Olen aina halunnut nähdä itseni juoksuharrastukseni parissa. Minua jopa kehotettiin menemään juoksumatolle, jossa alan ammattilainen tsekkaa mihin päin minä pronovoin ja muutenkin nojotan.
Onko kellään olemassa minusta verbaalista mielikuvaa, jossa näkyisi tämän hetkiset ja vallitsevat speksit? Haluaisin niin kovin tarkkailla itseäni, mutta ihminen ei pääse pois itsestään, ei sitten minkäänlaisella meditaatiolla. Ehkä tämä on syynä ylenpalttiseen sosiaalisuuteemme, riippuvuuteen muista mielipiteistä.
Onko kellään olemassa minusta verbaalista mielikuvaa, jossa näkyisi tämän hetkiset ja vallitsevat speksit? Haluaisin niin kovin tarkkailla itseäni, mutta ihminen ei pääse pois itsestään, ei sitten minkäänlaisella meditaatiolla. Ehkä tämä on syynä ylenpalttiseen sosiaalisuuteemme, riippuvuuteen muista mielipiteistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tipperi tap, tipeti top
Olen ajatellut kuvauttaa itseäni lenkkipolulla. Hommaisi jonkinlaisen kameraryhmän, ja sitten analysoisi kotisohvalla gasellia. Mutta kyllä verbaalinen fantasiointi on aina enemmän kuin todellisuus.
Mjoo
Moon miettinyt tuota askellusta jo lapsesta saakka. Vähemmällä pääsisi kun kysyisi joltain ammattilaiselta.
Näin on. Mun traineri on fiksu ja kokenut jäbä. Stadissa noita palveluja on vähän siellä sun täällä, mutta piilomainonnan ja tuotesijoittelun vuoksi jätän ne mainitsematta.
Googlaa Aleksandertekniikka.
Vanhoihin liikeratavirhevaivoihin ja välttääksesi uusia: edellinen ja kokeile joskus olisiko Kalevalaisesta jäsenkorjaajasta apua. Monet urheilijakaverit ovat kehuneet.
Juostessa voi saada pienestäkin liikeratavirheestä ihme vaivoja jotka kertautuu.
Joku ehdotti sauvakävelyä. Periaatteessa ok, sillä sais hartioita ja selkää auki.
Talvella murtomaahiihto. Niillä saa kestävyyttä.
Menisin säkille, mutta mä en saa ottaa vielä sitä täräystä vastaan (luutuminen kesken).
Aurinko paistaa, joten käväsen salilla.
Siis miten te onnistutte yksinkertaisesta asiasta niin he*vetin monimutkaisen?
Ennen juoksemista kannattaa oppia kävelemään oikein. Kävelytyylin täytyy olla hyvin luonnollinen ja rento. Se ei saa olla teennäinen, pakotettu, elvistelevä yms. Silloin kun se löytyy, löytyy myös oma juoksutyylikin mikä ei riko paikkoja. Mä jotenkin alan uskomaan siihen, että teidän kävelytyyliinnekin on vaarallinen teille.
Siitä muuten tietää, että kävelytyyli alkaa olla kohillaan, kun kävely sujuu vaivattomasti ja rennosti kaikentyylisillä jalkineilla...
Aloittakaa, hyvät ihmiset siitä. Ei siihen mitään personal trainereita ja muitakaan kaikesta kaikkea tietäviä ihmisiä tarvita. Tarvitaan vaan oman itsensä mielenkiinto asiaan ja tietenkin kyky ja halu kuunnella omaa kroppaansa. Se kyllä kertoo missä mennään päin peetä. Pitää vaan uskoa, mitä se kertoo...
Jänteikkäät, mutta vielä kalvakkaat kintut. Lähdössä seuraavaksi Kanadaan maratonille. Naureskelee itsekseen juostessaan, mikä ei muita juoksijoita haittaa; jokainen on yksilöurheilija.
Hetkellisen tunteikkuuden vallassa ostaa paikan päältä muistoksi Edge to Edge Marathon -t-paidan.