi yhden asian joka pysyy sisällä(jäätelö)niin lääkäri kielsi syömästä!
Aivan uskomatonta!
Hän lihoi kuitenkin 18 kg ja sai terveen tytön joka oli miltei 4 kg!
Hän sanoi kuitenkin että koko raskaus oli yhtä helvettiä ja hän tuskin enää koskaan lasta haluaa kun ei nauttinut koko raskaus ajasta. Sitten kun lapsi oli käsillä ja tiesi ettei enää tarvitse voida pahoin niin kaikki oli ok. mutta ei koskaan halua kokea tuota paskaa uudelleen.

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta voin sanoa sen verran että kun tosiaan on masentunut niin ei nouse sängystä eikä sua kiinnosta vaikka kumppani kuinka auttaisi. Kaikki on lähdettävä itsestä. Ei ole elämä niin hiton helppoa aloittaja.

No en jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta varoituksen sanana voin sinulle kertoa, että kiloja todennäköisesti kyllä muutama tulee lisää sinullekin. Mutta kun pitää itsestään huolta, kuten sinä, ei tuo lisääntyvä paino ole kuin suureksi osaksi nestettä ja vähän rasvaa, jotka melko helposti saa synnytyksen jälkeen sitten pois. Totuus on kuitenkin myös se, että toisille painoa kertyy aivan erilailla kuin toisille, tähänkin syynä hormonaaliset vaihtelut ym.

Siskoni, joka on personal trainer ja ollut aina todella tiukassa kunnossa, ja treenasi ja jatkoi töitään aivan normaalisti aina viimeiselle raskausviikolle asti, sai lisäpainoa raskausaikana yhteensä 16 kg. Elintapojaan ei muuttanut raskausaikana: söi ja liikkui aivan samoin. Siskollani tosin oli ennen raskautta liian alhainen rasvaprosentti, mistä lääkärissä oli useampaan kertaan huomautettu. Saattaa siis olla, että keho keräsi sitten raskauden aikana "suojaksi" rasvaa enemmän. Mutta vajaa kaksi kuukautta synnytyksestä siskoni oli taas timmissä kunnossa, lähes entisellään.

Noilla viikoilla, joilla nyt olet, harvemmin kenellekään on vielä kummoisia kiloja kertynyt. Useimmilla raskaus ei vielä edes näy.

Olen tosin itsekin sitä mieltä, ettei raskaana oleminen ole tekosyy sille, että voi unohtaa terveelliset elintavat: juuri tuolloinhan sitä pitäisi vaalia erityisesti, pitääkseen hyvää huolta kasvavasta sikiöstä ja itsestään, jotta palautuminen synnytyksestäkin käy sitten nopeammin.

Minä lihoin molempia lapsiani odottaessa 16 kiloa vaikka söin suhteellisen terveellisesti ja myös liikuin. Kiloja tuli tasaiseen tahtiin, mutta en minä niistä liioin viitsinyt stressata. Molempien raskauksien jälkeen olen ollut omassa painossanni ½ vuoden kuluttua synnytyksestä. Minun mielestäni painon nousua hirveämpää on se, että jotkut äidit hysteerisesti vahtaavat painoaan ja kyttäävät kaloreita ym. koko raskausajan.

Oon kyllä ihan samoilla linjoilla aloittajan kanssa. Itselläni ei ainoassakaan neljästä raskaudestani tullut kiloja yhdeksää enempää -viimeisimmässä taisi tulla vain kuutisen kiloa. Eikä tarvitsekaan tulla; vauvani ovat olleet kolmikiloisia syntyessään, lisäksi lasketaan painoa n. 1kg istukalle, 1kg kohdulle ja 1kg lapsivedelle. Kehon lisääntynyt verimäärä saattaa vielä tuoda yhden kilon lisää. Mihin niitä loppuja tarvitaan? Ja siis joo, ymmärrän kyllä, jos kertyy nestettä ja tulee turvotusta eikä sille liikunnallakaan mitään mahda/ei pysty liikkumaan kipujen vuoksi tms., se on sitten poikkeus, mutta näin normaalisti ei niitä kiloja ainakaan kymmentä enempää pitäisi tulla!
Itse olen palautunut jokaisesta raskaudesta nopeasti eikä liikakiloja ole tullut. Samoihin farkkuihin mahdun edelleen nyt 34-vuotiaana, kuin mitä 16-vuotiaana käytin (tosin en HALUA niitä enää käyttää ;)) Harrastuksiin kuuluu pitkänmatkanjuoksu ja painonnosto, ja näitä harrastuksia olen kaikissa raskauksissani jatkanut 24.-26. rv:lle saakka, loppuaika meni reippaiden kävelyiden ja suunnistuksen merkeissä.
Monille raskaus tuntuu olevan vain tekosyy saada maata, lihoa ja repsahtaa ja "saahan noita kilojakin olla, kun on lapsiakin niin saa se jossakin näkyäkin" No kyllä saa jossakin näkyäkin (itselläni esim. nyt jo vaalentuneita raskausarpia) mutta ei se lihomisena tarvitse näkyä!! Olen ylpeä tiukasta sixpack-vatsastani, lihaksikkaista reisistä ja käsivarsista sekä timmistä pepusta, eikä rinnatkaan juurikaan miksikään ole muuttuneet. Ja sanon tämän silläkin uhalla, että tulee kohta roppakaupalla p.skaa niskaan :P
ps. aloittaja, lantionpohjakin kannattaa muistaa pitää kunnossa jumpalla :) ja ole ylpeä itsestäsi!!

En liikkunut raskausaikana, koska ekat kolme kuukautta VÄSYTTI todellakin niin paljon että hyvä kun jaksoi kaikki normaalit jutut tehdä. Toisella kolmanneksella (kesäkuukaudet) jalat olivat niin turvonneet, että pelkästään kaupungilla kävely alkoi särkeä jalkoja pirusti. No harrastin liikuntaa sen verran, että tein sellaisia liikkeitä kotona, jotka vähentäisivät tätä järkyttävää turvotusta :D
Ja viimeisellä kolmanneksella olinkin todella iso (lapsi painoi syntyessään lähemmäs 5kg ja lapsivettä oli mulla liikaa) ja tein päivisin seisomatyötä (keittiötyö ja siivous) enkä sen enempää sitten viitsinyt itseäni rasittaa. Tottakai oisin voinut koko raskausajan väkisin harrastaa liikuntaa, mutta noiden juttujen takia en oikein kokenut sitä vaivanarvoiseksi.

Nykyään käyn salilla ja muuta, niinkuin ennen raskauttakin. Ja siis muuten, ylikiloja ei mulle tainnut juuri tulla raskauden aikana. Sen jälkeen laihduin onneksi nopeasti vähän pienemmäksi jopa kuin ennen raskautta. En kadu että en liikkunut raskausaikana!

Myös ikä ja geenit ratkaisevat.

Painon kertyminen raskausaikana ei tosiaankaan useinmiten ole siitä syömisestä kiinne. Joillain tulee enemmän joillain vähemmän ja raskausajan jälkeen naisen keho yleensä palautuu lähtöpainoonsa jos elämäntapatottumukset eivät ole muuttuneet. Itselläni kaksi lasta ensimmäisestä 21kg toisesta 23kg nyt paino 51kg niinkuin ennenkin. Ottakaa asioista selvää ennenkuin alatte pätemään. Monesti myös nesteen kertyminen ehkäisee raskausarpia joten kumpi sitten parempi revennyt vatsa vai raskausajan kilot, noh jokainen päättää sen itse ;D

Kirjoittakaa edes oikein vaikka sisältö olisikin tuubaa:

lihoa - ei lihota
lihonut - ei lihonnut
lihoin - ei lihosin

Ja uskokaa tai älkää niin meillä jokaisella geenit määrittävät todella pitkälle sen, kuinka paljon lihomme (ei lihoamme), kuinka keho muuttuu raskauden aikana ja millaiseksi se palautuu.

"Syön vähemmän kuin kulutan, siis laihdun" voi pitää paikkansa, mutta kun aineenvaihdunta on oikein hitaalla niin aterioiden supistaminen riittävän pieneksi voi olla mahdotonta (ihmiselle, joka ei ole kehonrakentaja).

Painoin raskauteni loppuvaiheessa 77 kg, muutaman viikon kuluttua 47 kg (ja pyörtyilin ympäriinsä). Yli 40-vuotiaaksi sain syödä ihan niin paljon kuin huvitti ja paino pysyi alle 54 kg. Sitten hormonitoiminta muuttui, kropan muoto muuttui, kolesterolitaso nousi, FSH-taso laski ja painoa kertyi kolmessa vuodessa 30 kg. Eikä todellakaan "mässystä": en syö sokeria, en valkoisia jauhoja, en eineksiä, en lihaa, en kermaa tai muita rasvaisia maitotuotteita, en todellakaan sipsejä tai ranskalaisia perunoita. Ruokavaliooni kuuluu ruisleipää, perunoita, kasviksia, vihanneksia ja satunnaisesti kananmunia ja maitotuotteita. Proteiinitarpeen yritän täyttää soijalla ja kalalla.

Jos syön kaksi ateriaa päivässä, paino nousee. Kun syön kaksi välipalaa (ruisleipää ja vähärasvaista juustoa sekä paprikaa tai tuorekurkkua) ja yhden aterian (esim. 2 perunaa, viipale lohta, keitettyä parsakaalia, voita ja kananmunaa) sekä iltapalaksi hedelmän tai jugurtin se pysyy jotakuinkin samana.

Liikun päivittäin tunnin suhteellisen reippaasti.

Tuosta määrästä en enää syömistäni yritäkään vähentää. Toivon että siinä vaiheessa, kun menopaussi on niin pitkällä että hormonihoito voidaan aloittaa, saan aikaisemmat muotoni takaisin. Toistaiseksi hormonihoitoa ei voida tietyistä syistä aloittaa.

Mutta kuvitelkaa nuorena, että muut ihmiset lihovat vain tyhmyyttään...

mä lihosin 17kg..ja kaikki lähti 2kk pois..hehhee

Hieno juttu!

Terveellinen ruokavalio ja liikunta vaikuttavat myös synnytyksen jälkeiseen jaksamiseen, mikä on todella tärkeää.

"En ymmärrä, miksi jotkut naiset lihovat ainakin 20 kg raskauden aikana?"

Ihan hyvä juttu, jos noin vain pysyisi. Raskaus on niin alussa että on melko tyhmääkin ajatella, että et ole alkanut vielä lihomaan, ehkä et alakkaan.

Noin minäkin alkuraskaudessa ajattelin, mutta n. rv 30 kohdalla sitten aloinkin lihomaan ja keräämään nestettä aivan hirvittävästi. (Liikuin joka kauppaan kävellen n.30 min, ja joka toinen päivä tunnin lenkin.) karkkia ja muuta makeaa meni jonkin verran. Joka tapauksessa synnytykseen mennessä minulle oli kertynyt 18 kg lisää painoa!

Että ei se painon nousu ole aina niin hyvin hallittavissa, lapsikin oli todella pieni 2850g ja 46,5 cm pitkä.

Alkuraskaudessakin oksensin 8 viikkoa joka päivä 5-10 kertaa päivässä.

En edes odota, mutta kiloja kertyy helposti. Mitään ei saisi syödä, mutta on pakko syödä elääkseen.

jep,itse olisin mielummin pulskistunut kuin laihtunut -25kg rajun oksentamisen vuoksi joka vei minut säännöllisesti vuodelepoon ja tiputukseen kun jokainen päivä sai pelätä vauvan menettämistä,oman elimistön pettämistä!Puhumattakaan siitä aliravitsemuksesta jonka vuoksi olin erittäin väsynyt että otti pikkusen koville yrittää olla onnellinen pikkuisesta nyytistä.Toki painoa on tullut tämän 8-vuoden aikana lisää,eikä ole kyse että olisin laiska ym.Myös ikä on tekijä joka vaikuttaa raskauskiloihin,aineenvaihduntaan ym.Mutta pointtini oli ettei se raskauden aikainen laihuuskaan ole niin herkkua.Itse olen toisaalta onnellinen ettei niitä kiloja silloin tullut koska en ole häävi laihduttaja mutta onnellisempi olisin ollut kun olisin ollut terve ja energinen vauvan kanssa kotiin päästyäni.Usko huviksesi että kun vaaveli syntyy(jos syntyy)että et jaksa samalla tavalla ihan heti liikkua kun ennen.Ja tarkoitin jossittelullani sitä että etpä ole ensimmäinen nainen joka liialla liikunnalla tai raskaalla fyysisellä rasituksellaan kokee keskenmenon.Sinuna ottaisin varsinkin raskauden alku ja loppuvaiheessa rauhallisesti harrastamalla sopivia liikuntalajeja.

voi voi alottajaa....eipä tiiä mistä puhuu.....1. Lenkkeilin koirien kanssa päivittäin YLI 1h 2. Leikkasin nurmikkoa 4h ( työnnettävällä hehtaaria saunan edustaa, rinne tontti ) 2krt/vk 3. Töissä kävelyä, ulkoilua , metsäretkiä yms 4. Pesin autoani painepesurilla 1 krt/vk 5. Kiipeilin metsässä suppiksia etsimässä ( ja eksyinkin metsään) päivittäin syksyllä 6. Lunta loin kun sitä ei kukaan muukaan tehnyt ( jarruttelivat neuvolassa kyseistä homman tekoa) ja viimetalvena sitä luntahan tuli.
plus muita piha kupsutuksia , normaalit siivoukset kämpässä, mattopyykit ( kesällä) jne jne 12kg ja nyt siitä lähtenyt -22kg

Hyvähän se on noin alkuraskaudessa sanoa ja ihmetellä, miksi jotkut raskaana olevat eivät liiku yms. Etkö tiennyt, että jotkut joutuvat vuodelepoon ihan sen takia, ettei vauva vaan syntyisi liian aikaisin? Ja etkö tiennyt, että loppuraskaudesta niitä kiloja kertyy suurelle osalle raskaana olevista ihan siitä, että turvotusta on ja paljon! Itse vielä näin rv39 6 jaksan lähes päivittäin kävellä yhteensä noin tunnin 7 päivänä viikossa, mutta vauhti on hidasta ja välillä se pelkkä kävelykin tuottaa tuskaa kun vauva painaa johonkin hermoihin ja jalat meinaa sen takia lähteä alta. Olen koko raskausajan syönyt samalla lailla kuin ennenkin ja painoa tullut 15kg, en koe että se olisi yhtään liikaa.. Jalat ovat niin turvonneet, että ne puutuvat nukkuessa, seistessä ja jopa kävellessä.. Tulethan sitten kertomaan, mikä sinun olosi on, kun olet tässä vaiheessa raskauttasi? Ota huomioon, että ihmiset ovat erilaisia ja joilain ne hormonit todella tekevät tepposiaan, eikä tällasen ison vatsan kanssa ihan oikeasti jaksa välttämättä tehdä enää samoja juttuja, mitä ennen.

hankkiutua raskauskiloista eroon, ettei äijä heitä pellolle ja hanki uutta
muijaa.

aivan. Itse liikkunut aktiivisesti kunnes oli pakko lopettaa vkon 30 jälkeen, edelleen liikun, mutta en voi kuvitellakaan treenaavani, sillä kävin jo yhden sairaalakeikan ennakoivien supistusten takia.

Voi IHQUU taas joku pissis äippä joka potee mamoreksiaa niin kuin jenkit sitä kutsuvat ja kuvittelee synnyttävänsä silkkilakanoissa vähintään yli-ihmisen...lol
Mikäs siinä ..god luck with that honey.
Onni tässä on se että ekan jälkeen moni viisastuu tai on ainakin toivoo. Hei mees sen miehes viereen kyhnyttään ja juo vähä vissyä.

Joo, ei tarvi syödä kahden edestä ja tahalleen lihottaa itseään, mutta ei myöskään tarvis kattoa kieroon niitä, jotka vaan lihoaa ja turpoaa raskausaikana voimatta sille mitään!

Neljännellä kuulla siis olet :-) Onnea vaan. Tulepas sitten uudestaan kertomaan tilanne, kun olet kymmenennellä raskauskuukaudella.

Pikkuisen pisti nimittäin hymyilyttämään tuo kirjoituksesi. Raskausajan painonnousu ei todellakaan johdu siitä, että kaikki mätöstelisivät naamariinsa suklaalevyjä ja karkkia. Paino nousee yleensä raskausajan lopulla enemmän. Joillekin tulee enemmän lapsivettä, joillakin on isompi istukka jne mikä vaikuttaa loppupainoon.

Itselleni on tullut molempien lasten odotusaikana 13 kiloa, josta 9 kiloa on hävinnyt synnytyksen yhteydessä. Lapset on olleet nelikiloisia, istukka n. 750 g ja loput painot napanuoraa, lapsivettä ja muuta soossia. Ne jäljelle jääneet 4 kiloa on olleet imettävälle äidille hyödyllistä pientä varastoa, joka on lähtenyt imetysaikana. Ensimmäistä lasta imetin vuoden ja toista imetin puoli vuotta. Grammaaakaan ei ole jäänyt painoa lasten vuoksi.

Läskiä meinaa kyllä muuten kertyä vuosien mittaan, huomaat sitten kun ikää tulee, että painonhallintaan tarvitaan muutakin kuin itsekuria. Vai miten luulet, että kaikki hoikat tytöt muuttuu pyöreiksi mummeleiksi?

Ei kannata liikaa tuijottaa painoa raskauden aikana, koska lapsi ja äiti tarvitsevat molemmat riittävästi ravintoa. Painonnousu on tietenkin luonnollista kun sisällä kasvaa toinen ihminen eikä se pieni rasvan kertyminenkään mitään haittaa. Rasvaa ei varmasti paljoa tule jos syö ainoastaan terveellistä ruokaa.

Eli mieluummin antaa muutaman lisäkilon tulla ja polttaa ne pois raskauden jälkeen kuin on kiikun kaakun riittävän ravinnon kanssa.

Mutta totta puhut siinä, että raskaus on ehkäpä kiireen ja aineenvaihdunnan jälkeen yleisin tekosyy ylipainolle.

Itse olen raskaana 24. viikolla, enkä myöskään ole lihonut yhtään, päin vastoin laihtunut.
Noin viikosta 20 alkaa painoa normisti lisääntyä 0,5kg viikossa, se on täysin normaalia. Ja yksilöllistä. Tottakai painoa tulee, painaahan se lapsi, lapsivesi, istukka jne.
Ei kaikkea tarvitse ymmärtää..anna toisten olla ja elää omaa elämäänsä =) Hyvää odotusta, älä muiden odotuksista ja painosta vaivaa näe.

Hei ap. Kaikki toivoo että saat keskenmenon!

Vau... enpä tiennyt, että tästä tuli oikein yksi pääkirjoituksista. Olen iloinen lapsestani ja enpä välitä niistä, jotka toivovat keskenmenoani.. omathan ovat murheensa. Olen tällä hetkellä saanut 2 kg lisäpainoa ja nyt on 17 raskausviikko menossa. Jokainen voi rakentaa elämänsä siten, miten pystyy. Jotkut raskaanaolevat naiset eivät pysty harrastaa liikuntaa ja se on ihan ok. Mutta minä ainakin harrastan liikuntaa niin kauan kun vaan pystyn! Jos joku on sitä vastaan, niin olkoot.

En vain ymmärrä, miksi joku vetää hiekkakuormallisen herneitä nenäänsä jos ihmettelen hurjaa raskaudenaikaista lihoamista, mutta kiitos teille ymmärrän nyt paremmin.

Eihän viikolla 13 ole edes mahaakaan, ei mitään vaikeutta liikkua, ellei ole järjetöntä pahoinointia (itselläni oli 5 viikkoa, toisilla koko raskauden ajan jopa) . Myöhemmin sitten kun lähdet lenkille, pissahätä on ekan kilsan jälkeen..myöhemmin vielä maha jo painaa, paikkoihin sattuu, vauhti on hidasta. Jos siis pystyy liikkumaan ollenkaan. Jotkut kun joutuvat lepäilemään supistuksien jne takia. Tapauksia on yhtä monta kuin raskauksiakin .
Tottakai on hyvä pitää itsestään huolta ja samalla lapsesta. Ja se meinaa sitä, ettei siihen painoon kannata tuijottaa sairaanloisesti raskausaikana. Mihinkään laihdutuksiin ei saa ryhtyä! Eikä kannata mitään roskaruokaakaan vetää.
Ainahan sitä on ollut erikokoisia ja erilaisia ihmisiä ja niin tulee aina olemaan. Ei sen ymmärtäminen nyt niin kovin vaikeaa ole =)

Kahden edestä nimenomaan PITÄÄ syödä. Ja se kahden edestä syöminen ei tarkoita sulkaan ym. mässäämistä. Ruokaa pitää syödä enemmän koska sulla on toinen vitun ihminen mahassas joka tarvii kans ruokaa. Voi elämän kevät näitä "moderneja" pissis äitejä.

Miksi te puhutte lihomisesta?
Raskauden aikanahan kohtu, lapsi, verimäärä, rasvakudos kasvaa, mikä on ihan normaalia.
Multa lähti synnytyksessä 10 kg, kun olin niin turvoksissa ja lapsen synnyttyä pikkuhiljaa 6 kg. no jäljellä on 3 kg lähtöpainoon eli 67 kg.

ja raskausaikana säin kyllä mitä mieli teki, kun oli pahoivointia.

mutta en tiedä miksi odottavan äisin pitäisi olla kokoa 0 ???????????
ja kyllä se raskaus ja synnytys elimistöä muuttaa, se on kova rasitus.

Muistan itsekin katselleeni kauhulla, kuinka jotka antoivat itsensä paisua, itsekurin puutetta, ajattelin. Sain ensimmäisen lapseni ja synnytettyäni oli paino seuraavana aamuna sama kuin ennen raskauttani. Jälkitarkastuksessa lääkäri ei ollut uskoa lukemia, painoa tuli ensimmäisen puolentoistakuukauden aikana synnytyksestä huimasti. Lääkäri totesi etten olisi edes suklaata syömällä saanut moista määrää kerättyä, totesi vain että hormonihäiriöön olisi pitänyt aloittaa lääkitys heti oireiden ilmaannuttua. Olin toki ottanut suklaapatukan silloin tällöin, 2-3 viikossa, söin kuten ennen, myös vihanneksia ja liikuinkin kohtuullisesti, vauvan kanssa tunnin parin kävelylenkit päivittäin. Kaikki ei siis ole itsekurin puutetta !

Onnittelut sujuvasta raskaudesta ikui.hyvässäkunnossa! Liikkuminen kyllä kannattaa raskausaikana niin pitkälle kun pystyy, kohtuudella ja voinnin mukaan tietysti. Samoin kannattaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Jos äiti voi hyvin, jaksaa hän paremmin raskauden ja lapsen kanssa. Muutamasta ylimääräisestä kilosta ei kuitenkaan ole haittaa, eikä kaikista herkuista tarvitse kieltäytyä. Normaalisti kilot kyllä karisevat, kun jatkaa terveellisiä elämäntapoja raskauden jälkeen. Biologisestihan nuo muutamat lisäkilot ovat hyvinkin tarpeellisia imetystä ajatellen (itselläni pikemminkin ongelmia pitää paino riittävän korkealla imetyksen aikana, vaikka raskauskiloja tuli lähes 20).

Ymmärrystä kuitenkin myös niille, joilla asiat eivät ole niin hyvin. Masennuksen lisäksi, univaikeudet yms. lisäävät monilla syömisen tarvetta yli tarpeen... ja monilla tuoreilla äideillä unet ovat kyllä kortilla. Lisäksi juuri hormonaaliset tekijät, ja myös sairaudet lisäävät lihomisen riskiä (esimerkkinä kilpirauhasen vajaatoiminta). Eikä siinä vauvanhoidon lomassa välttämättä laita/ehdi laittaa omia kiloja ykkössijalle.

Onnekkaat, jotka jaksavat ja voivat järjestää elämänsä hyvin raskausaikana ja pienen ihanan vauvan kanssa, olkaamme tyytyväisiä ja onnellisia siitä. Nille, joilla on enemmän haasteita, toivon kaikkea parasta, että tukea löytyisi ympäristöstä.

Ennen kaikkea muistetaan äidit ja tulevat äidit huolehtia itsestämme, ja nauttia äitiydestä - kukin tavallaan kilojen kanssa tai ilman.

Onko sillä MITÄÄN VÄLIÄ jos nainen lihoo kun on raskaana? Ihan turha kenenkään aukoa päätä kenellekkään, kun ette kuitenkaan tiedä toistelle elämistä MITÄÄN!

NIINKÖ

SYÖ RUOKAA ENEMMÄN. NAISET AINA SYÖ LIIAN VÄHÄN TAI LIIKAA. EI OSAA SYÖDÄ OIKEAA MÄÄRÄ. MUTTA TÄMÄ OLI VAIN NEUVO, LOPPUJEN LOPUKSI VOIT TEHDÄ MITÄ VlTTUA HALUAT TEHDÄ!

No enpä minäkään ollut lihonut vielä tuossa alkuvaiheessa yhtään...
Puolen välin jälkeen sitten sitä painoa onkin tullut lisää, toki todella maltillisesti...
Nyt rv37ja painoa on tullut "vasta" kymmenen kiloa lisää.
Ja ei, en syö kahden edestä, en ainakaan tietoisesti.
Tosin pidän kerran viikossa herkuttelupäivän, jolloin sallin itselleni karkit ja sipsit, jotka ovat ei-niin-tietoisesti vaihtunut porkkanaan ja kurkkuun dipin kera...
Ja liikun, vielä pari viikkoa sitten vedin koirien kanssa päivittäin 5-10 kilsan lenkkejä.
Vieläkin haluisin tehdä pitkiä lenkkejä koirien kanssa, mutta kävely alkaa olemaan sen verran hidasta ja välillä tuskaista...

Mutta minkäs teet, painoa tulee vieläkin väkisinkin jokunen kilo lisää
- entä sitten?!?
Sisälläni kasvaa uusi ihmisen alku, jonka kasvu ja painonnousu vaikuttaa muhun!
Enkä välitä siitä! Mulla on aikaa sitten äitiyslomalla hiljalleen tiputella nuo raskauskilot pois vaunutellen ja koirien kanssa lenkkeillen.

kiinnostaako ilmanen ?

http://ads.guava-affiliate.com/z/6678/CD2485/

Raskaanakin olen tehnyt Spagaatteja ja Sivuttais-Spagaatteja..

Ihmettelen sitä, että raskausajan painonnousua joku pitää automaattisesti LIHOMISENA! Se kun on ihan luonnollista, että painoa tulee, joillakin kertyy nestettäkin hormonitoiminnan erilaistumisen vuoksi jopa parin kilon verran. Kasvava kohtu, lisääntyvä verimäärä, istukka ja muut painavat lapsen lisäksi. Toiseksi on osoitettu tutkimuksin, että raskausajan normaalit, suosituksen mukaiset painonnousut ovat EDUKSI lapsen kehitykselle. Aivot tarvitsevat rasvaa kehittyäkseen, lapsesta ei välttämättä tule niin älykästä, jos ei saa tarvitsemaansa rasvaa nimenomaan RUOASTA, ei mistään vararavinnosta.

Toiseksi jos lapsi on aliravittu kohdussa, vaikuttaa se tutkimusten mukaan kehittyvien rasvasolujen määrään. Näännytetty lapsi pyrkii koko ajan syntymänsä jälkeen paikkaamaan energiavajettaan, joten näistä lapsista tutkimusten mukaan tulee juuri ne aikuisiällä lihavat! Uskomatonta, mutta totta.

Itse sain raskauskiloja tasaisesti läpi raskauden yhteensä 14 kg. Sairaalasta kotona painoin 8 kg vähemmän ja pari viikkoa synnytyksestä, kun kohtu oli supistunut, jo 11 kg lähtenyt itsestään/imettämällä. Jälkitarkastuksessa sama paino kuin ennen raskautta, vuosi synnytyksestä - 5 kg.

Naurettavaa pelleilyä, ei ne suositukset painonnoususta ole kuule ihan turhia. Se on laskettu, että suositusten mukaisten painonnousujen yhteydessä lapsi kehittyy eniten edukseen ja ÄITI PÄÄSEE KILOISTAAN.

Minä lihoin 6 kg eka raskauden aikana. Toisen raskauden aikana 7 kg ja kolmannen 7 kg. Liikuin paljon, varsinkin kävelin. Synnytykset sujuivat sutjakkaaksi, vaikka olen pieni ja hento nainen. Olisi tietenkin pitänyt enemmänkin lihoa, mutta nyt kun on ikää 62 vuotta, painan enemmän kuin raskaana ollessani, enkä vieläkään näytä liian lihavalta. Tosin muutama kilo saisi vyötäröltä kadota.

Raskausaikana ei kannata lihottaa itseään. Eikä syödä kahden edestä. Riittää kun syö normaalia terveellistä ruokaa ja liikkuu tarpeeksi. Vauva ottaa aina ravintonsa.Se ei kärsi vaikka ei niin kauheasti mässyttäisikään sitä ruokaa.

Kaikilla ei kuitenkaan ole itsekuria, vaikka tahtoa olisikin. Juoppo juo, vaikka mikä olisi ja syöppö syö, vaikka mikä olisi.

Voisin heittää puolustuksen näille "muodottomille möykyille" vaikken raskaana ole koskaan ollutkaan enkä kyllä suunnitellutkaan. Oma äitini muistaakseni ykköstyypin diabetestä (eli ei voida välttää elämäntavoilla, se vaan tulee lapsena) ja sen takia sokerian kanssa tempplaaminen on ollut hänelle kova projekti, muutenkin voin sanoa toisena lapsena että on suuri ihme että minä olen syntynyt elävänä joten miten ihmeessä minä voisin alkaa marista äitini elämäntavoista?! Olkoot äite pyöreä ja "muodoton möykky" olen nähnyt raskauskuviakin ja äite hän silti on ja yhtä rakas, olkoot vaikka valaan kokoinen eihän määritä minun elämäntapojani omillaan.

Aikamoista tappelua taas asiasta joka on melko yksilöllistä ja omasta kokemuksestanikin kahden raskauden aikana erilaista.
Sain ensimmäiseni 19 vuotiaana,olin silloin aktiiviurheilija ja lihoin n.20 kiloa. Paino laski synnytyksen jälkeen puolessa vuodessa normaaliin. Minulla oli kyllä raskausmyrkytys, mutta aivan loppumetreillä ja siksi synnytyskin käynnistettiin ennen aikojaan.
Toisen raskauteni aikaan olin 27-vuotias, kävin töissä ja kävelin työmatkat. Söin kaksi lämmintä ateriaa päivässä, enkä tarkkaillut painoani. Neuvolassa tietysti punnittiin. 7 kiloa kertyi raskauden aikana, lapsi syntyi kaksi viikkoa yliaikaisena.
Pari kiloa kai jäi laitokselta lähtiessäni. Nekin tippuivat yövalvomisten ja muun lapsen ja kodinhoitoon liittyvissä askareissa.
Molemmilla kerroilla söin ja liikuin aivan samalla tavalla, mutta paino nousi ensimmäisellä kerralla huomattavasti enemmän.
Neuvolassa ainakin siihen aikaan neuvottiin ettei tarvitse kahden edestä syödä, ainoastaan liiasta suolasta ja makeasta varoiteltiin.
Eipä tehnyt mieli kumpaakaan, ainoastaan yhtenä yönä heräsin niin kovaan himoon savumuikkuihin että ihan itkeä piti kun ei niitä mistään saanut.
Ymmärrän että jotkut lihovat enemmän, jotkut vähemmän, lapsi on kuitenkin tärkein ja liika lihominen on samalla tavalla terveysriski lapselle kuin liian vähäinen rasvaprosentti.
Kohtuus tässäkin, nauttikaa raskaudesta....älkää ravatko hysteerisesti siellä vaa alla. Mukavalta tuntui olla hieman täyteläisempi, oli jopa rinnatkin, ainakin eka kerralla.
Tunnen monia äitejä joille raskauskilot ovat jääneet pysyvästi, syytä en ymmärrä, ovat kyllä liikkuneet ja touhunneet....liekö sitten jotain hormoniperäistä.
Tosiasia kuitenkin on, jos haluaa takaisin omiin mittoihin raskauden jälkeen, ei kannata alkaa olemaan "raskaana" kokopäivätoimisesti, vaan jatkaa normaalia elämää niin pitkälle kun mahdolliset kivut antavat myöten.
Minulla ei onneksi ollut mitään kipuja kummankaan aikana. Rennosti, ilman turhia nipotuksia, sillä keinolla olen itse pärjännyt.

Ok, mutta jos et saa rasvakudosta ihosi alle, tulet saamaan mielettömät raskausarvet vatsanalueelle.

Hahhah! Sinäpä se oletkin omahyväinen. Selvitäs nyt pikkuinen noita asioita vähän, ennen kun alat typeryyksiä kirjoittelemaan. Tunnen monia naisia, joista osa sai liki 30 kg painoa lisää syömättä yhtään sen enempää kuin normaalistikkaan ja synnytyksen jälkeen olivat lähes yhtä hoikkia kuin ennen raskautta ja loput sitten hävisi luonnollisesti. Lienee vähän nuo hormonit heitelleet ja nestettä kertynyt jne, jokainen odottaja on ihan omanlaisensa.
Omalta kohdaltani 7 kg ja 15 kg plussaa ja sinnehän ne meni omia aikojaan luonnollisesti. Jyrsi sinä vain ituja ja juokse vaikka hamaan tappiin, ja anna toisten naisten nauttia raskauksistaan ihan omilla tavoillaan vaikka söisivät hevosia, ongelma ei ole sinun. Huolehdi sinä pikkuinen vain niistä omista kiloistasi. Ei tosin kovin onnelliselta tuo sinun odotuksesi vaikuta, kireältä vaikuttaa ja tulevasta kersastasi tulee todennäköisesti koliikki sellainen

Hyvä, pidä toi!
Meillä on kaksi lasta, alle kaksi vuotias ja reilu kolme vuotias. Vaimo on nykyisin jopa paremmassa kunnossa, kuin ennen raskauksia. Söi terveellisesti ja liikkui.
Raskautta edeltänyt paino palautui muutamissa viikoissa.
Se, että raskaana lihoo muodottomaksi ei ole selitettävissä millään tekosyillä.
Turvotus on asia erikseen, mutta se ei ole läskiä. Kun on synnyttänyt voi lastenvaunujen kanssa tehdä pitkiä kävelylenkkejä, kunnon vauhdilla. Jos löntystelee ja syö samalla suklaata ei laihdu. Hormoonit vaikuttaa moneen asiaan, mutta ei niillä kaikkea voi perustella. Ihmeen kärkkäästi osa tuomitsee tulevan äidin joka aikoo pitää itsestään huolta.

Tiedätkö tässä asiassa ei nyt auta muu kun sun täytyy perustaa blogi tai ruveta "iholla" äidiksi ja filmata säntillisesti sun loppuraskautes joka ikinen päivä ja näyttää niin puolesta puhujille kuin vastustajille että kuinka se tehdään se "täysin kilotonraskaus". Kaikki vaan nauhalle neuvolat ultrat,lääkärit ,spesialistit sun muut koskapa olet aloittelija vain näyttö ratkaisee ja jos ei muuta jää itselle läjä filmiä lapselle näyttää että kattos nyt taavetti ku mamma jumppaa ettei vaan liho sun takia.

http://www.sub.fi/uutiset/iholla-sarja-jatkuu---hae-mukaan-toiselle-kaudelle/1547549

minä olen raskausaikanani laihtunut 6kg mutta en tarkoituksella, vaan silkasta pahoinvoinnista.
(tänään 16 2) Nyt on alkanut pahoinvointi helpottaa ja ruoka maistumaan, mutta minun tapauksessani se tarkoittaa kaikkea terveellistä ihan vaan siksi että tekee mieli salaattia, mammasusheja, marjoja ja hedelmiä, kalaa ja keittoja.
Kyllä varmasti ne mässynhimotkin vielä iskee ja sitten olen pulassa, kun pitää katsoa vähän että ottaa kohtuudella.
En ole itseltäni kieltänyt muita, kuin ne jotka ovat muutenkin raskausaikana kiellettyjä aineita, mutta toisaalta ehkä se on ollut minun tapauksessani liiankin helppoa. :)
Olen tavalliseen tapaan tehnyt lenkkejä koiran kanssa aina kun on ollut sellainen olo, että en yrjöä yleisille paikoille! :D
kävely on ollut ihanaa ja olen kävellyt ihan omaksi ja koirankin iloksi sen, mitä selkä on antanut periksi ja tukivyön kanssa nyt viimeaikoina.
Olen entinen suklaaholisti, mutta nyt ei ole koko raskausaikana tehnyt yhtään mieli suklaata, ällöttänyt vaan. Se on loisto juttu, niin ei ole sitäkään tarvinnut rajoittaa! :D
Olen ihan varma että tää paino lahtee tästä pikkuhiljaa nousuun ja varmasti tulee vähän ylimääräistäkin. En ota siitä stressiä.
Ei niin tarkkaan kannata syömisiään katsoa, kaikkea vaan kohtuudella. Eikä niistä kiloistakaan kannata juuri huolestua, sillä kun on raskaana, on lupa vähän pyöristyäkin.
Minusta kaikki raskaana olevat naiset ovat upeita, vaikka nyt muutama kilo olisikin kertynyt, kaikki huomio kuuluu silloin masulle ja sen asukille.
Varmasti paremmin jaksaa sitten synnytyksen jälkeenkin ruveta tiputtamaan pois ylimääräisiä jos siltä tuntuu, eikä raskaana ollessa muutenkaan saa laihduttaa, pitää vaan seurailla painoa ja syömisiä.

Vedä huor. vitt. päähän!Kyllä mä nauran kun sun lapses syntyy aliravittuna kun pitää olla luuviulu eikä mikään muodoton läski.Sunlaisten takia syntyy pedofiilejä ja kouluampujia kun todistettuhan on että lapset jotka eivät saa sikiövaiheessa rasvaa eikä mitään ylimääräistä jäävät aivotasoltansa jälkeen.Onneksi ei tarvitse olla raskaana ettei tarvitse tavata neuvolassakaan yhtä tyhjäpäisiä äitejä.. Ei voi muuta kuin nauraa.

Ai sä meet synnytään niin ku litteällä vatsalla?ajattelitko ettei se vatsa kasva vaikka vauva kasvaa?Vai tuleeko se vauva ihan kotiovelle asti korissa tuotuna ettei sun tarvitse edes synnyttää tai mitäs sitten kun sulla on peräpukamia perse täynnä ja pillu revennyt peräsuoleen asti?Mut pääasiahan on se että oot vaan laiha ja todennäköisesti arpinen kun ei se iho kestä sitä nahkan kasvua pelkällä voitelemalla ulkoisesti.

Onpa ihanan kannustavia ihmisiä... varmaan teillä haukkujilla taitaa olla pahemmanpuoleisia ongelmia, joten ehdotan että käytte ammattiauttajan juttusilla vähän enemmänkin niin kyllä se siitä! Kiitos kaikille niille jotka osaavat nähdä asiassa edes jotain positiivista... koska aika paljon näyttäisi olevan minulla vihamiehiä. Minä kyllä yritän huolehtia vauvan ravinnon saannista, syön monipuolisesti myös sokereita ja rasvoja enkä nälässä itseäni pidä. Keskityn nyt vain omaan hyvinvointiini, lepään paljon, syön hyvin. Mutta vältän mässäilyä.

Ja minä en henk. kohtaisesti välitä Iholla sarjasta, vaikka yrität selvästikin olla sarkastinen niin ei kiitos... ei ole minun juttuni :)

no just.. lihoin raskaana 19kg.. ennen raskautta painoin 58 kg ja viimeisilläni 77 kg joka osaksi oli myös turvotusta, ja söin ihan normaalisti vaan isompia määriä. nyt synnytyksestä on vuosi ja painan 56 kg ja en imettänyt tai treenannut kiloja pois ne vaan lähti "itsestään".. turhaan stressata raskaana kiloista, koska kyllä ne pois lähtee

Niin.. no onneksi ne kilot saadaan pois raskauden jälkeen. En halua stressata asiaa sen kummemmin, en tuijota enää vaakaa... mutta nautin nyt vain kasvavasta mahasta :) tottakai maha kasvaa, eikai nyt kukaan minua niin tyhmänä pidä että mahan pitäisi olla kokoajan timmi? haloo :D

ihmiset on yksilöitä,minun neljästä raskaudesta ei ole jäljellä ylimääräistä,ja minusta on synnytyksen jälkeen sanottu että näytän kuin en olisi koskaan raskaana ollutkaan.Toisille tulee enemmän painoa kuin toisille ja sinun raskaus on niin alussa ettei se näy vielä viikkoihin missään mutta odota edes 30 rv: a eteenpäin,silloin todella tiedät olevasi raskaana ja ihan varmasti saat kiloja,minä lupaan sen.

Ei niitä kiloja kuulukaan vielä viikolla 13 tulla... Eli sun pointtisi on?
Mitä ihmeellistä siinä on että olet jopa viikolla 13 ja paino ei ole noussut yhtään. Varmaan suurimmalla osalla on itseasiassa paino laskenut noilla viikoilla. Näin ainakin itselleni kävi ja vasta nyt viikolla 20 olen saanut pari kiloa takaisin.

Aloittajalla on ns. mammareksia, pakonomainen tarve tarkkailla painoaan raskauden aikana.

Terveyskirjaston sivulta lainattua:

"Normaali raskauden aikainen painonnousu on 8–15 kg. Painonnousu johtuu kohdun, sikiön, istukan ja lapsiveden määrän lisäksi äidin verenkierron ja elimistön nestemäärän kasvusta."

Luuletko olevasi joku superäiti, koska et liho/ aio lihoa raskauden aikana? Luuletko että se on kehittyvän lapsen edun mukaista? Ei ole.

Kun kirjoitit, että paino ei ole noussut yhtään, tiesitkö että valmiiksi lihavilla naisilla paino ei välttämättä nouse raskauden aikana? Tai jopa laskee?

Toivottavasti lapsesi syntyy terveenä, sillä jos hän ei saa riittävästi ravintoa, voi tulla esim. kehityshäiriöitä tai pahimmassa tapauksessa sikiö voi menehtyä. Mitä selität lapselle joka kysyy miksi hän on tällainen? Tuskin ainakaan kerrot pakonomaisesta painontarkkailustasi.

Kuulun näihin mainitsemiisi naisiin: Raskauden aikana painoni nousi 27kg. Mitä sitten? Ei neuvolassakaan kauhuissaan oltu. Raskauskilot lähtivät ja sen jälkeen vielä 10kg lisää ja nyt olen alipainoinen, ei hyvä.
Raskausaikana opiskelin aikuiskoulutuksella toisella paikkakunnalla, päivittiset matkat olivat 1,5 h per suunta eli 10h päivässä koko reissuun. Sekä olin erittäin väsynyt pitkään, joten varmaan ymmärrät yhtälön? Ei ehtinyt liikkua, eikä jaksanutkaan. Viimeisellä kolmanneksella olin voimissani ja lenkkeilin tottakai. Nesteitä oli myös paljon.

Ja söin kuten ennenkin, myös hedelmiä jotka olivat herkkuani varsinkin raskausaikana. Suklaata joka on ollut ainainen paheeni, söin muutaman patukan viikossa.

Minulla on terve ihana lapsi ja se on tärkeintä, enpä miestenkään huomiolta ole säästynyt. :)

Eräs ystäväni lihoi raskausaikana vain 11kg, kaikki jäivät synnytyslaitokselle, mutta vatsanahka on mennyttä. Ja se on jumalan tosi, että se ei pelkällä jumpalla kiinteydy, jos on venynyt paljon. Ei vaikka olisi millainen personal treineri. ;) Nyt hän odottaa korjausleikkausta.

Ole onnellinen, että olet raskaana ja hienoa että huolehdit itsestäsi kun kerran ehdit, mutta älä tuomitse muita vain pönkittääksesi itseäsi, se jos jokin tekee ihmisestä ruman.
Toivon, että lapsesi syntyy terveenä, eikä sinun vatsanahkasi veny ja pauku liiaksi.

Aurinkoista kesän odottelua!

No ei monellakaan viel tos vaihees oo tullu painoo yhtää. Mä oon 19 3 viikolla nyt ja painan 2 kiloo vähemmän ku silloon ku tulin raskaaks vaikka oon suurimman osan vuorokaudest vaakatasossa. Kiitos raskauspahoinvoinnin. :( :D

Mää oon lihonu pikemminkin kotona sitten synnytyksen jälkeen. Syynä suht huonosti päiväunensa nukkuva, tyytymätön lapsi. En voinut juuri siivota tai muuten rehkiä ja kuluttaa, lasta piti pidellä sylissä ja huomioida lähes koko ajan. Parisuhde meni karmeaan kuntoon esikoisen synnyttyä ja sitäkin myötä masennuin. Lapsenhoito oli jotenkin kamalan stressaavaa. Siinä tilanteessa syöminen myös lohduksi oli minusta parempi ratkaisu kuin olla masentunut ja kiukkuinen koko ajan. Joidenkin ihmisten psyyken rakennekin on ehkä semmonen, että laihduttaminen ja pidättäytyminen tuo hyvin voimakasta mielipahaa, joka sitten vaikuttaa yleiseen mielialaan. Mies ei myöskään katsonut, että lapsi olisi valmis olemaan ilman minua varmaan edes juoksulenkin vertaa... itsekin taisin ajatella näin. Ja kyllä vauva minussa kovin kiinni olikin, en varmaan olisi hennonut pitkään aikaan lähteä kuntoilemaan. Ei kaikilla ole samanlaisia resursseja kuntoiluun monestakaan syystä. Köyhyys estää kaikenlaiset jumpat helposti.

Armoa ja rauhaa kaikille toivotan, armoa myös hoikille äideille, jotka ehkä moittivat toisia... kaikki me joskus erehdymme! :)

Tähän nyt on pakko sanoa, että mitä helvetin väliä sillä on, jos muutama liikakilo tulee? Kuka on kieltänyt ettei tuleva äiti saisi vähän lihoa? Enpä usko että pienestä paisumisesta hirveästi on haittaa. Ei se kroppa kuitenkaan enää tismalleen samalta voi koskaan näyttää synnytyksen jälkeen, lihoi sitten tai ei... Voisi sanoo, että taas vähän turhasta väännetään hirveä ongelma...

mulla tuli raskaudessa 20kg lisää painoa, josta 14kg hävisi synnärillä. Sitten lähti vielä 8kg imetyksellä ja uskalsin herkutella sekä raskauden aikana että sen jälkeen. En pitäisi ongelmana niinkään raskausaikaa, mulla lihominen on ollut ongelma vasta kun lapsi alkoi syömään kiinteitä eikä imetyksen takia kulunut enää niin paljoa energiaa, mutta iso ruokahalu pysyi ja omaa aikaa oli niin vähän, ettei liikuntaharrastukset olleet heti ensimmäisenä mielessä. No ei tuostakaan ole kuin viitisen kiloa tullut takaisin, joten ihan normaalimitoissa mennään, mutta toisinkin voisi olla.

Suurimmalla osalla raskauden aikana kertynyt paino on tosiaan sitä nestettä, aika harva oikeasti "lihoo" yli kymmenen kiloa odotuksen aikana. Raskausaika nyt ylipäätään on musta huono aika alkaa hätäilemään jostain painonnoususta kun tulisi keskittyä lapseen (terveellisesti toki hyvä syödä!).

Riita poikki ja pinoon..annetaan kaikkien kukkia kukkia! Pitäkäämme kaikki itsestämme huolta. Olemme kaikki yksilöitä :)
Ihanaa kesää!

Minä lihosin 30kg!! Lähtöpaino oli 60kg ja juuri ennen synnytystä 90kg. Heti synnytyksen jälkeen lähti 20kg ja jälkitarkastukseseen mennessä oli tippunut 63 kiloon paino....

no.. minä söin ja syön edelleen mitä haluan ja ei tullut mulle 20 kg kun odotin n.vuosisitten toistani! 12kg tuli ja kaikki jo mennyt ja vauva nyt 6kk,munkin ollessa melkein 4kk olin ihan oman kokoiseni ja maha ei viimeisilläkään ollut iso(vaikka söin siis mitä vaan hampurilaisia jaatelöä ja karkkia..ja muutakin esim kyllä kasviksia kun mieli teki!)

että ehkäpä se on myös geeneissä!?? mutta hyvä jos on itsehillintää herkuilta ei tuu rasausajan sokeritautia ym..

Syökää sillonku on nälkä, ei sillonku tekee mieli syödä. Ite tapan ruuanhimon runkkaamalla, sillo on nii hyvä olla, että ei tarvihe enää mättää viel herkkui naamaan. Ja tämä on ainakin omalta osaltani fakta. Ja olen nainen. Runkkaamalla ruuanhimot ja mieliteot pois. Sit oikeaa kunnon ruokaa, kun on nälkä.

Toki minäkin lapseni ulkoilutin. En kylläkään juosten tai lenkkikamppeissa. Ei se kyllä juuri auttanut, liian kevyttä liikuntaa ilmeisesti.

Parisuhde vaikuttaa paljon myös. Aikaa ja jaksamista ylimääräiseen liikuntaan ei vaan kaikilla ole.

Huomioon otettavia asioita:
-millanen mies lötytyy. Vaikuttaa erittäin paljon
-millainen ihmissuhdeverkosto löytyy, onko sukulaisia lähellä
-millainen vauva on, helppo vai vaikea
-millainen luonne itse on, onko aina väsynyt ja/tai masennustaipuvainen
-onnistuuko äidin nukkuminen

Jos nää on kaikki huonosti, ei lihominen ole ihme mielestäni.

Enkä ymmärrä minäkään, ketä vastaan siinä rikoksen tekee, jos lihoo. On siinä hyväkin puolensa, eipähän lankea itsekään pettämään niin helposti, vaikka menisikin puolison kanssa huonosti. :P Ehkä. Ja se mies jos haluaa simpsakan vaimon, niin mahdollistakoon urheiluharrastuksen hänelle.

Aloitus on toki naiivi, mutta moniko meistä tietää asioista kovinkaan paljon ensimmäistä lasta odottaessaan? Moniin se tieto ei tartu edes vaikka olisi useammankin lapsen saanut. Turhat haistattelut siis pois, ne kertovat enemmän kirjoittajastaan kuin kohteesta.

Toivottavasti aloittajalle on nyt tullut selväksi, miksi jotkut lihovat eli miksi painoa tulee toisille enemmän kuin toisille, ja ettei kyse ole pelkästä itsekurista.

Kaikkensa kannattaa hyvän kunnon (ei painon!) vuoksi tehdä, kunhan tekee sen terveellisesti eli liikkuu niin ettei tunnu pahalta ja syö tarpeeksi ja terveellisesti. Paino nousee sen minkä nousee, muut asiat ovat tärkeämpiä tarkkailtavia raskauden aikana (esim. raskausmyrkytys, verenpaine, verensokerit). Kannattaa henkisesti hieman varautua siihen että kaikki ei mene ihanteellisesti, pelätä ei tarvitse, mutta ei voi niinkään ajatella että "mulle ei käy koskaan niin".

Pyh... minulla ei ole mitään mammarexiaa (joku ihmeen uusi muoti-ilmiö tuokin?) Olen tavallinen, omista linjoistaan huolehtiva nainen. Ei se liity mammarexiaan millään lailla.

Minä olin laihempi ennen 1. raskautta. Siitä raskaudesta lihoin 20kg. Paino putosi tosi nopeasti synnytyksen jälkeen. 15 kg lähti laihduttamatta parissa kuukaudessa ja loput ja vähän ylimääräistäkin laihdutin sitten 10 kk sisällä synnytyksestä.
Ennen 2. raskautta olin saanut elopainoa pikkuhiljaa taas lisää 5kg. Sen raskauden aikana lihosin sitten enää n. 13 kg. Taas lähti paino parissa kuukaudessa lähes lähtölukemiin. Siihen se sitten vakiutui ja laihdutin sitten seuraavaksi kesäksi taas nuo loput ja vähän ylimääräistä.

Söin terveellisesti ja liikuin paljon. Nestettä kertyi kehoon kyllä älyttömästi. Kauhean närästyksen takia en pystynyt edes rasvaisia ja suolaisia tai maustettuja ruokia syömään.

En tiiä lukeeko kukaa enää koko keskustelua, mutta hei haloo!!!!! Raskausaika on joka ikiselle aivan erillainen kuten myös muutenki vartalomuodot, laihtumiset yms. Mitä väliä sillä on vaikka raskaana paisuisi vaikka 50kg??? Ymmärrän hyvin, ettei jotkut halua paisua loppuelämäkseen raskauden vuoksi (en halua minäkään), mutta ei kaikkia kiinnosta. Eikä todellakaan tarvitse. Tai no jos se terveyttä uhkaa ni ehkä sit kannattais pohtia...mut veikkaan et täs on puhe vaa siitä et päästäis kuosii synnytyksen jälkee. Itse olen hoikasta suvusta (mutta normaalisti lihoan jos liikaa syön, niinkun kaikki muutkin). Omistan baletti-kilpavoimistelija menneisyyden. Ikää on 22 ja muuten olen aina elänyt suhteellisen terveellisesti. Raskauden ajan olen syönyt monipuolisesti (syön niin automaattisesti aina), mutta todellakin olen herkutellut! En väitä että päivittäinen suklaan mässyttäminen tekee lapselle hyvää, mutta jos se on se mitä itse himoitsen niin hirveesti etten kykene kieltäytyy ni tuskin siit on ainakaan tähän mennessä haittaa ollut. Ei sitä neuvolassa olla kielletty eikä missään mitään ongelmia ole ollut. Vaikka aiemmin rakastin liikkua, nykyää ei voisi vähempää kiinnostaa. Mutta tosiaan en usko, että se olotila jatkuu enää raskauden jälkeen. Alan olemaan pikkuhiljaa jo voitonpuolella mutta kiloja ei vielä ole 5 enempää tullut. Uskon että toiset väh. 5 kg tulee vielä ja tosiaan saakin tulla, sitä mieltä ollaan neuvolassakin. Oma äitini painoi raskautensa aikana 50kg/162cm ja mummoni (äitini kokoinen nuoruudessaan) sai yli 20kg lisää painoa joka katosi aikanaan. Eikö ihmisillä tosiaan ole mitään muuta tekemistä kun pohtia muiden ihmisten lihoamista?????Itse ainakin keskityn ystävineni tulevaan talveen ja olemaan mahdollisimman hyvä äiti. Ei sitä omaa lasta kiinnosta onko äitillä viisi makkaraa mahalla! Itse ainakin teen kaikkeni ettei tuleva tyttömme saa ainakaan tälläistä arvomaailmaa kotoontaan olen sitten läski tai laiha äiti! Mutta kyllä sen aion tehdä selväksi myös, että ollaan minkä kokoisia tahansa tervellinen elämäntyyli on tärkeä, mutta se ei tarkoita mallin mittoihin hulluna treenamista ja muiden arvostelua. Kauneus ja hyvyys tulee sisältä.