Omituisin vika

Focuksessa lähtee joskus ilmastointi päälle, kun kääntää oikealle......

Ehdottomasti omituisin ja v-mäisin vika oli Ford Escort 1.6i vm. 91:ssä, jolla oli ajettu alle 100tkm. Auto alkoi viemään öljyä aivan sikana, eli vähän väliä sai lisätä litran öljyä. Auto ei savuttanut ja tehot oli tallessa. Ei ollut ulkopuolisia vuotoja tms. Auto myytiin ja en tiedä tänä päivänäkään mihin se öljy katosi. Aika merkillistä jos katti pystyi puhdistamaan öljynkulutuksen niin että ei edes savuttanut missään tilanteessa. Se vei meinaa niin paljon öljyä, että olisi luullut että se öljynkulutus jossain olisi näkynyt.

koko auto: Xantia. Vähän ajetuksi laukeaa milloin mistäkin ja mitä käsittämättömämmästä paikasta. En kuunaan ole muissa autoissani vastaavan törmännyt noilla kilometreillä. Taitaa se kuuuisa jousitus olla kestävin osa tuossa autossa; sitä ei ole tarvinnut muuta kuin vaihtaa nestettä säännöllisesti ja niitä palloja. Mutta kaikki muu, mikä vain voi särkyä...:P Nii, ja ruostettakaan ei oo.

Ajoin hiljattain uudehkon Volvon perässä. Siinä paloi ainoastaan peruutusvalo. Kun auto lähestyi risteystä alkoivat takaparkkivalot himmeästi hehkua (vilkut päälle?) ja kun autoa todennäköisesti jarrutettiin, sammuivat kaikki valot. Ja kun auto lähti liikennevaloista, syttyi jarruvalo kiihdytyksen ajaksi, sammui välillä ja syttyi taas hetkeksi.

...Outoa on se, että Citikka ei ole koskaan rikki. Volvossa, Foordeissa ja Volkkareissa on joskus jotain pientä ollut.

Oudoin vika oli Kuplassa. Outo, kimeä siritys täytti koko auton kun sen käynnisti. Sammutin koneen, käynnistin uudestaan ja sama juttu. Konetilastakin kuulostelin, ei mitään. Samalla se loppui ja radiokuuluttaja totesi: ja se oli siis viikon luontoääni" Mikälie sirriäinen, tsirt tsirt tsirt. Oli jäänyt kovalle radio.

opeli alkoi joskus aina puoltamaan aivan sikana. Lopulta syykin selvisi. Jarrutuksen jälkeen vasen etujarru jäi päälle ja syynä oli jarruletku, josta oli sisäkerros murtunut ja tukki nesteen takaisinpaluun!
Tekniikka on mielenkiintoista! :)

1200 mallissa virranjakajan alipainesäätimen pohjalevyn(jossa kärjet on kiinni)laakeri kulunut väljäksi,levy kääntyy pari milliä edestakaisin ja tuo välys vaikuttaa kärkiväliin ja kun sitä tarpeeksi tulee niin käynti loppuu.

Ei taida yhdessäkään länsiautossa olla moisia vikoja?

Olin toyotan onnellinen omistaja; yritin löytää autosta jonkun toimivan osan, mutta eipä löytyny. Sitten huomasinkii että sehän olikii bemari!

Meitillä oli Saabissa kohtalaisen harmiton ja pieni, mutta silti tosi kummallinen vika.

Tuossa aiemmin keväällä alko meitin kohtalaisen uudessa (nyt noin 9kk vanha) kärryssä palaa oikean puoleinen peruutusvalo. Siis takana paloi oikean puoleinen peruutusvalo, huolimatta siitä, mihin meni tai miten ajoi, tai mikä vaihde oli pesässä.
Kun peräluukun avasi(9-5 Saabeissa pari valoa, mm peruutusvalot ovat peräluukussa) ja nosti pari senttiä, niin tuo peruutusvalo sammui.
Mutta het kun löi luukun kiinni, valo taas syttyi.

Vein auton pikahuoltoon. Mies kahto sitä ja sano, että "en ole ikinä eläissäni nähnyt samanlaista vikaa Saabissa!"

Sit kaveri avas peräkontin, avas letkun ja katto sen sisällä olevia johtoja. Johtojen suojukset oli jostain ihme syystä kulunut puhki. Kyseessä olis siis jonkin sortin kosketushäiriö.
Huoltomies katto sitä vähän aikaa, ja totes uudestaan: "Joo en kyllä ole ikinä moista nähnyt"

Noh, 30min ja homma oli korjattu. Takuuseen meni, ei siinä sen ihmeempiä.

Tosiaan jäi vaan vähän ihmetyttää, että mikä hitto tuolta verhoilujen alta letkun sisältä kulutti johdot melkein puhki!

Uutena ostamani Fiat 128 teetti huollossa ylimääräistä päänvaivaa. "Jokin tässä moottorissa ei täsmää", valittivat Autonovon miehet. Aikaa myöten selvisi, että 1100-kuutioisena ostettu, sellaiseksi rekisteröity ja sellaisin kyltein varustettu tusinakasi olikin vahingossa varustettu 1300-kuutioisella koneella. Ilmankos se oli jotenkin pirteän oloinen.

Ford Caprissa irtosi kerran vaihdekeppi, kun pudotin kolmoselta kakkoselle. Siinä sitä jatkettiin matkaa kakkosella keppi kädessä.

Toyota Camryssä hävisi kahteen otteeseen ohjaustehostus. Pari kertaa vain risteyksestä käännyttäessä ohjauksessa ei ollut tehostusta, päin vastoin, sitä joutui kääntämään pumppua vastaan. Muutaman sekunnin kuluttua tehostus palasi. Korjaamolla kukaan ei kyennyt selittämään, miten tämä on mahdollista, eivät edes uskoneet tapahtuneeksi.

Alfa Romeo 90:ssä nopeusmittari lakkasi ajoittain näyttämästä. Vaihdettiin mittari, vaihdettiin vaijeri, vaihdettiin anturi, vaihdetiin... Ei mikään auttanut, välillä toimi, välillä ei. Samaan tahtiin katosivat aina myös vaihtamisvalot ja kulutusmittari, vaikka nopeusmittari on mekaaninen. Välillä vika korjaantui itsestään. Purnasin oikuttelevasta mittarista poliisille, joka säälistä alensi ylinpeussakkoa.

Alfa 156:n Selespeed kadotti vaihteet Mustasaaressa. Vaihteet hävisivät yksitellen. Lopulta ei löytynyt enää yhtään pykälää. Auto hinattiin Vaasaan korjaamoon, jossa se alkoi toimia itsestään. Seuraavan kerran vika uusiutui vuoden kuluttua Hailuodossa. Nähtävästi auto ei pitänyt Pohjanmaan rannikosta.

Näin jälkeenpäin ajatellen mystisin oli kuitenkin Volvo 340 DL:n variomatic-vaihteisto, sillä se pelasi murheitta ja toimi kuin ajatus. Monet väittivät, että kyse oli maanantaikappaleesta.

Kaveri ajeli ison firman sitä bensamoottorista väkisin tehtyä Oldsmobilen dieseliä. Tämä tunnollinen kaveri pääsi jopa melkein parisatatuhatta tällä autolla ilman koneremonttia, joka oli kuulemma maahantuojallekin yllätys. Sitten, kun kone oli korjattu, oli taas täysi lasti herroja matkassa ja tulivat Tampereella erääseen valoristeykseen ja odottelivat punaisen vaihtumista. Mutta sitten alkoikin hirveä kolina ja kuljettaja säikähti pahemman kerran, joko se kone taas paukahti. Sitten hän meni konepellin alle vilppaasti katsomaan, mistäpäin meteli tulee. Hetken moottoria ihmeteltyään meteli hävisikin äkkiä, mutta syy oli se, että läheisen kerrostalon sokkeliin piikattiin reikää ja kiviporari lopetti hetkeksi porauksen. Kuskin ilme oli kuulemma pikkuisen nolo autoon tullessa!

Vika oli uudehkossa Volvossa, kun radion sammutti, aukesi kuskinpuolen sähkölasi. Homma korjaantu boksin vaihdolla.

Pakkasta -35, bensa-Lite-Ace lämmityksessä yön. Matkaan pääsin ilman ongelmia, mitä nyt voimansiirto oli niin jäykkä, että piti ajaa muutama kilometri kolmosella, voimaa kun ei aluksi riittänyt maantienopeuteen asti. Paikkojen lämmettyä köröttelin seuraavat kymmenen kilometriä melko suoraa tietä. Tuttu risteys, vilkku oikealle ja pe...le! Olin törmätä liikennejakajaan kun rattia ei saanut käännettyä kunnolla edes hartiavoimin!
Siinä autossa oli ohjausvaihde (simpukka) etuhelman tasalla, jäähdyttävässä ajoviimassa. Lohkolämmitin piti lämpötilan moottoritilassa niin korkealla, että simpukkakin sai siitä osansa eikä ajamaan lähtiessä ohjauksessa tuntunut mitään ihmeellistä. Tuollainen pakkanen yhdessä ajoviiman kanssa sai sitten öljyt jämähtämään em. seurauksin.