Suomenruotsalaisten sota:
Talvisota:
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoan suomenruotsalaisen joukko-osaston pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)"
"Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu. "
"Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Suomenruotsalaisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Jatkosota
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kannaksen ainoa suomenruotsalainen joukko JR 24 osallistui Länsi-Kannaksen taisteluihin. Kertaakaan se ei suorittanut annettua tehtävää loppuun saakka selviää jatkosodan historiasta.
Porlammin-Yläsommeen taisteluissa se jopa harhautti ylempää sodanjohtoa. Se ilmoitti katkaisseensa vihollisen perääntymistien, kuten annettu tehtävä edellytti. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä. Ylempi johto suunnitteli jatkotoimet tämän väärän tilanneilmoituksen perusteella. Kului neljä vuorokautta ennen kuin se sai tietää asian oikean laidan.
Hallbäck, Heinricks, Winell olivat tämän suomenruotsalaisen joukon suomenruotsalaiset johtajat pataljoonasta divisioonaan. (Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941--1945, osa 3. ss. 250-- 253.)
17. D:n suomenruotsalaiset rykmentit JR 13 ja JR 61 tuotiin etulinjaan 3.9.41. Ne saivat tehtäväkseen vallata Säntämän kannaksen, mutta niiden eteneminen pysähtyi aina ''vihollisen kiivaaseen tuleen''. Ne olivat erilaisia kuin suomalaiset joukot. (Suomen sota 1941--45, osa 2.)
Perääntymisvaiheessa JR 61 tuotiin puolustukseen Kivisillansalmelle 22.6.44. Vihollinen yritti täällä hyökkäystä kahtena päivänä, mutta tykistö torjui sen hyökkäykset heti alkuunsa. Sen jälkeen sota jatkui täällä rauhallisena asemasotana. (Suomen sota 1941--45, osa 7, s. 319 ja 493.)
Rykmentin tappiot koko sodan aikana olivat vain 1/10 suomalaisten tappioista.
Syväriltä samaan aikaan tuotu JR 13 joutui liikuntasotaan suomalaisten joukkojen mukana. Jokaisesta puolustusasemasta nämä suomenruotsalaiset poistuivat ilman lupaa, ainoatakaan hyökkäyskäskyä ne eivät noudattaneet, selviää jo mainitusta sodan historiasta.
Muutama esimerkki JR 13:n toiminnasta:
25.6. sen komppania poistui taakse ilman taistelukosketusta, luvattomasti, varmuuden vuoksi. (Osa 7, s. 342.)
26.6 JR 13:n II pataljoona ei noudattanut käskyä lähteä hyökkäykseen suomalaisten pataljoonien kanssa, vaan pysyi asemissaan. Tästä syystä suomalaistenkin eteneminen valui hukkaan. (Osa 7, ss. 353--354.)
27.6. JR 13:n III pataljoona hajosi ilman taistelua ja häipyi taakse. Suomalaiset määrättiin hoitamaan sen tehtäviä oman hommansa ohella. (Osa 7, s. 366)
28.6. JR 13:n II pataljoona lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Jälleen ilman lupaa. (osa 7, s. 378.)
Perääntymisvaiheessa lyötiin hajalle suomalaisiakin joukkoja, mutta aiheettomasti ja ilman lupaa ne eivät asemiaan jättäneet. Hyökkäykseen ne lähtivät aina käskyn mukaisesti.
Tällainen on kertomus niistä suomenruotsalaisista, jotka eivät lähteneet käpykaartiin. Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
''Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet.''
Sota ja suomenruotsalaiset
9
662
Vastaukset
- Carloe
Mannerheim, Ehrnrooth, Heinrichs...
- Mannerheim...
Juuri. Mannerheimhän oli suuri suomalainen. Hänhän sitä sotaa johti. Suuri suomalainen ja suomenruotsalainen!
- tosiasiat tosiasioin
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri". - mörklagt
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Hur skulle det vara med litet siffror hur många RYMMARE det fanns bland finskspråkiga.Någonstans har jag läst att de var över 30000 ?
- Carloe
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Kylläpä on heppoiset argumentit, mutta toisaalta Salomaankin näkemykset on kyllä jo ehditty lytätä kumoon: http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&p=23137
Suomenruotsalaiset, Marski etunenässä, ovat tämän maan parasta ainesta. - Patsas ei kaadu
tosiasiat tosiasioin kirjoitti:
Mannerheim ei todellisuudessa ollut mikään suuri - mutta ruotsinkielinen kyllä.
Myytti Mannerheimista on siis pelkkä myytti - näin sanoo historian dosentti Markku Salomaa.
Marski syyllistyi jopa rintamakarkuruuteen ensimmäisessä maailmansodassa,eikä hän kelvannut edes sotakorkeakouluun.Jatkosodan aikaan marskin epäpätevyys näkyi kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tärkeillä hetkillä,se maksoi lukemattomien suomalaissotilaiden hengen varsinkin kesällä -44.
Joten ei kannata hehkuttaa marskia "suurimpana suomalaisena" - hän oli vaan pelkkä epäpatevä "hur-ri".Tämä sota asia on yksi maamme historian herkimmistä kohdista ja ehkä yksi niistä ratkaisevimmista maamme itsenäisyyttä ajatellen. Mannerheimillä oli suuri osuus siihen että maamme säilyi itsenäisenä josta moni on ylpeä. Mannerheimin patsas ei koskaan tule kaatumaan mannerheimintiellä. Tämän voin todeta niin kuin Ylpeä Suomalainen olenkin. Jos en Mannerheimiä arvostaisi en voisi olla Ylpeä Suomalainen. Onhan tämä osa kansallista identiteettiämme!!!...jopa suomenruotsalaista.
- Wikipedia ---
mörklagt kirjoitti:
Hur skulle det vara med litet siffror hur många RYMMARE det fanns bland finskspråkiga.Någonstans har jag läst att de var över 30000 ?
Yhteensä karkuruus ja pakoilurikoksiin syylistyi Suomessa noin 31000 -35000 miestä,joista arviolta runsas puolet oil varsnaisia karkureita.Karkuruus painoittui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määrä suhteuttuna selvästi Varsinais - Suomeen,Satakuntaan,Itä -Hämeeseen ja Pohjois - Uudellemaalle. ---- Karkuruus painoittui maaseudulle.ja tiettyihin kuntiin,jossain pitäjässä saattoi olla paljon kun taa taas naapuripitäjässä ei lainkaan.---- Kuntakohtaisesti suurin karkureiden osuus oli Kolarissa,7,8 %.
- tkl -341
Wikipedia --- kirjoitti:
Yhteensä karkuruus ja pakoilurikoksiin syylistyi Suomessa noin 31000 -35000 miestä,joista arviolta runsas puolet oil varsnaisia karkureita.Karkuruus painoittui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määrä suhteuttuna selvästi Varsinais - Suomeen,Satakuntaan,Itä -Hämeeseen ja Pohjois - Uudellemaalle. ---- Karkuruus painoittui maaseudulle.ja tiettyihin kuntiin,jossain pitäjässä saattoi olla paljon kun taa taas naapuripitäjässä ei lainkaan.---- Kuntakohtaisesti suurin karkureiden osuus oli Kolarissa,7,8 %.
Nå,varför har ingen någon åsikt om de finskspråkiga som rymde ?
- anti_heksa
Heksa, mitä sä tällä palstalla teet?
Pysy pois koko netistä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä
Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai1029669Persut: haluamme lisää veroja!
Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki764977Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.
https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.574716Persuja ei aluevaltuustoissa näy
Ei tunnu persuja paljon paikalliset asiat kiinnostavan, vaan ainoastaan ulkomaalaiset, joku Israel ja Trumpin fanitus.13222Päivän Riikka: Uudenkaupungin autotehdas hiljeni
Näin ne 100 000 uutta pysyvää ei-tempputyötä yksityiselle sektorille tämän hallituksen ansiosta syntyy. Työntekijöille j92441Numero josta kaivattusi tulee mieleen
Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.1061686- 451468
Kerro kaivattusi nimi tai nimikirjaimet
🌠 Tähdenlento! Kirjoittamalla kaivattusi nimen tai nimikirjaimet tähän, saattaa toiveesi toteutua.511417Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera
Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota581397Heräsin taas sinä mielessä
Miten voi haluta toista näin paljon? 😳 Kyllä meillä on muutenkin hyvä yhteys. Ehkä se tekee myös tästä niin voimakkaan?651311