Haluaisin kuulla muilta naisilta, oletteko huomanneet kuukautiskierron vaikuttavan siihen, kuinka haluttavana pidätte omaa kumppania versus muut miehet?
Itselläni on jo vuosia ollut tällainen ongelma, että ovulaation aikaan himoitsen muita miehiä aivan silmittömästi - jopa siinä määrin että harkitsen noiden muutaman päivän aikana aina vakavasti poikaystäväni jättämistä, pettämistä tai molempia! Mikä on aivan hullua, kun suurimman osan ajasta rakastan häntä ihan hirmuisesti, enkä ole lainkaan pettäjätyyppiä.
Entä olisko kellään tarjota vinkkiä miten kestäisin tämän? Muutama päivä kuukaudessa kuulostaa varmaan mitättömältä, mutta tämä "vietti" on todella voimakas ja on jo johtanut todellisiin riskitilanteisiin (jälkeenpäin olo on ollut omituinen ja minun on vaikea tajuta mikä sai minut kähmimään sitä tai tätä tyyppiä taksin takapenkillä viideltä aamulla). Pahimmillaan tunnen oloni täysin skitsofreeniseksi, kuin olisin kaksi eri ihmistä kuukauden eri päivinä :( Minua ei myöskään auta tiedostaa, että ongelma johtuu hormonien heilahtelusta, koska se saa minut vain tuntemaan ettei mikään ole todellista, rakkaus poikaystävääni sen enempää kuin himo muihiin miehiin...
Mutta jos teillä on samanlaisia kokemuksia, olisi sentään lohdullista tietää etten ole ainoa sirkuksen ainoa kummajainen.
Itselläni on jo vuosia ollut tällainen ongelma, että ovulaation aikaan himoitsen muita miehiä aivan silmittömästi - jopa siinä määrin että harkitsen noiden muutaman päivän aikana aina vakavasti poikaystäväni jättämistä, pettämistä tai molempia! Mikä on aivan hullua, kun suurimman osan ajasta rakastan häntä ihan hirmuisesti, enkä ole lainkaan pettäjätyyppiä.
Entä olisko kellään tarjota vinkkiä miten kestäisin tämän? Muutama päivä kuukaudessa kuulostaa varmaan mitättömältä, mutta tämä "vietti" on todella voimakas ja on jo johtanut todellisiin riskitilanteisiin (jälkeenpäin olo on ollut omituinen ja minun on vaikea tajuta mikä sai minut kähmimään sitä tai tätä tyyppiä taksin takapenkillä viideltä aamulla). Pahimmillaan tunnen oloni täysin skitsofreeniseksi, kuin olisin kaksi eri ihmistä kuukauden eri päivinä :( Minua ei myöskään auta tiedostaa, että ongelma johtuu hormonien heilahtelusta, koska se saa minut vain tuntemaan ettei mikään ole todellista, rakkaus poikaystävääni sen enempää kuin himo muihiin miehiin...
Mutta jos teillä on samanlaisia kokemuksia, olisi sentään lohdullista tietää etten ole ainoa sirkuksen ainoa kummajainen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Minua ei myöskään auta tiedostaa, että ongelma johtuu hormonien heilahtelusta, koska se saa minut vain tuntemaan ettei mikään ole todellista, rakkaus poikaystävääni sen enempää kuin himo muihiin miehiin."
Päinvastoin -- tuon tajuaminenhan on tämän aidon ongelman hyötypuoli. Se, miten me olemme fysiologiamme heittopusseja, on arvokas filosofinen oppitunti. Kun naimisiin mennessämme vannomme ikuista rakkautta emmekä pysty muuta kuvittelemaan tai uskomaan, sinä tajuat, että kaikki riippuu luonnollisista kemiallisista prosesseista, jotka eivät ole meidän käsissämme.
Mitä ongelman ratkaisuun tulee, ehkä sinun pitää tehdä niin kuin Odysseus, joka käski miehiään sitomaan hänet mastoon seireenien saaren lähellä. :-)
Tuo on kyllä ihan totta. Ehkä ongelman ydin on kuitenkin siinä, että pohjimmiltaan epäröin kahlita itseäni mastoon... On kuin luonto yrittäisi kertoa minulle jotain, siis että tällä vimmatulla himotuksella olisi oikeasti joku tarkoitus. Jos hedelmällisimpään aikaan kuukaudesta naisen huomio suuntautuu muualle kuin omaan kumppaniin, onko se merkki siitä ettei luonto halua meidän tekevän lapsia yhdessä?
Vai onko oikeasti niin, että luonnolla ei ole moraalia, vaan se haluaa minun tekevän lapsen toisen miehen kanssa (jolla on optimaalinen perimä), mutta kasvattavan sen oman mieheni kanssa (josta tulisi maailman paras isä)? o_O
Luonnolla ei ole moraalia, tietenkään. Luonto käyttää meitä suvunjatkamisen välikappaleina.
Ihminen tajusi jo tuhansia vuosia sitten, että luonnolliset vietit ovat pahan alku ja juuri. Siksi niitä kahlitsemaan kehitettiin pakkoavioliitot, burkat, kivitystuomiot, kunniamurhat ja muut. Latinaksi intohimo ja kärsimys ovat sama sana: passio.
Kondomien ansiosta voimme huijata luontoa ja antaa myöten vieteille ilman pahimpia seurauksia. Miehesi tunteet kyllä jäävät tässä jalkoihin, joten joudut keskustelemaan asiasta hänen kanssaan ja mahdollisesti valitsemaan kahden kärsimyksen väliltä. Ehkä sinua ei ole luotu avioliittoa varten.
No mulla taas on ihan päinvastainen kuin nimim. 13 19. Minusta pitää olla rehellinen itselleen eikä miettiä, että no rakkaus se on aitoa ja fyysinen käsin kosketeltava maailma ei, koska kaikki on opettaneet, että niin pitää elää.
Et ole pettäjätyyppiä mutta et myöskään parisuhdetyyppiä, mikä on pelkästään hyvä asia tunnustaa sekä sinun itsesi että tietysti meidän miesten takia.
"Itselläni on jo vuosia ollut tällainen ongelma, että ovulaation aikaan himoitsen muita miehiä aivan silmittömästi - jopa siinä määrin että harkitsen noiden muutaman päivän aikana aina vakavasti poikaystäväni jättämistä, pettämistä tai molempia! "
Kyllähän hormoonit vaikuttaa mutta kannattaa huomata sekin että hormoonit ovat osa sinua itseäsi ja sitä, kuka olet. Niin se on kaikilla meillä. Sulla se vaan vaikuttaa tolleen. Oletko tullut ajatelleeksi, että joillakin esimerkiksi kiltteys voi olla ihan vaan hormooneista johtuvaa ja miehillä esim aggressiivisuus? Ei heistä silti kukaan sano, että "hei hormoonihirviö relaas nyt kun olet niin kiltti". Miksi sinusta pitäisi sanoa että hillitse hormoonisi. Miksi sinua ei voida luonnehtia, että luonteesi on seksiä rakastava ja kokemuksista nauttiva?
"Mikä on aivan hullua, kun suurimman osan ajasta rakastan häntä ihan hirmuisesti, enkä ole lainkaan pettäjätyyppiä."
Minä luulen, että tuo "rakastan häntä" tarkoittaa sitä, että et halua olla yksin ja tietysti on väkisinkin tunteita. Et ole pettäjätyyppiä? Mikä sitten sinusta on pettäjätyyppi? Onko pettäjätyyppi joku, joka ei välitä kenestäkään, ja joku joka ihan ilkeyttään pettää vai voiko pettäjätyyppi olla sittenkin ihan tavallinen suhteessa oleva ihminen? Ainakin pettäjät ovat aina mielestään parisuhdeihmisiä, sillä haluavat parisuhteensa pitää.
Tunnustele tätä asiaa rehellisesti.
"Entä olisko kellään tarjota vinkkiä miten kestäisin tämän? "
Opettele läheisriippuvuudestasi pois ja ymmärrä, että sinä pärjäät kyllä ihan ilman parisuhteita ja niiden draamaa. Miksi tarvitsisit sen rajoitteita kun voisit nauttia elämästäsi? Saisit siitä paljon etuja. Tuolla ulkona on jos minkälaista taukkia joka tekee naisen eteen mitä vaan. Mitä useampi taukki, sitä parempi. Tietysti se edellyttää yleensä hyvää ulkonäköä ja veemäistä manipulointikykyä mutta sen opit kyllä ja meikit on keksitty.
mutta tämä "vietti" on todella voimakas ja on jo johtanut todellisiin riskitilanteisiin (jälkeenpäin olo on ollut omituinen ja minun on vaikea tajuta mikä sai minut kähmimään sitä tai tätä tyyppiä taksin takapenkillä viideltä aamulla). "
Eli olet jo pettänyt.
"Pahimmillaan tunnen oloni täysin skitsofreeniseksi, kuin olisin kaksi eri ihmistä kuukauden eri päivinä :( "
Et ole skitsofreenikko vaan kyseessä on se, että sinulle on kerrottu, millainen hyvän sinun pitäisi olla. Olet kuunnellut äitiäsi, kaveripiirisi aivopesua, katsellut romanttisia hömppäelokuvia ja uskonut, että parisuhde on tavoiteltavin asia maailmassa, jota ilman ei tule sitä onnellista loppua. Oikeasti haluat useita miehiä ja that's it. Etkä ole todellakaan ainoa, joka ei tätä ole tajunnut! Olen itse ihan samanlainen mutta vaan mies!
"Muutama päivä kuukaudessa kuulostaa varmaan mitättömältä,"
Kokeilepa miehenä olemista! Meillä ei ole ovulaatiota vaan panetuspäivät on 30 päivää kuussa. Kyllä siinä hieman oli ihmettelemistä useampi vuosi, kun olin se kiltti poika joka halusi pienestä saakka olla se hyvä aviomies ja aina vaan yhden kanssa seurustellakin, enkä ymmärtänyt, että miksi ihmeessä tekee mieli kaikkia nättejä naisia ja miksi kokoajan haluaa, vaikka seurusteli ja sai seksiä.
"ettei mikään ole todellista, rakkaus poikaystävääni sen enempää kuin himo muihiin miehiin..."
Tää sun pitää tajuta! Himo muihin miehiin on todellista ja rakkauskin on, mutta sitä on helpompi hallita ajan myötä kuin hormooneja. Läheisriippuvuus ja yksin olemisen pelko on myös asia jota sun pitää työstää!
Oletko hyvännäköinen? Jos olet, tulet elämässäsi aina löytämään olkapäätä ja lohtua erilaisilta miehiltä. Yleensä tietysti kuten hyvännäköisillä naisilla on tapana, kiltit olkapäämiehet eivät ole seksiä tai seurustelua varten. Panijat pidetään omassa lokerossaan ja ne taas täytyy olla niin hirveitä mulkeroita tai muuten tavoittamattomissa, ettei koskaan henkisesti haksahda niihin.
Ongelma on siinä, että me usein haluamme välttämättä asioita, joita ei voi saada samanaikaisesti. Se "läheisriippuvuus" on ihan yhtä uljas vietti kuin "panetuskin". Kumpikin pitää saada, jotta elämä maistuisi, mutta valita pitää.
Vai pitääkö?
Moni meistä on keksinyt, että kun pitää yllä kahta todellisuutta -- siis pettää -- voi saada molemmat välttämättömät elintarpeet.
Siksi uskonkin vakaasti, että onni on mahdollinen vain hyväuskoisille ja kusipäille.
Kun nyt kysyit, niin osa ongelmaa saattaa olla se, että olen hyvännäköinen ja miehiin vetoavaa sorttia. Kiusaus pettämiseen olis ainakin pienempi, jos muut miehet eivät osoittaisi niin avointa kiinnostusta. Ehkä he myös vaistoavat sen, että suloisen naapurintytön kuoreni alla haluan että minua laitellaan kuin halvinta lutkaa... Mitä tulee läheisriippuvuuteen, niin kyse ei ole niinkään siitä etten pärjäisi omillani, vaan kannan huolta poikaystävästäni, joka käy läpi todella vaikeaa elämänvaihetta. Jos en pelkäisi hänen jaksamisensa puolesta, niin olisin ehdottanut taukoa suhteesta jo aikaa sitten. Ja kyllä minä rakastan häntä myös ihan oikeasti, hän saa minut nauramaan ja todellakin näen hänet tulevien lasteni isänä ja kiikkustuolissa vanhana käsi minun kädessäni.
Kuten 13 19 sanoi, niin pettäminen olisi varmaan ainoa tapa sekä syödä kakku että säästää se. Mutta tunnen itseni läpimädäksi, koska tuttavapiirissäni pettäjät kuuluvat suunnilleen samaan pohjaliejuun väkivaltarikollisten ja pedofiilien kanssa. Miten yhteiskunnan säännöt voivatkin olla niin ristiriidassa biologisten viettien kanssa? Nykyään ihmettelen suorastaan, miksi satunnainenkin pettäminen tuomitaan niin jyrkästi, kuka oikeasti jaksaa vuosikymmenet kieltäytyä houkutuksista ja onko se sen arvoista? Ehkä tuomitsijat ovat niitä yksilöitä, jotka ovat biologiansa puolesta täysin yksiavioisia. Jos suljen korvani muulta maailmalta ja kuuntelen vain ruumistani, se huutaa minua pettämään. Pettämään siististi ja salaa, niin ettei poikaystäväni ikinä saa tietää ja satuta itseään, ja jatkamaan "täydellisenä tyttöystävänä" hänen rinnallaan.
"Miten yhteiskunnan säännöt voivatkin olla niin ristiriidassa biologisten viettien kanssa?"
Ei tämä ole yhteiskunnan säännöistä kiinni vaan poikaystävästäsi. *Hänen* biologinen viettinsä saattaa olla syvä loukkaantuminen, jos menet sänkyyn toisen miehen kanssa.
Minusta saat tehdä mitä tahansa paitsi pettää. Joko pidät ongelmasi omana tietonasi ja kiellät toisen puolen itsestäsi tai keskustelet avoimesti asiasta poikaystäväsi kanssa. Kuka tietää, ehkä poikaystäväsi on hyvinkin avomielinen asiasta. Todennäköisemmin pelkkä avoin keskustelu johtaa pysyvään säröön välillänne tai eroon.
Tuntuu siltä, että ruumiisi kieltää sinulta tässä vaiheessa säällisen parisuhteen. Ehkä sinun pitää hyväksyä se ja hurjastella ainakin jonkin aikaa.
Luonnon vitsinä voi sitten olla, ettei sinua hurjastelu oikeastaan huvitakaan, kun olet yksin. Koko himo saattaakin olla pettämishalua eikä seksihimoa. Kun ei ole ketä pettää, seksihalu häviää ja tilalle tuleekin puolisonhakuvietti.
Ja sekös naurattaisi...
Hieno teksti sinulta. Minä kuitenkin uskon, että ihmiset, jotka ylläpitävät kahta todellisuutta ovat enemmän kiinni siinä läheisriippuvuudessa.
Sekin on ihan OK jos oikeasti haluaa, pystyy ja voi helposti olla monogaamisessa suhteessa ja ei koe tarvetta monien kokeilemiseen. Hassuinta tuossa kuitenkin on että se on petollisin kokemus, sillä monet ihmiset ovat toisissa elämänvaiheissaan tuota mieltä, mutta yhtäkkiä haluavatkin muita kokemuksia!
Sen sijaan ne, jotka täysin ja nimenomaan AIDOSTI hylkäävät tarpeet tarpeista läheisyyteen seksikumppanien kanssa saaden rakkautta ja läheisyyttä suvulla ja ystävillä niin eivät hirveämmin heivahda.
"Moni meistä on keksinyt, että kun pitää yllä kahta todellisuutta -- siis pettää -- voi saada molemmat välttämättömät elintarpeet."
No mulla on ollut just tuo vaihe ja tiedän että noin on. Siitä pitäisi pyrkiä pois.
"kyse ei ole niinkään siitä etten pärjäisi omillani, vaan kannan huolta . "
Ok. tiedän että tuollaistakin voi olla. Mutta oletko miettinyt MIKSI kannat huolta hänestä? Mitä se sinulle kuuluu? Mitäs, jos vaan sanot rehellisesti, että syy siihen, että et pane muita on se, että sinä säälit häntä. Mutta onko se, että kannat huolta hänestä, vain syytä siitä, että olet just uskonut nämä valheet jota kaikki syöttää sulle? Sun täytyy välittää hänestä sanomatta, mitä oikeasti haluat, koska kaikki on sanoneet (valehdelleet) sulle, ettet ole ihminen, jos et välitä, vaikka oikeasti lähelläsi on ihmisiä joista sinä voisit välittää paljon enemmän (äitisi, isäsi, tätisi,, ystäväsi).
"Jos en pelkäisi hänen jaksamisensa puolesta, niin olisin ehdottanut taukoa suhteesta jo aikaa sitten. "
Hienoa, että tiedostat tämän! Onnittelen sinua! Sinun on nyt ehdottomasti päätettävä seurustelu. Poikaystäväsi kyllä löytää uuden kumppanin. Jos hän tarvitsee ammattiapua henkisiin ongelmiinsa, niin HÄNEN vastuunsa on hankkia sitä. SINÄ ET VOI olla hänelle avuksi siinä!
"rakastan häntä myös ihan oikeasti, hän saa minut nauramaan ja todellakin näen hänet tulevien lasteni isänä ja kiikkustuolissa vanhana käsi minun kädessäni."
Kukaan muu ei saa sua nauraan tulevaisuudessa? Eli hän on maksavan aasin roolin täyttäjä. Samalla sinä haluaisit sekstailla oikeasti sinua kiihottavien miesten kanssa kuten kirjoitit yllä:
" luonnolla ei ole moraalia, vaan se haluaa minun tekevän lapsen toisen miehen kanssa (jolla on optimaalinen perimä)" .
Tuo viittaa siihen, että poikakaverillasi ei ole optimaalinen perimä. Nämä miehet ovat poikakaveriasi komeampia, itsevarmempia, terveempiä... itsenäisempiä kuin tämä rassukka joka ei ilman sinua pärjäisi.
Haluat just sitä mistä puhuin, eli ekan miehen, joka pitää sinua kädestä kiikkustuolissa ja kuuntelee murheesi ja pitää susta huolta... ja sitten miehet, jotka panee sinua ja joihin et haksahda.
"Mutta tunnen itseni läpimädäksi, koska tuttavapiirissäni pettäjät kuuluvat suunnilleen samaan pohjaliejuun väkivaltarikollisten ja pedofiilien kanssa. "
Tajua tuo!!! Sinä tunnet itsesi läpimädäksi MUIDEN LUOMAN PAINEEN tähden, ja SE on se syy mikset elä kuten haluat! Tajuatko, miten älytöntä ja perverssiä on ajatella, että sinkkuna elävä nainen, joka nauttii seksistä kantaen oman vastuunsa, olisi kuin seksirikollinen??!
"Miten yhteiskunnan säännöt voivatkin olla niin ristiriidassa biologisten viettien kanssa? "
Siksi, että niitä ei ole päivitetty nykystandardien mukaisiksi! Ihminen on luotu toistamaan sitä kaavaa, jonka vanhemmat ja ympäristö syöttää. Todellisuudessa sinä et tarvitse parisuhdetta! Ennen ei ollut naisilla mahdollisuutta kouluttautua, ei ollut mahdollisuutta pitää itsestä ja lapsestaan huolta ilman miestä. Nykyään naiset on ylilyöntiasemassa tuon seksiasian suhteen. Naiset saa netin kautta muutaman tunnin viiveellä suurkaupungeissa jos haluavat ja uskaltavat... sekä seksiä että rahaa että kuulevaa korvaa kilteiltä miehiltä... mitä ikinä haluavatkaan!
"Nykyään ihmettelen suorastaan, miksi satunnainenkin pettäminen tuomitaan niin jyrkästi, "
Koska se on kuitenkin väärin että loukataan toisten tunteita eikä kanneta vastuuta! Kanna vastuusi! Elä yksin! Opettele elämään yksin!!! Opi olemaan ehyt ihminen! Saa ja anna rakkautta ystäviesi ja sukusi kanssa! Mihin tarvitset parisuhdetta!?!?!?
"kuka oikeasti jaksaa vuosikymmenet kieltäytyä houkutuksista ja onko se sen arvoista? "
Vain harvat tai ne, joilla ei ole tilaisuuksia pettää! Etkö tajua, että 50% aviovaimoista pettää ja miehistä varmaan isompikin prosentti! Ne, jotka kehuskelevat, etteivät ole ikinä pettäneet, eivät ole vielä haudassa, eli eivät ole VIELÄ ehtineet pettää. Hahhah.. aika moni näillä palstoillakin sanoo, että "ei ole pettäjätyyppiä" ja että "en koskaan ajatellut pettäväni" mutta PETTI LOPULTA!
Tajuatko miten tämä korttitalo sortuu ympärilläsi! MIKSI USKOT SIIHEN??!?!?
"Ehkä tuomitsijat ovat niitä yksilöitä, jotka ovat biologiansa puolesta täysin yksiavioisia. "
Ei - vaan niitä joilla ei ole tilaisuutta tai eivät ole VIELÄ pettäneet! Ja etenkin naisilla (kaveripiirilläsi) kyse on siitä että naisten ei välttämättä tartte pettää, koska he voivat aina ensin erota (jos eivät saa mieheltään korkeaa elintasoa johon ovat ehtineet tottua) ja sitten hypätä seuraavaan sänkyyn. Miesten taas on vaikeampi erota koska ero parin seksikerran takia voi tarkoittaa vuodenkin puutetta ellei ole harjaantunut naisten kanssa. Ja on kyse myös siitä, että ei ole tullut vastaan tapausta, joka olisi tarpeeksi kuuma että viitsisi riskeerata. TEKOPYHYYTTÄ!
"Jos suljen korvani muulta maailmalta ja kuuntelen vain ruumistani, se huutaa minua pettämään. "
Miksi pettämään!!! Ei ruumiisi tarvitse parisuhdetta!
"Pettämään siististi ja salaa, niin ettei poikaystäväni ikinä saa tietää ja satuta itseään, ja jatkamaan "täydellisenä tyttöystävänä" hänen rinnallaan. "
MIKSI tarvitset parisuhteen. Se on tässä se kipupiste ja sillä siisti!!!
Huh, näiden kommenttien jälkeen olo alkaa olla entistäkin sekavampi, mutta ehkä ajatuksen pitääkin sumeta ennen kuin se voi kirkastua!
Näistä teidän mietteistä teen fiksuna tyttönä sen päätelmän, että kenenkään mielestä en saa pettää.
King Corvax, haluat että eroan koska parisuhde ei ole minua varten, kuten ei sinuakaan.
19 12, sinusta voin joko erota ja rellestää tai pysyä yhdessä ja ristiä jalkani, mutta täydellistä olotilaa en tavoita koskaan.
Ja Vanha mutta kokenut, olet sitä mieltä että en voisi elää itseni kanssa jos pettäisin.
Ensinnäkin haluan sanoa, että olen aina uskonut oman kehoni signaaleihin ja kuunnellut sitä, tähän mennessä se ei ole erehtynyt koskaan. Ihmisen vietit ovat sentään kehittyneet miljoonia vuosia, kun taas moraali näki päivänvalon ehkä sata tuhatta vuotta sitten! Ehkä yritän tässä nyt sanoa sitä, että naisen kuukautiskierto on pohjimmiltaan suunniteltu siten, että 21 päivää jokaisesta syklistä nainen preferoi kunnollisia, lempeitä miehiä ja ehkä 7 päivää ovulaation aikana maskuliinisia mutta parisuhdekelvottomia pleijereitä ("take the genes and run!"). Luontoäidin perverssinä ideana siis on huijata kunnolliset ja lempeät miehet kasvattamaan pleijereiden käenpoikasia. Toisaalta nämä kunnolliset miehet saavat samalla kumppanin loppuiäkseen, ja pleijerit vain märkää silloin tällöin.
King Corvax, ihmettelit mihin minä muka tarvitsen parisuhdetta. Ensinnäkin mieheni on paras ystäväni, ja hän tarvitsee minua, olkoonkin että tunnen itseni välillä hänen äidikseen. Tuskin hänkään nauttii siitä että olen nähnyt hänet heikoimmillaan, mutta sellaista se välittävä rakkaus on. Minä oikeasti arvostan elämässä kumppanuutta, enkä todellakaan luule että miehet ostavat minulle drinkkejä, kunhan tissien ja navan etäisyys hitaasti mutta varmasti lyhenee. Teille miehille seksihurjastelujen jatkaminen hamaan hautaan saakka on varmasti helpompaa, ja naisistakin on vanhempana ylitarjontaa koska he elävät pidempään... :)
Tuntuu vain, että olen antanut niin paljon itsestäni, että ansaitsisin itsekin pientä virkistystä. Kysehän olisi pelkästä seksistä, jossa ei olisi vaaraa ihastumisesta kolmanteen osapuoleen. Eikä hän voisi siitä loukkaantua kun ei saisi ikinä tietää.
Olen tosi kiitollinen teille kommenteistanne.
Ehkäpä kommentoin sinulle vielä tarkemmin takaisin. En siksi että sinä sitä haluaisit tai tarvitsisit, mutta siksi, että joka viestilläsi teroitat pointtiani entistä enemmän ja koska haluan, että kaikki nuoret miehet ymmärtävät tilanteen ja myös toki kaikki naiset. Olen itse yhden nuoren rakkaan naisen isoveli, joten nämä asiat tulevat naistenkin kannalta hyvin lähelle sydäntäni - asia jota moni nainen näillä palstoilla ei tunnu tajuavan!
"21 päivää jokaisesta syklistä nainen preferoi kunnollisia, lempeitä miehiä ja ehkä 7 päivää ovulaation aikana maskuliinisia mutta parisuhdekelvottomia pleijereitä ("take the genes and run!"). "
Heheee!!! Mutta miksi sinä et sano suoraan, että sun poikaystävä ei vaan soita sun kieliä kuten nämä maskuliiniset miehet : D... ?? miksi sun pitää maalata jotain hienoa kuvaa siitä kuinka tämä no ihana mies jne... ?? SIKSI koska äitis on sulle sanonut että sun pitää tykätä näistä kunnon kilteistä pojista. ViTTThuun kiltit pojat! Mä olin kiltti poika, mun kaverit oli kilttejä poikia... Mä sanon että ei meitä kuulu sääliä... Fffuck us! Joo meillekin äiti sanoi, että tyttöjä pitää kohdella hyvin.. ja käen munat!!
Mut tää ei ole päänaukomista vaan leikillistä retoriikkaa, jossa koitan saada sut ymmärtään asiat niin, ettei sun tarvitsisi kierrellä. Mutta oikeestaan et kiertele... sä tiedät kyllä miten asiat on mutta haluat edelleen kaunistella asioita ja istua siihen muottiin minkä ulkomaailma on määrännyt. Lopeta se! Sano suoraan, että sua kiihottaa maskuliiniset miehet ja that's it!
"Luontoäidin perverssinä ideana siis on huijata kunnolliset ja lempeät miehet kasvattamaan pleijereiden käenpoikasia. Toisaalta nämä kunnolliset miehet saavat samalla kumppanin loppuiäkseen, ja pleijerit vain märkää silloin tällöin."
Eeehhhehe... playerit saa ihan millon vaan believe me! Mutta ne pleijerit, jotka kaipailee sitä mamia, jää onnettomiksi, mutta ei ne pleijerit, jotka osaavat olla eheitä yksilöitä.
Mä en tuomitse sua! Sä puhut just sitä, mitä mäkin mutta sanot sen toisaalta suoremmin mutta toisaalta kierrellen!
"Ensinnäkin mieheni on paras ystäväni"
Ystäväsi? Ei parasta ystävää petetä. Kaiken ystävyyden ja välittämisen nimissä sinun tulisi näyttää korttisi... jatkatte ystävinä tai sitten ette .. Sä saat kyllä parhaan ystävän jostain muualta.
"ja hän tarvitsee minua"
OMG!! Hän ei tarvitse sinua! Hänen ei pitäisi tarvita sinua! Et tee hänelle palvelusta sillä, että sallit hänen takertua sinuun! Se estää hänen kehitystään enemmän kuin auttaa.
"olkoonkin että tunnen itseni välillä hänen äidikseen. "
Punainen vaate! Punainen valo!
"Tuskin hänkään nauttii siitä että olen nähnyt hänet heikoimmillaan, mutta sellaista se välittävä rakkaus on. "
Takertuva rakkaus...
"Minä oikeasti arvostan elämässä kumppanuutta, "
Oikeastiko?? Okei. En ala vääntämään asiasta. Jos joku oikeasti kokee niin, niin kunnoitan sitä. Minulla vain on hankaluuksia ajatella, että joku arvostaa kumppanuutta samalla, kun etsii kaikki maailman syyt sille, miksi olisi OK pettää toista ja miettii, miten luonto on niin määrännyt jne jne... Lisäksi sinä olet nuori, etkä ole koskaan oikeasti elänyt yksin etkä tullut toimeen omillasi kuten ei yleensäkään kauniit puoleensavetävät naiset ole, joten minulla on suuria vaikeuksia nyt uskoa, että tiedät mistä puhut. Mutta se olen vain minä.
"enkä todellakaan luule että miehet ostavat minulle drinkkejä, "
Jos olet viehättävä, miesten ostelut eivät jää vain drinkkeihin.
"Teille miehille seksihurjastelujen jatkaminen hamaan hautaan saakka on varmasti helpompaa, ja naisistakin on vanhempana ylitarjontaa koska he elävät pidempään... :) "
Se on helpompaa koska miehet ovat kovempia tekemään töitä ja töidenteko ja menestys siinä taas viehättää naisten biologiaa. Naiset voi olla kunnon suomenhevosia mutta ei se yleensä viehätä varakkaita miehiä samalla voimakkuudella kuin nuoren naisen ulkonäkö.
Naisista todellakin on ylitarjontaa mutta VASTA menestyneenä ja siksi minä kailotan täällä megafonin kanssa, että pitää keskittyä uraan. Nää nuoret miehet ei kässää, että joka vuosi tulee uusi satsi 18-vuotiaita naisia maailmaan (ei pelkästään Suomeen) vaan nää runkut ottaa sen ensimmäisen joka aukasee sakset!
Hitto, tyttö! sähän olet ymmärtänyt jo kaiken! Senkin, että olet vähäsen kusessa :D. Jollet 30v mennessä ole viehättänyt sitä miestä, joka on sekä 1) menestynyt 2)statuksellinen 3) seksuaalinen 4) komea ja pystyy täyttämään sekä huolenpitotarpeesi että seksitarpeesi... you're f*cked!! 30v jälkeen kauneutesi rapisee ja jäljelle jää pian enää ne huolenpitäjät. Mutta toisaalta biologiasikin muuttuu siinä vaiheessa. Jos olet pyöräyttänyt ne pari tenavaa hyväuskoisille miehille, niin seksitarpeesi laantuu ja haluat enää huolenpitäjän.
Kiltit pojat: muistakaa tämä kun alatte ihmetellä kuinka yhtäkkiä 35-vuotiaina ne 27-35v naiset alkavatkin arvostaa teitä uudella tavalla!
Hei aloittaja!
Itse itsesi tuomitset jos petät, ei kukaan muu! Useimmat meistä eivät halua loukata partneriaan ja tuntevat itsensä senverran hyvin että tietävät kuinka vaikea olisi hyväksyä itsensä pettämisen jälkeen ja miten se vaikuttaisi muuten hyvään suhteeseen.
Toisaalta ei niitä hormoonien aiheuttamia tunteita voi hallita, sensijaan kylläkin mitä tekee niidenkin roihutessa. Hyväksy itsesi ja tunteesi mutta toimi niin että voit katsoa itseäsi peilistä myös huomenna.
Lykkyä tykö!
Jos toisenlaisen näkökulman vuoksi lähestyisin asiaa ainoastaan biokemialliselta kannalta..
Biokemialliset aineethan säätelevät myös hormonejamme, mm helpottavat tai vaikeuttavat pms:n oireita. Olisiko samaisista aineista hyötyä myös tuon tasaamisessa?
Omat pms oireeni ainakin ovat lieventyneet; enää en kerran kuukaudessa ole polttelemassa kaikkia siltoja (pahimmillaan taisi mennä "kyliäkin" ;) ), vaan naistenpäivät saattavat ilmaantua oireettominakin.
Ja tarkoitan nyt ruoka-aineista saatavia rasvahappoja jne.
"Ja tarkoitan nyt ruoka-aineista saatavia rasvahappoja jne"
Olen todella kiinnostunut tästä aiheesta. Olisiko sinulla jotain tarjottavana joitakin viitteitä tutkimuksiin rasvahappojen vaikutuksista PMS-oireisiin?
Ei ole nyt linkittää tutkimustuloksia, varmaan jokainen löytää sellaisia itsekin.
Silmien avaaja itselleni oli kirja "Vitamiinivallankumous", joka hassusta nimestään huolimatta on norjalaisen lääkärin, Knut T. Flytlien kirjoittama, erittäin kattava tietopaketti (lähes 400s. sis. mm. Ravitsemus, Aineenvaihdunta, Vitamiinit, Vitamiininkaltaiset aineet, Välttämättömät rasvahapot, Fosfolipidit, Aminohapot, Hormonit, Lääkekasvit, Vastustuskyky, Miksi ihminen sairastuu, Järjestäytynyt ja järjestäytymätön lääketiede, Sairauden välttäminen, Tavallisimpia sairauksia ja niiden itsehoitomahdollisuuksia), jota käytetään myös alan kouluissa oppimateriaalina.
Kirjasta käy hyvin ilmi, kuinka ihminen todellakin on sitä mitä hän syö, kuinka ruoka-aineet vaikuttavat kaikkeen, myös hormoneihin ja mielialaan. Ihminen on äärimmäisen hienovarainen "kone". Ja aihe niin tärkeä, että pitäisi mielestäni opettaa jo peruskoulussa.
Löytyy pokkarina, ja uusia painoksia valmistetaan jatkuvasti.
No, riippuu ensinnäkin siitä, haluatko sä sitä omaa miestäsi ne muut päivät. Se nimittäin ratkasee sitten aikalailla, onko tuo tosiaan vaan biologinen seikkailuvietti vai merkki siitä, että sä et oikeastaan edes halua olla miehesi kanssa.
Toinen on, ettei sulla ole mitään adhd:tä tai maniaa? Nimittäin, jos sulla on joku ylimääräinen vika, että sun persoona tyyliin muuttuu, niin ei se nyt enää ole normaalia.
Toisaalta, myös ikä vähän ratkasee, etenkin kun nykyään "saa" tehdä mitä vaan. Siis parikymppisellä hormonit jyllää eikä ole empatiakykyä tai vastuuntuntoa mikä ylittäisi sen: jos sä siis tuntisit käsittämätöntä tuskaa pettämisestä ja muiden kähmimisestä, sä fantasioisit, et kähmis. Nyt sulla on vaan hirmu hormonit eikä lopultakaan oikeaa sitoutumista, tai tarvetta kuvitella tosta nykyisestä mitään loppuelämän kumppania.
Himo ja rakkaus on eri asia. Rakastuminen on usein seksuaalista himoa, mikä ei kerro mitään, sen aikana tosin ei myöskään petä. Rakkaus on valintoja, sitoutumista ja kiintymistä, sitä että valitsee kasvaa yhteen, valitsee toisen kerta toisensa jälkeen, silloinkin kun ei oikein tunne tai himoitsee muuta. Rakkaus on yhteisistä sopimuksista kiinni pitämistä, tekoja ja kaikkea... matkan varrella. Himo on sitten taas halua panna. Sitä tuntee jokainen jotain muutakin kun puolisoaan kohtaan jossain vaiheessa, sitä voi tunteakin, monella tapaa. Himo on orgasmin hakua, eli säkin voit tyydyttää sen fantasioimalla ja omalla kädellä.
Eri asia on haluatko. Kuulostaa vähän siltä, että etsit syytä erota.
Täytyy aina muistaa miettiä mitä se tarkoittaa että "suurimman osan aikaa rakastan häntä hirmuisesti", joo, moni veljeääänkin rakastaa suurimman osan aikaa hirmuisesti, mutta ei ne koskaan silti suhteessa siihen ole eikä olisi... Eli mitä toi edes sulla itsellesi tarkoittaa? MItä parisuhde ja rakkaus merkkaa? Etsitkö sä syytä päästä muiden kanssa naimaan ja miksi... Miksi on tärkeää, että jos hajotat suhteen, hajotat sen tiedostaen. Mieti siis tarkkaan. Mutta älä loukkaa kumppaniasi j&h tarinoillasi ja hoe ettet muka mahda asialle mitään. Voit vetää käteen, tai kääntää kaiken himon mieheesi: silloin kun se on hormoneista kiinni, se on vaan himoa. Joten ala haluamaan missä vaan, flirttaa, mutta mene hakemaan tyydytys kotoota.
Mutta joo, kyllä kuukautiskierto vaikuttaa haluihin ja toinen hurja saattaa olla vauvakuume, joka menee pakkomielteiseksi. Pahimmat ajat on noin 20-25-vuotiaana, sitten se alkaa normalisoitua, tasaantua. Henkisesti sä alat tasaantua 30 vuoden jälkeen, ja kaikki alkaa olla selvempää, tasasempaa ja mukavampaa 35 vuoden jälkeen. Se ei tarkota siis tanttamaisuutta tai tylsyyttä, vaan ihan vaan että alkaa olla aikuinen... ;)
Miksi se on aina niin, että ihmiset etsivät heti jotakin VIKAA toisesta, jos tämä ei ole yksiavioista sorttia? Jos himoitset seksiä apinan lailla, sulla on varmaan ADHD. Jos tekee mieli pettää, eihän sulla vain ole maniaa? Onkohan sun hormoonit ihan sekaisin? Oletko ihan vajakki, kun et saa masturboinnista samaa tyydytystä mitä seksistä? Olet nuori ja typerä, sillä keski-ikäiset eivät tunnetusti harrasta pettämistä! Sua haluttaa, koska et ole vastuuntuntoinen. Lista jatkuu loputtomiin!
Mitä etua tässä nyt on, että Anonyymit Lutkat on parisuhteessa? Kenen etu se nyt on? Ei kenenkään. Ihmiset vaan haluaa pitää näistä vanhoista monoliittisistä käsityksistään kiinni kynsin hampain.
Miksi parisuhteessa oleminen nuorena menisi sen edelle, että olisi vapaa ja antaisi mennä vaan?
Miksi haluilleen pitäisi voida mahtaa mitään?
"Miksi se on aina niin, että ihmiset etsivät heti jotakin VIKAA toisesta, jos tämä ei ole yksiavioista sorttia?"
Vikaa ei ole ihmisessä vaan siinä, että usein emme voi tulla onnellisiksi tekemättä toisia onnettomiksi.
"Miksi haluilleen pitäisi voida mahtaa mitään?"
Ja toinen ongelma on se, että meissä jyllää ristiriitaisia haluja. Kun yhtä tyydyttää, toisen kaipuun joutuu kieltämään.
Luonto on pannut useimpiin meihin "tarkoituksella" isommat halut kuin on mahdollista tyydyttää. Se saa meidät liikkeelle ja ponnistelemaan. Luonto roikuttelee edessämme porkkanaa, jota emme koskaan tavoita.
Hei "Anonyymit Lutkat". En tiedä luetko enää tätä, mutta juuri julkaistun tutkimuksen mukaan me olemme oikeilla jäljillä pohdintojemme suhteen.
Ovulaatio todellakin ajaa naisia deittailemaan pahoja poikia.
http://www.livescience.com/20294-women-choose-bad-boys.html
Tutkimuksen teki Teksasin yliopisto ja sen julkaisi tieteellinen julkaisu "Journal of Personality and Social Psychology".
Tutkija Kristina Durante kertio livescience.com-sivustolle, että aiemmin on jo tutkittu, että viikkona lähellä ovulaatiota naiset viehättyvät seksikkäistä, komeista ja kapinallisista miehistä. Mutta tähän saakka on ollut epäselvää se, miksi naiset edes ajattelevat, että olisi viisasta etsiä pitkää parisuhdetta tällaisten miesten kanssa.
Tutkimukseen osallistuneilta naisilta kysyttiin, millaiseksi he arvioivat erilaisten miesten vanhemmuuden tasoa, jos heillä olisi yhteinen lapsi. Miesten kuvaukset otettiin nettideittipalveluiden profiileista ja jaoteltiin luotettaviin miehiin ja seksikkäisiin miehiin ja kyselyä tehtiin samoilta naisilta kuukautiskierron eri vaiheissa.
Tarkemmin sanottuna naisia pyydettiin arvioimaan, miten avuliaita eri miehet olisivat arkisissa asioissa kuten ruuanlaitossa, ostoksissa ja osallistumisessa kodin talousasioihin ja myös lapsenhoitoon.
TULOS: lähellä ovulaatiota naiset ajattelivat, että seksikäs mies osallistuisi kodin asioihin luotettavaksi arvioimaansa miestä enemmän!
LISÄKSI: tehtiin jatkotutkimus, jossa ei ollut mitään deittipotaskaa vaan naiset saivat tutustua kasvotusten miehiin, jotka oli jaoteltu seksikkäisiin miehiin ja luotettaviin isiin. Tulos oli sama.
Poikkeus: Kun naisilta kysyttiin, millainen isä seksikäs paha poika olisi, jos tällä olisi lapsi jonkun muun naisen kanssa, naiset osasivat ruotia esiin miehen huonot puolet. Mutta kun naisilta kysyttiin, millainen isä tämä olisi hänen lapselleen, ovuloivat naiset ilmaisivat järjestään otaksuvansa karismaattisen ja seikkailuihin taipuvan miehen olevan kerrassaan mahtava isä heidän lapselleen.
No, sinä, "Anonyymit Lutkat" koet olevasi hyvässä suhteessa kaikkina muina aikoina, mutta ovulaation tullen mietit eroa ja haluat muita miehiä. Ajatuksesi ovat siis hyvin linjassa sen kanssa, mitä yleinen tutkimustulos kertoo suurimmasta osasta naisia.
Kyse ei siis ole hormonaalisesta poikkeuksesta kuten täällä monet koittavat väittää vaan oikeasti siitä, millainen olento nainen on. Kuten jo aiemmin sanoin, on ihan turhaa yrittää sanoa että "minä olen tällainen mutta lisäksi minulla on hormooneja". Vaan hormoonit ovat osa sitä, keitä me olemme!
Ja vielä tarkennan omaa mielipidettäni asiaan, että minusta se ei ole "hyvää" tai "pahaa" että naisiin vaikuttaa ovulaatio. Se vaan on ja piste. Minusta ei ole mitään järkeä olla katkera siitä että taivas on sininen tai että emme voi lentää. Meidän tulee tutkia asioita, hyväksyä ne ja rakentaa erilaisia lentohärveleitä. Me rakennamme lentohärveleitä junaratojen rinnalle. Miksi emme rakenna jotakin parisuhteiden rinnalle?
Heippa, satuinpa vielä vilkaisemaan onko kukaan kirjoittanut tänne :) Jotain tuon suuntaista tutkimusta olen itsekin joskus aiemmin lueskellut, mutta linkittämässäsi jutussa oli paljon myös uutta asiaa. Enimmäkseen se, että naiset tosissaan uskovat ovulaation hetkellä houkuttavien miesten olevan hyviä potentiaalisia isiä eikä vain seksikkäitä petikumppaneita... Minulla ei kylläkään ovuloidessa liiku mielessä vauvat vaan ihan vain seksi (tai jos liikkuu, niin sitten jossain tooooosi syvällä alitajunnassa!). Silloin mietin, että olen liian nuori sitoutumaan ja minun kuuluisi pitää hauskaa mahdollisimman monien miesten (tietenkin viehättävien sellaisten) kanssa! Kaikki tämä vain vahvistaa käsitystäni että olemme vain luonnon sätkynukkeja ja mietin että ehkä sen kuuluukin olla niin... mutta, etkös sinä King Corvax ollut muiden mukana kieltämässä minua pettämästä? Ja nyt sanot että lentokoneiden rinnalla saa olla junaratoja... ;) Jos samat ihmiset ketkä matkustaa lentokoneella matkustaa silloin tällöin myös junalla niin eikös se ole juuri pettämistä?
En kiellä pettämästä. Ihmisiä on ihan turha kieltää. Ne tekee mitä haluavat. Ihmisen voi vain saada ajattelemaan. Tosin naisen käytöksen kantilta sekin on turhaa, koska nainen järkeilee ja sanoo yhtä, tekee fiiliksen takia toista ja jälkeenpäin selittää toimintansa sitten jotenkin muuten.
Koitin sanoa, että sinulla on varaa lentokoneeseen fyysisesti joten unohda höyryjunat. Henkisesti sun kantti ei kestä olla yksin.
Miksemme rakenna kunnon instituutioita joihin ei liity parisuhde? Jotakin, edes kunnon kulttuuria, jossa parisuhteista kieltäytyjä saisi elää ilman paheksuntaa..
"ovulation goggles", hehe. Olin aikaisemminkin lukenut ja kuullut jotain tähän suuntaan, mutta kiinnostava artikkeli.
Puhut jossain määrin asiaa ja tykkään tavastasi kyseenalaistaa :) Varmaan sopisit vaikka poliittiselle uralle! Silti en oikein voi olla kanssasi yhtä mieltä irtosuhteiden paremmuudesta parisuhteeseen verrattuna. Totta kyllä minulla olisi varaa matkustaa lentäen, mutta haluan nähdä maisemia myös matkan varrelta, mihin juna sopii erinomaisesti. Tietenkään junalla ei pääse niin eksoottisiin paikkoihin ja maisemat tuppaavat olemaan välistä yksitoikkoisia.
Sinä olet selvästi lentokonemiehiä, ja toivon että polttoainetta riittää, koska aiot näköjään pörrätä pitkälle :) Älä silti turhaan dissaa parisuhteita, koska myös todella antoisia sellaisia on olemassa! Enkä halua antaa sellaista kuvaa, että poikaystäväni olisi joku kiltti mutta selkärangaton vässykkä - päin vastoin hän on kaikkea mitä voin kumppanilta toivoa - seksikäs, karismaattinen, ymmärtäväinen. Jos näkisin hänet baarissa haluaisin häntä varmasti. Hänen ainoa vikansa on se, että hän on vain yksi mies.
Se mikä sinusta on läheisriippuvuutta, on minusta vain realistinen näkemys siitä, että oikeasti hyviä tyyppejä ei kasva joka oksalla. Ja ne harvat, jotka kasvaa, poimitaan nopeasti.
Vastaan tähän nyt omien kokemuksieni perusteella, en siis ole lukenut kokonaan kuin aloitusviestin, joten en ota kantaa muiden sanomisiin.
Itse olen huomannut viime aikoina ihan selviä muutoksia käytöksessäni niin ovulaation aikana kun sitten noin viikkoa ennen kuukautisten alkua. Ovulaation aikana olen todella seksin nälkäinen, mutta ainakin toistaiseksi olen tuntenut himoa vain omaa miestäni kohtaan (en tosin pidä outona sinun haluasi muihin miehiin) ja taas viikkoa ennen viikkoja tulee muutaman päivän v*tutus-päivä. Nämä jälkimmäiset ovat juuri menossa ja voi hyvä luoja tätä v*tutuksen määrää, vaikka mikään ei ole pielessä! En edes pysty tunnustamaan rakkautta miestäni kohtaa, koska hän lähinnä ahdistaa minua. Onneksi olotila menee parissa päivässä ohi ja tunnistan mistä asia johtuu, mutta onhan tämä ahdistavaa! Hormonaalinen ehkäisy olisi vastaus ongelmiin, mutta sen tuomat sivuvaikutukset ovat liikaa. Ei auta kuin porskuttaa eteenpäin ja yrittää selvitä hormoniryöpyistä!
Tuostaha on tehty tutkimuksia, että nainen tuntee kuukautisten aikana vetoa maskuliinisiin miehiin ja sitten muina aikoina vähän sirompi kasvoisiin miehiin.
Maskuliiniset miehet ovat naisten vaistoilla tulkittuna lisääntymiskykyisempiä ja taas sirompi kasvoiset ovat hyviä kumppaneita.
Eli kunhan et nyt vaan tee mitään hätiköityä. Masturboi vaikka jollekin remonttireiska-pornolle, jos se helpottaisi oloasi. Turha heittää hyvää hukkaan pelkkien hormoonien takia. Me ollaan eläimiä, mutta meillä on myös ihmisen itsehillintä.
Eikö voisi sanoa toisinpäin: älä heitä hyvää nuoruutta hukkaan ja hätiköidysti sitoudu! Emme elä 50-lukua, jolloin naisen piti houkuttaa itselle huolehtija vaikka se ei tyydyttäisi seksuaalisesti! Kauneus ja nuoruus on vain kerran, mutta yksinäisiä kilttejä miehiä löytyy vanhanakin.
Taas oletus, että parisuhde on vaikka sormet pimpissä automaattisesti parempi ja hyvä vaihtoehto ja yksinolemiseen kasvaminen paha.
No ite oon viettänyt niin monta vuotta yksin, ettei sitä meinaa täysissä järjissään kestää. Joillekin ei vaan irtosuhteet luonnistu. Jotkut vaan etsivät sitä yhtä ainoaa kumppania jonka kanssa vanheta.
Mutta aloittaja ei tuntunut haluavan heittäytyä intohimojen vietäväksi, eli aloittaja tekee niin kuin hyvältä tuntuu, ja minä teen niin kuin hyvältä tuntuu, eli niin kauan kuin rakkautta riittää, pidän naisestani kaksin käsin kiinni. Haaveena on vanheta yhdessä kuten isovanhempanikin.