Vuosia on kulunut, elän uutta elämää toisen naisen rinnalla, naimisissa ja olen onnellinen, nyt elämä taas hymyilee.
Sade piiskaa auton tuulilasia, on satanut monta päivää, ajan auton parkiin rivitalomme parkkipaikalle. Astelen kohti kotiovea, kun huomaan vaatteeni ja osan tavaroistani viereissä ojassa, osin veteen uponneena. Ruumiini läpi kulkee sähköiskun tapainen väristys, ja arvaan mitä sisällä odottaa...
Lapset ovat menneet kavereiden luo, tienneet äidin olon, vapaapäivä kun töistä.
Avaan oven, ja olen kerännyt vaateeni ojasta, en ennätä sisälle, kun Ex iskee kiinni minuun ja huutaa, sinä s...tanan sika painu helvettiin täältä..
Lähes kolmekymmentä vuotta, lapsia useampi, eläämäämme kuului kaikki, mitä keskiverto Suomalaisperhe yleensä tekee, vähän enemmänkin.
Omakotitalot, autot, veneet, ulkomaanmatkat, laskettelut, lomareissut jne...
Mutta sitten rahat loppui, yritys meni nurin, myös rakkaus meni sen tien.
Elin siis rahan ja maineen kanssa, avioerolla uhkailu alkoi silloin , kolmeen vuoteen ei fyysistä kosketusta, vain kiristystä avioerolla, ja sitä ja tätä hän oli yhä vailla, vaikka selkänahastani. No loppuhan siitä tulee, en jaksanut enää, hän sanoi hakeneensa avioeroa, ja oikeusavustajan kautta elatusmaksuja jne.., ei mitään sopimisia sos.viranomaisten kanssa tms. vain suoraan käräjäoikeuteen ja päätös asioille.
No hän sai mitä halusi, mutta niin myös minäkin...
Ehkä olin liian kiltti, ehkä en, liian monta vuotta...
Mutta neuvon Teitä kaikki miehet, antakaa naisen mennä, jos on mennäkseen,
elämme vain kerran täällä, ja uusi elämä on aina mahdollista aloittaa kun vain uskaltaa ja uskoo itseensä, vaikka vain askel kerrallaan....
Sade piiskaa auton tuulilasia, on satanut monta päivää, ajan auton parkiin rivitalomme parkkipaikalle. Astelen kohti kotiovea, kun huomaan vaatteeni ja osan tavaroistani viereissä ojassa, osin veteen uponneena. Ruumiini läpi kulkee sähköiskun tapainen väristys, ja arvaan mitä sisällä odottaa...
Lapset ovat menneet kavereiden luo, tienneet äidin olon, vapaapäivä kun töistä.
Avaan oven, ja olen kerännyt vaateeni ojasta, en ennätä sisälle, kun Ex iskee kiinni minuun ja huutaa, sinä s...tanan sika painu helvettiin täältä..
Lähes kolmekymmentä vuotta, lapsia useampi, eläämäämme kuului kaikki, mitä keskiverto Suomalaisperhe yleensä tekee, vähän enemmänkin.
Omakotitalot, autot, veneet, ulkomaanmatkat, laskettelut, lomareissut jne...
Mutta sitten rahat loppui, yritys meni nurin, myös rakkaus meni sen tien.
Elin siis rahan ja maineen kanssa, avioerolla uhkailu alkoi silloin , kolmeen vuoteen ei fyysistä kosketusta, vain kiristystä avioerolla, ja sitä ja tätä hän oli yhä vailla, vaikka selkänahastani. No loppuhan siitä tulee, en jaksanut enää, hän sanoi hakeneensa avioeroa, ja oikeusavustajan kautta elatusmaksuja jne.., ei mitään sopimisia sos.viranomaisten kanssa tms. vain suoraan käräjäoikeuteen ja päätös asioille.
No hän sai mitä halusi, mutta niin myös minäkin...
Ehkä olin liian kiltti, ehkä en, liian monta vuotta...
Mutta neuvon Teitä kaikki miehet, antakaa naisen mennä, jos on mennäkseen,
elämme vain kerran täällä, ja uusi elämä on aina mahdollista aloittaa kun vain uskaltaa ja uskoo itseensä, vaikka vain askel kerrallaan....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.