Työnhausta voisi maksaa pienen verottoman

Ehdottomasti näin, tätä mieltä olen ollut jo kauan. Kaikki vastiikkeeton työttömyyskorvauksen jakaminen on heti lopetettava ja työttömyyskorvaus on sidottava tiukasti työnhakuun. Tällä olisi ehdottoman positiivinen vaikutus työnhakemisen tehokkuuteen. 20 egee per haettu paikka (myös harjoittelu;- kurssipaikka yms.) voisi olla ihan kohtuullista.

Jaha, tämä taas.

Aikoinaan suuri ajattelija ja silloinen työministeri Liisa Jaakonsääri (SDP) ehdotteli työnhakukorttia työttömille.

Työhakukortin ideana oli että aina kun työtön käy jonkun työnantajan puheilla työpaikkaa kysymässä tämä työnantaja silloin jos ja kun työsuhdetta ei aloiteta lätkäisee tähän työhakukorttiin leiman todisteeksi siitä että kyseinen työtön on heillä työpaikkaa käynyt kysymässä.

Ajatuksena oli myös että jos työttömällä ei ole työhakukorttiinsa tarpeeksi leimoja ilmaantunut tätä voidaan tästä rangaista karenssein.

Työhakukortti ei kuitenkaan toteutunut, miksi? Työnantajat vastustivat sitä ehdottomasti. He sanoivat että on heillä siellä työpaikoilla parempaakin ja ennenkaikea hyödyllisempääkin tekemistä kuin leimailla jotain työttömien ilmanaikuisia kortteja.

Muistakaamme, että jos joku työtön menee johonkin työpaikkaan kysymään että "josko tänne teitille ihan töihin eli palkoille pääsisin" niin kun hänet sieltä potkaistaan pihalle, tai hänelle lyödään luuri korvaan, tai hänen lähettämä kyselykirje on avattu ja heitetty roskiin tai hänen lähettämä sähköposti on vilkaistu ja deletoitu niin siinä kuluu jonkun siellä työpaikassa työtä tekevän työaikaa.
Työaikaa jota tämä olisi voinut käyttää ihan oikeaan työn tekoon siellä työpaikassa.

Nyt sitten tietenkin sanotaan että eihän siihen niin paljon jonkun työaikaa kulu, mutta kun työttömiä on yli 300 000 henkeä, ja jos he kaikki käyttäytyväisivät edellä kuvatusti, niin huomaamme että työpaikoilla joudutaisiin jokaikinen päivä käyttämään kymmeniätuhansia työtunteja pelkästään siihen että vastaillaan kävijöille, soittelijoille, kirjoittaneille työnhakijoille että "Töitä ei ole."

Se tietysti voisi osaltaan vähentää työttömyyttä kun firmat joutuisivat palkkaamaan näitä "Töitä ei ole" sanojia työttömiä pois käännyttelemään, mutta olisiko noitten uusien työntekijöiden työ tuottavaa?

Väite että työttömien olisi jatkuvasti aktiivisesti häiriköitävä työpaikkoilla ja yrityksissä töitä kysellen on järjetön. Jos niin tapahtuisi maan työ- ja elinkeinoelämä saisi paskahalvauksen, ja sitä seuraisi että massatyöttömyys edelleen vain pahenisi.

"Mutta voisi ajatella, ettei noita työnhakemisia kollattaisi ihan systemaattisesti vaan työtarjouksen laiminlyönnin riski ja mahdolliset seuraukset olisi suunnilleen sama kuin esim. pummilla ajon tai vaikkapa väärin pysäköinnin. Jos työtön kertoo hakeneensa tarjottua työtä niin uskotaan hänen sanaansa, mutta työnantajilta varmistettaisiin systemaattisen satunnaisesti (esim. tarkistusviikko kausittain) on sillä viikolla tarjottuja paikkoja ko. työttömät hakeneet. Jos tällöin jää kiinni valhehesta, rapsahtaisi sakko, eli työttömyyskorvauksen määräaikainen alennus."

Miksi?

Se että johonkin ilmaantuu vapaa palkallinen työpaikka työntekijää odottelemaan, ei missään eikä milloinkaan tapahtumana johdu siitä että sitä työpaikkaa työttömien toimesta käydään tai ollaan käymättä kysymässä.

Työttömien tekemät vapaiden palkkatyöpaikkojen kyselyt työnantajien luona eivät sinänsä siis aiheuta tai edes edistä uusien palkkatyöpaikkojen avaamista, mutta saattavat epäsuorasti estää niin tapahtumasta. Muistamme kai että joka kerta kun joku työtön ottaa millä hyvänsä tavalla turhaan yhteyttä johonkin työnantajaan, tämä työnantaja joutuu käyttämään aikaansa ja resussejaan tämän yhteydenoton käsittelyyn. Ja pätisikö tässä se sanonta että aika on rahaa?

Valtakunnassa on yli 300 000 työtöntä. Noin suuri työttömyys ei johdu siitä että nuo yli 300 000 ihmistä eivät riittävästi hakisi itselleen vapaita palkkatyöpaikkoja, vaan se johtuu siitä että maasta puuttuu yli 300 000 palkkatyöpaikkaa.

Kun työttömiä on noin paljon niin jääkö tässä maassa yksikään vapautuva tai uusi palkkatyöpaikka täyttämättä?

Ja eikö myös ole työnantajienkin etu että työntekijän saava työpaikka saa työntekijäkseen mahdollisimman motivoituneen työntekijän?

Väitetään että tämän maan perustuslain 2.luku §18:ssa lue jotain sen kaltaista että kansalaisella on vapaus valita itselleen mikä ammatti tahansa.

Jos oletamme että perustuslaissa tosiaan jotain tuontapaista lukisi, niin eikö se tarkoita myös sitä että kansalaisella on oikeus myös valita missä tai kenen luona hän tuota valitsemaansa ammattiaan sitten harjoittaa?

Näinollen, jos oletamme että perustuslaki kansalaiselle tuollaisen vapauden ja perusoikeuden turvaisi, niin jos oikein ahtaasti rupeaa tuota mahdollisesti olemassa olevaa perustuslain kohtaa tullkitsemaan, vaikuttaisi siltä että rangaistusten paukuttelu siitä, että joku kansalainen ei oman harkintaansa perustuen halua töihin vaikkapa Möttösen Etikkakurkkutehtaaseen tekemään siellä jotain ammatttia tai ammattiin kuuluvaa työtä, voisi hyvinkin olla tuon perustuslain kohdan kanssa ristiriidassa.
Ehkäpä noinollen voisi olla jopa olemassa mahdollisuus siihen että kansalaiselle johonkin työpaikkaan jotain ammattia harjoíttamaan menemättä jättämisestä annetut rangaistukset eli karenssit ovat periaatteessa perustuslain hengen ja kirjaimen vastaisia eli laittomia.

Mutta olipa niin tai näin niin silti ja varsinkin siitä huolimatta me ennekaikkea elämme oletettavasti nykyaikaa. Jos jossain on vapaa palkkatyöpaikka niin kyllä tieto sen olemassa olosta tavoittaa riittävän useat niistä jotka sitä työpaikkaa itselleen haluavat.

Jos työnhakijalla eli työttömällä on olemassa jonkinlainen velvollisuus hakea itselleen väitetysti tai oletetusti eli ehkä olemassaolevia vapaita palkkatyöpaikkoja, niin eikö silloin työnantajilla ole myös jonkinlainen velvollisuus tehdä niille joita asia mahdollisesti koskisi eli työttömille tiettäväksi että taatusti olemassa oleva vapaa palkkatyöpaikka on nyt haettavissa.

Ja jos työnantaja ei halua kenekään itselleen palkkatyötä etsivän eli työttömän taatusti olemassaolevasta vapaasta palkkatyöpaikasta tietävän, niin silloin tuo työnantaja ei kyseiseen vapaaseen palkkatyöpaikkaan työntekijää tarvitse, ja jos työantaja ei vapaaseen palkkatyöpaikkaan työntekijää tarvitse, niin silloin se vapaa palkkatyöpaikka ei voi olla vapaanakaan eli etsittävissä.

Joten mitään kontrolleja ei tarvita, jo siksi että niiden pyörittäminen maksaa.

Mitään rangaistuksia ei tarvita sillä niiden anto maksaa myös, ja saattaa olla periaatteessa jopa laitontakin.

Kun peruspäiväraha on niinkin pieni kuin se on, niin yhdestä karenssista yhteiskunnalle aiheutuneet kulut jokseenkin aina nousevat suuremmaksi kuin siitä saadut näennäiset säästöt.

Joten tässä meillä siis olisi se tilanne että tämän "käykö työtön työpaikkoja kyselemässä" valvontasysteemin tarvitsema sinänsä mitään tuottamattoman byrokratian kulut olisivat varmaankin jotakin, ja sen lopputuotteena mahdollisesti annetujen rangaistuksien eli karenssin tuottama hyöty = ei mitään, ja aiheuttamat haitat = ehkä kokonaisuutena vaikeasti laskettavissa mutta silti yksiselitteisen ilmeiset, ja lopputulos olisi se että työttömyyden perussyy eli puuttuvat palkkatyöpaikat eivät lisäänny niin yhtään eli työttömyys silti senkun olla möllöttäisi entisellään, niin kuten ruotsalainen sanoisi jos asiaa englanniksi kommentoisi: Why bother?