Tämä voi kuullostaa valitukselta ja säälin haulta mutta olen todella ymmällä ja väsynyt.
Minulla oli aikaisemmin,sillon kun vielä tykkäsin käydä baareissa ja viettää poikamieselämää useita yhdenyön juttuja.Nyt olen lopen kyllästynyt niihin ja olen halunnut vakiintua jo pidemmän aikaa.Ongelmana on vain se että ne jutut ei kestä.Viimeisin loppui muutama päivä sitten.Loma on aluillaan ja pitäisi olla ilo ylimmillään,on vaan tämän takia mieli maassa.Onko vaan huonoa tuuria että en tapaa sitä oikeaa naista.Tämä ei ole ensimmäinen kerta.
Kyllä naiset sanovat että ei vika minussa ole vaan että heillä on nyt vaan sellanen vaihde ja jne,tai että ei tunne sitä oikeaa vetoa.
Minua kehutaan komeaksia ja huvävartaloiseksi ynnämuuta imellosta.kuntoilen säännöllisesti,en ole väkivaltainen,en juopottele,otan toisen huomioon.En vaan kelpaa kellekkään.En ole kauhean ronkeli,kunhan sopii vierelle.
Onko nykymaailma niin pinnallinen että etsitään vaan hetkellistä fantasiaa,minulle se ei enää riitä.Haluan elämän kumppanin jonka kanssa jakaa ilot ja surut.
Pitäisi kait alkaa ajattelemaan tuota naapurimaan tarjontaa...Sika säkissä ratkaisu se kait olis.
Minulla oli aikaisemmin,sillon kun vielä tykkäsin käydä baareissa ja viettää poikamieselämää useita yhdenyön juttuja.Nyt olen lopen kyllästynyt niihin ja olen halunnut vakiintua jo pidemmän aikaa.Ongelmana on vain se että ne jutut ei kestä.Viimeisin loppui muutama päivä sitten.Loma on aluillaan ja pitäisi olla ilo ylimmillään,on vaan tämän takia mieli maassa.Onko vaan huonoa tuuria että en tapaa sitä oikeaa naista.Tämä ei ole ensimmäinen kerta.
Kyllä naiset sanovat että ei vika minussa ole vaan että heillä on nyt vaan sellanen vaihde ja jne,tai että ei tunne sitä oikeaa vetoa.
Minua kehutaan komeaksia ja huvävartaloiseksi ynnämuuta imellosta.kuntoilen säännöllisesti,en ole väkivaltainen,en juopottele,otan toisen huomioon.En vaan kelpaa kellekkään.En ole kauhean ronkeli,kunhan sopii vierelle.
Onko nykymaailma niin pinnallinen että etsitään vaan hetkellistä fantasiaa,minulle se ei enää riitä.Haluan elämän kumppanin jonka kanssa jakaa ilot ja surut.
Pitäisi kait alkaa ajattelemaan tuota naapurimaan tarjontaa...Sika säkissä ratkaisu se kait olis.
Vastaukset 6
Vanhimmat
..vaikka en mitään lohduttavaa osaa oikein sanoa..
Kunpa vain joskus valkenisi se Kaunis päivä,
päivä jolloin Rakkaus _VOITTAA_
varsinkaan ihmissuhteissa. Tunteita kun kukaan ei voi pakottaa ja ei niitä väkisin poiskaan saa. Sitten, kun on jo kaiken toivonsa menettänyt niin yllättäen kohtaa mukavan ihmisen, jonka kanssa taivaltaa.
Siltikin molemmat muuttuvat parisuhteen sisällä, eikä ole mitään takeita, että onnea on vielä kymmenenkin vuoden päästä. Silloin siirrytäänkin sinne rakkauden tahto-osastolle, sitä kun pitäisi kaiken huipuksi löytyä molemmilta suhteen karikkopaikoissa.
Samaa mieltä olen siitä, että yhä enemmän on ihmisiä, jotka eivät koskaan halua sitoutua. Rakkauden pikaruokalassa käydään nopeasti, ettei vain ehdi kiintyä/kyllästyä toiseen. Heti, jos toinen osapuoli alkaa osoittamaan sitoutumisen merkkejä, lähtöpassit tulee alta aikayksikön. Mieleen tulee väkisin, että ihmissuhteissa halutaan päästä helpolla. Mennään siitä, missä aita on matalin.
Täytyy muistaa, että toisenlaisiakin ihmisiä on. Sinun täytyy vain päästä ensin tämän suurimman surusi yli. Jos toisesta paistaa epätoivoinen halu vakiintua, se saattaa säikäyttää mahdollisen hyvänkin kumppanin.
Toivon sinulle voimia ja hyvää mieltä :-))
Kyllä se siitä! Sehän on ongelma, että mistä sen "oikean" löytää! En tiedä ikääsi, mutta asiahan on monesti niin, että naiset nykyään "keräävät" kokemuksia jopa kolmekymppiseksi asti. Liian pian ei kannata lyödä hynnttyitä yhteen:-) Tulispa vaan se kesä jo vihdoin niin silloin voisi ihmisiä tavata muuallakin kuin ravintolassa. Onnea etsintään, älä nyt sentää naapurimaista haeskele, kyllä meitä naisia täällä Suomessakin vielä on!!!
moi,
mitä jos koettaisit tutustua naiseen(siin) eri tavalla kuin ennen? et lähde baariin naisia katsastamaan ollenkaan, kokeile vaikka suomi24Treffejä! Väitän että kirjoittelemalla ja keskustelemalla voi oikeasti tutustua ihmiseen.
kuulostaako pöhköltä? kehittyvä suhde olisi mielestäni ihan eri pohjalla kuin jos se aloitetaan heti baari-illan jälkeen hyppäämällä petiin.... ei paljon ota, mutta voi antaa koko elämän....
Kuule, ei tuo kuulosta ollenkaan säälittävältä. Se kuulostaa ihan omalta elämältäni. Itsekin ravasin vuosikaudet tyytyväisenä sinkkuna baareissa liiankin tiuhaan tahtiin ja otin ilon irti elämästä. Mutta kaikkeen kyllästyy ja jo pidempään olisin ollut valmis asettumaan aloilleni ja sitoutumaan. Olen ihan tavallinen, normaalipainoinen, jonkun mielestä sieväkin, 23 vuotias, alemman korkeakoulun käynyt ja töissäkäyvä, itsenäinen, huumorintajuinen, räväkkä nuori nainen.
Kyllä niitä miehiä on tullut tässä tapailtua ihan urakallakin, mutta aina tuntuu siltä, että joku ei vaan natsaa. Ja jos siltä tuntuu pikapuoliin, on mun mielestä aika selvää, että juttu ei voi toimia pidemmällä juoksulla.
Voinkin tässä loppukaneetiksi todeta, että et ole yksin ongelmasi kanssa. Suomi on yksinäisempi kuin kai koskaan eikä etsivä silti löydä. Itse olen jo heittänyt hanskat tiskiin ja otan vastaan jos jotain on tullakseen. Älä menetä toivoa, kyllä Se Oikeakin vielä vastaan tulee!
Kiitos vastauksista.Olin varma että saan vaan vinoilevia viestejä.Kiitos kannustuksesta.
Olen 36 vuotias ja viimeinen suhteeni oli vähän vanhempaan naiseen,eli ei hänellä mistään kokeilusta ollut kyse.En vaan kelvannut.
Asun savossa pienellä paikkakunnalla,siinä on varmaan osasyy että täältä on vaikea saada mielekästä seuraa.
Täältä netistä olen tavannut muutaman naisen.Välimatka tai joku muu on ollut esteenä.Viimeinen juttu oli joulukuussa,hän ei sanonut syyksi välimatkaa mutta mikä se lie ollutkaan niin ei se kestänyt.Se kerkesi kestää muutaman kuukauden...Kokemusta on...