Täällä palstalla mollataan usein ihmistä joka on hyväuskoinen? Kärsiikö siitä hyväuskoisuudesta joku muu kuin hyväuskonen itse?
Eikö nyky-yhteiskunta jo viljele ihan tarpeeksi epäluottamusta? Et saa luottaa mieheesi et isääsi etkä äitiisi työnantajasta puhumattakaan.
Tarkkaile merkkejä jotta huomaat kuinka sinua petetään joka puolella.
Jos miehesi lähtee laivareissulle kavereidensa kanssa on selvää että hän tulee pettämään sinua?
Onko hyväuskoisuus pahe?
Jos et näe merkkejä jos et usko pahinta olet auttamattomasti sinisilmäinen ja tyhmä?
Pahinta on jos annat anteeksi kun laheisesi on pettänyt sinua.
Onko se oikeasti paha asia jos antaa anteeksi?
Oisitko mieluimmin se uskoton pettäjä vai hyväuskoinen petetty vai anteeksiantamaton ikuinen epäilijä? Mikä syö ihmistä eniten?
Anteeksiantaminen on tie rauhaan, Pettäminen on per se edellä elämistä ja epäileminen on todella raskasta.
Minun mielestäni vaimo tai mies joka kykenee vielä anteeksi antamaan puolisonsa pettämisen on harvinaisuus ja se on kunnioitettavaa. On taitolaji enemmän uskoa hyvää kuin sitä pahaa. Miten joku voi ihmetellä sitä että vaimo jolle miehensä entinen rakastajatar lähettää paljastusviestin ei usko sitä viestiä? Eihän täällä saa uskoa edes vanhempiaan miksi siis jonkun vieraan naisen paljastus olisi muka uskottavampaa?
On inhimillistä ei tyhmää jos haluaa uskoa omasta puolisostaan hyvää ja on todella ikävää jos puoliso kuitenkin pettää mutta se että uskoo hyvää ei kuitenkaan voi olla syy siihen pettämiseen. Minä en usko ainakaan siihen.
Jos toinen käyttää sinun hyväuskoisuutta hyväkseen joutuu hän myös ihan itse elämään sen kanssa ja sen täytyy syödä ihmistä vielä enemmän kuin se että tulee petetyksi.
Eikö nyky-yhteiskunta jo viljele ihan tarpeeksi epäluottamusta? Et saa luottaa mieheesi et isääsi etkä äitiisi työnantajasta puhumattakaan.
Tarkkaile merkkejä jotta huomaat kuinka sinua petetään joka puolella.
Jos miehesi lähtee laivareissulle kavereidensa kanssa on selvää että hän tulee pettämään sinua?
Onko hyväuskoisuus pahe?
Jos et näe merkkejä jos et usko pahinta olet auttamattomasti sinisilmäinen ja tyhmä?
Pahinta on jos annat anteeksi kun laheisesi on pettänyt sinua.
Onko se oikeasti paha asia jos antaa anteeksi?
Oisitko mieluimmin se uskoton pettäjä vai hyväuskoinen petetty vai anteeksiantamaton ikuinen epäilijä? Mikä syö ihmistä eniten?
Anteeksiantaminen on tie rauhaan, Pettäminen on per se edellä elämistä ja epäileminen on todella raskasta.
Minun mielestäni vaimo tai mies joka kykenee vielä anteeksi antamaan puolisonsa pettämisen on harvinaisuus ja se on kunnioitettavaa. On taitolaji enemmän uskoa hyvää kuin sitä pahaa. Miten joku voi ihmetellä sitä että vaimo jolle miehensä entinen rakastajatar lähettää paljastusviestin ei usko sitä viestiä? Eihän täällä saa uskoa edes vanhempiaan miksi siis jonkun vieraan naisen paljastus olisi muka uskottavampaa?
On inhimillistä ei tyhmää jos haluaa uskoa omasta puolisostaan hyvää ja on todella ikävää jos puoliso kuitenkin pettää mutta se että uskoo hyvää ei kuitenkaan voi olla syy siihen pettämiseen. Minä en usko ainakaan siihen.
Jos toinen käyttää sinun hyväuskoisuutta hyväkseen joutuu hän myös ihan itse elämään sen kanssa ja sen täytyy syödä ihmistä vielä enemmän kuin se että tulee petetyksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä se hyväuskoisuus vielä katoaa maailmasta. Yksi tapa hävittää itsestä se on käydä just tällä palstalla lukemassa kirjoituksia
Kysehän on siitä että jos toinen on jo jäänyt kiinni salasuhteesta, jopa useita kertoja, tai pitänyt sivusuhdetta kauan, pitäisi jokaisen sinisilmäisimmäkin tajuta ettei sellaiseen ihmiseen voi luottaa jatkossakaan. Tietenkään toista ei tule epäillä jos ei ole koskaan ollut aihetta.
Mut milloin on oikeasti aihetta? Kun puhelin on äänettömällä tai kumppanilla on ylitöitä? Täällä saa käsityksen että aihetta pitää jo vähän keksiä jos muuten ei tajua epäillä?