Suomenruotsalaisten sota:
Talvisota:
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoan suomenruotsalaisen joukko-osaston pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)"
"Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu. "
"Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Suomenruotsalaisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Jatkosota
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka selviää jatkosodan historiasta.
Porlammin-Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan.
Hallbäck, Heinricks, Winell olivat tämän suomenruotsalaisen joukon suomenruotsalaiset johtajat pataljoonasta divisioonaan. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941--1945, osa 3. ss. 250-- 253.)
17. D:n suomenruotsalaiset rykmentit JR 13 ja JR 61 tuotiin etulinjaan 3.9.41. Ne saivat tehtäväkseen vallata Säntämän kannaksen, mutta niiden eteneminen pysähtyi aina ''vihollisen kiivaaseen tuleen''. Ne olivat erilaisia kuin suomalaiset joukot. (Suomen sota 1941--45, osa 2.)
Perääntymisvaiheessa JR 61 tuotiin puolustukseen Kivisillansalmelle 22.6.44. Vihollinen yritti täällä hyökkäystä kahtena päivänä, mutta tykistö torjui sen hyökkäykset heti alkuunsa. Sen jälkeen sota jatkui täällä rauhallisena asemasotana. (Suomen sota 1941--45, osa 7, s. 319 ja 493.)
Rykmentin tappiot koko sodan aikana olivat vain 1/10 suomalaisten tappioista.
Syväriltä samaan aikaan tuotu JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä suomenruotsalaiset poistuivat ilman lupaa, ainoatakaan hyökkäyskäskyä ne eivät noudattaneet, selviää jo mainitusta sodan historiasta.
Muutama esimerkki JR 13:n toiminnasta:
25.6. sen komppania poistui taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti, varmuuden vuoksi. (Osa 7, s. 342.)
26.6 JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan. Tästä syystä suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.)
27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366)
28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)
Perääntymisvaiheessa lyötiin hajalle suomalaisiakin joukkoja, mutta aiheettomasti ja ilman lupaa ne eivät asemiaan jättäneet. Hyökkäykseen ne lähtivät aina käskyn mukaisesti.
Tällainen on kertomus niistä suomenruotsalaisista, jotka eivät lähteneet käpykaartiin. Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
''Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet.''
Sota ja suomenruotsalaiset
9
788
Vastaukset 9
- Carloe
Mannerheim, Ehrnrooth, Heinrichs...
- Mannerheim...
Juuri. Mannerheimhän oli suuri suomalainen. Hänhän sitä sotaa johti. Suuri suomalainen ja suomenruotsalainen!
- tosiasiat tosiasioin
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri". - mörklagt
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Hur skulle det vara med litet siffror hur många RYMMARE det fanns bland finskspråkiga.Någonstans har jag läst att de var över 30000 ?
- Carloe
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Kylläpä on heppoiset argumentit, mutta toisaalta Salomaankin näkemykset on kyllä jo ehditty lytätä kumoon: http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&p=23137
Suomenruotsalaiset, Marski etunenässä, ovat tämän maan parasta ainesta. - Patsas ei kaadu
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Tämä sota asia on yksi maamme historian herkimmistä kohdista ja ehkä yksi niistä ratkaisevimmista maamme itsenäisyyttä ajatellen. Mannerheimillä oli suuri osuus siihen että maamme säilyi itsenäisenä josta moni on ylpeä. Mannerheimin patsas ei koskaan tule kaatumaan mannerheimintiellä. Tämän voin todeta niin kuin Ylpeä Suomalainen olenkin. Jos en Mannerheimiä arvostaisi en voisi olla Ylpeä Suomalainen. Onhan tämä osa kansallista identiteettiämme!!!...jopa suomenruotsalaista.
- Wikipedia ---
mörklagt kirjoitti:
Hur skulle det vara med litet siffror hur många RYMMARE det fanns bland finskspråkiga.Någonstans har jag läst att de var över 30000 ?
Yhteensä karkuruus ja pakoilurikoksiin syylistyi Suomessa noin 31000 -35000 miestä,joista arviolta runsas puolet oil varsnaisia karkureita.Karkuruus painoittui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määrä suhteuttuna selvästi Varsinais - Suomeen,Satakuntaan,Itä -Hämeeseen ja Pohjois - Uudellemaalle. ---- Karkuruus painoittui maaseudulle.ja tiettyihin kuntiin,jossain pitäjässä saattoi olla paljon kun taa taas naapuripitäjässä ei lainkaan.---- Kuntakohtaisesti suurin karkureiden osuus oli Kolarissa,7,8 %.
- tkl -341
Wikipedia --- kirjoitti:
Yhteensä karkuruus ja pakoilurikoksiin syylistyi Suomessa noin 31000 -35000 miestä,joista arviolta runsas puolet oil varsnaisia karkureita.Karkuruus painoittui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määrä suhteuttuna selvästi Varsinais - Suomeen,Satakuntaan,Itä -Hämeeseen ja Pohjois - Uudellemaalle. ---- Karkuruus painoittui maaseudulle.ja tiettyihin kuntiin,jossain pitäjässä saattoi olla paljon kun taa taas naapuripitäjässä ei lainkaan.---- Kuntakohtaisesti suurin karkureiden osuus oli Kolarissa,7,8 %.
Nå,varför har ingen någon åsikt om de finskspråkiga som rymde ?
- anti_heksa
Heksa, mitä sä tällä palstalla teet?
Pysy pois koko netistä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen nainen pahoillani, että tykkään sinusta niin paljon, että
Haluaisin panna sua. Tuntuu vaan siltä, että olet sen suhteen ihan haluton. Ei minulle riitä pelkkä ystävyyssuhde.881303Puukotus Kajaanissa
Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu35853- 13797
Mieti oikeasti
Ollaan lähes tuntemattomia, mutta samalla on tämä erityinen vuosien tilanne takana, joka on ollut monella tapaa väärin.38776- 90705
kene ajoi "kolarin"?
"Punkaharjulla Luston ja Tuppuranmäen välillä sattui tiistaina aamupäivällä liikenneonnettomuus. Poliisin mukaan Savonl17697Pahin tapa satuttaa toista
On jättää toinen vaille mitään vastausta. Erityisen kipeää se tekee sillon jos toinen ghostaa.80696- 46688
- 58638
Minulla on joskus ikävä sinua ja ajattelen sinua joskus.. edelleen
Olin joskus niin rakastunut sinuun. Olin onnellinen, että kohdattiin ja kun vain tiesin sinun olevan olemassa. Täytit aj27637- 65610
Alkaa jotenkin nyt kuvio hahmottuu täällä
Sellainen vaikutelma tästä alkaa tulla, että täällä on joku pieni porukka, joka tuntee toisensa tai ainakin pelaa samaan86600- 41581
Nainen, tässä olen kahden vaiheilla
Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa56565Jos kaivattusi on
Varattu niin miksi et antaisi asian olla hänen suhteen. Miksi ylipäätään vielä jatkat?47556Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.
Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.129537- 43534
Kylän tielle remonttia?
Mitäköhän kylän tielle ruvetaan tekemään ku laitettu tuommoset töpsät muutamien suojateitten kohille?13512- 9505
Suloinen ja herkkä
Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.31495