Väkivallan uhka lisääntynyt konduktöörien työssä: Pullosta päähän, uhkailua..
VR:n lähiliikenteen luottamusmies Jarkko Karlssonin mukaan lievimmillään näissä oli kyse uhkailusta, pahimmillaan asiakas on käynyt kiinni. VR:n lähijunissa kulkee reilut 200 000 matkustajaa vuorokaudessa.
Yleensä matkustaja menettää hermonsa lippua kysyttäessä tai jos konduktööri puuttuu matkustajan junajuopotteluun.
- Viime vuoden vakavin tilanne oli, kun konduktööriä lyötiin lasipullolla kasvoille. Asiakas poltti tupakkaa ja joi alkoholia. Hän löi, kun konduktööri poisti häntä junasta, Karlsson kertoo.
Hän sanoo, että tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, eivätkä konnarit ole joutuneet yhtä silmittömän väkivallan kohteiksi kuin bussikuskit.
- Häiriökäyttäytyminen lähijunissa on arkipäiväistä. Ei sellainen, minkä konduktööri kokisi uhkaavaksi, mutta metelöintiä ja alkoholin juomista. Kaukojunissa tilanne on ihan toinen, rauhallinen.
Ei enää tupakkavaunujen ongelma
Vielä 1980-luvulla ongelmat muhivat usein öisen lähijunan tupakkavaunussa, muistelee konduktööri Jari Kyttälä. Tuolloin konduktööriä kuitenkin kunnioitettiin enemmän.
- Nyt haistatellaan ja ryypätään viinaa, vaikka konnari näkee. Ennen vanhaan potti koetettiin pitää ainakin piilossa, sanoo Kyttälä.
Aiemmin häiriköinti painottui viikonlopun yöjuniin, nyt sitä riittää arkipäiviinkin. Myös päihteiden kirjo on laajentunut: junissa kulkee nykyään huume- ja lääkepöllyisiä matkustajia.
- Silloinkin oli väkivaltatapauksia, mutta tänä päivänä meillä on sellaisia porukoita junissa, jotka aiheuttavat yleistä levottomuutta.
Yli 30 vuoden työurasta huolimatta konkarikonnari on välttynyt vakavilta tilanteilta.
- Olen pärjännyt puhumalla, eikä minuun ole koskaan käyty kiinni. Ehkä tämä iso kokokin auttaa.
Pasilaan poliisi ehtii, Korsoon tulo kestää
Konduktöörillä on rajoitetut poliisin oikeudet, eli hän voi esimerkiksi poistaa matkustajan junasta tai ottaa kiinni. Kyttälä nostaa kuitenkin konnarin tärkeäksi ominaisuudeksi pelisilmän ja puhejudon.
- Kun yksin on paimentamassa 200:aa matkustajaa, ei voi puuttua kaikkeen. Tarvitaan pelisilmää, sillä riidan noissa yöjunissa saa aina aikaiseksi.
Kyttälä kouluttaa uusia konduktöörejä. Hän neuvoo heitä olemaan rohkeita ja kohtelemaan ihmisiä siten kuin itsekin haluaisi tulla kohdelluksi.
Kyttälä toivoo, että uusien konduktöörien valmistumisen jälkeen iltajuniin riittäisi kaksi konnaria. Pääluottamusmies Karlsson on samoilla linjoilla.
Kumpikin listaa toiseksi puutteeksi poliisien vähyyden pääkaupunkiseudulla.
- Pasilan kohdalla voin saada apua, mutta esimerkiksi Korsossa avuntulo kestää jo kauemmin, eikä välttämättä ole poliisia vapaana. Sitten me olemme turvapalvelun varassa, ja välillä meille ilmoitetaan, että avun tulo kestää 20 minuuttia, ja juna odottaa, Karlsson sanoo.
Karlsson on huolissaan, kun vastuuta kaupunkien turvallisuudesta on sysätty yhä enemmän poliisilta turvafirmoille.
Mistä sitten konduktöörin mielestä häiriöt kertovat?
- Yhteiskunnan pahoinvointi on lisääntynyt, ja se näkyy häiriökäyttäytymisenä. Lapsille ei ole aikaa, ja he kerjäävät häiriköimisellä huomiota. Sitten jatkuvasti kerrotaan yt-neuvotteluista, aprikoi Kyttälä.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050615536021_uu.shtml
VR:n lähiliikenteen luottamusmies Jarkko Karlssonin mukaan lievimmillään näissä oli kyse uhkailusta, pahimmillaan asiakas on käynyt kiinni. VR:n lähijunissa kulkee reilut 200 000 matkustajaa vuorokaudessa.
Yleensä matkustaja menettää hermonsa lippua kysyttäessä tai jos konduktööri puuttuu matkustajan junajuopotteluun.
- Viime vuoden vakavin tilanne oli, kun konduktööriä lyötiin lasipullolla kasvoille. Asiakas poltti tupakkaa ja joi alkoholia. Hän löi, kun konduktööri poisti häntä junasta, Karlsson kertoo.
Hän sanoo, että tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, eivätkä konnarit ole joutuneet yhtä silmittömän väkivallan kohteiksi kuin bussikuskit.
- Häiriökäyttäytyminen lähijunissa on arkipäiväistä. Ei sellainen, minkä konduktööri kokisi uhkaavaksi, mutta metelöintiä ja alkoholin juomista. Kaukojunissa tilanne on ihan toinen, rauhallinen.
Ei enää tupakkavaunujen ongelma
Vielä 1980-luvulla ongelmat muhivat usein öisen lähijunan tupakkavaunussa, muistelee konduktööri Jari Kyttälä. Tuolloin konduktööriä kuitenkin kunnioitettiin enemmän.
- Nyt haistatellaan ja ryypätään viinaa, vaikka konnari näkee. Ennen vanhaan potti koetettiin pitää ainakin piilossa, sanoo Kyttälä.
Aiemmin häiriköinti painottui viikonlopun yöjuniin, nyt sitä riittää arkipäiviinkin. Myös päihteiden kirjo on laajentunut: junissa kulkee nykyään huume- ja lääkepöllyisiä matkustajia.
- Silloinkin oli väkivaltatapauksia, mutta tänä päivänä meillä on sellaisia porukoita junissa, jotka aiheuttavat yleistä levottomuutta.
Yli 30 vuoden työurasta huolimatta konkarikonnari on välttynyt vakavilta tilanteilta.
- Olen pärjännyt puhumalla, eikä minuun ole koskaan käyty kiinni. Ehkä tämä iso kokokin auttaa.
Pasilaan poliisi ehtii, Korsoon tulo kestää
Konduktöörillä on rajoitetut poliisin oikeudet, eli hän voi esimerkiksi poistaa matkustajan junasta tai ottaa kiinni. Kyttälä nostaa kuitenkin konnarin tärkeäksi ominaisuudeksi pelisilmän ja puhejudon.
- Kun yksin on paimentamassa 200:aa matkustajaa, ei voi puuttua kaikkeen. Tarvitaan pelisilmää, sillä riidan noissa yöjunissa saa aina aikaiseksi.
Kyttälä kouluttaa uusia konduktöörejä. Hän neuvoo heitä olemaan rohkeita ja kohtelemaan ihmisiä siten kuin itsekin haluaisi tulla kohdelluksi.
Kyttälä toivoo, että uusien konduktöörien valmistumisen jälkeen iltajuniin riittäisi kaksi konnaria. Pääluottamusmies Karlsson on samoilla linjoilla.
Kumpikin listaa toiseksi puutteeksi poliisien vähyyden pääkaupunkiseudulla.
- Pasilan kohdalla voin saada apua, mutta esimerkiksi Korsossa avuntulo kestää jo kauemmin, eikä välttämättä ole poliisia vapaana. Sitten me olemme turvapalvelun varassa, ja välillä meille ilmoitetaan, että avun tulo kestää 20 minuuttia, ja juna odottaa, Karlsson sanoo.
Karlsson on huolissaan, kun vastuuta kaupunkien turvallisuudesta on sysätty yhä enemmän poliisilta turvafirmoille.
Mistä sitten konduktöörin mielestä häiriöt kertovat?
- Yhteiskunnan pahoinvointi on lisääntynyt, ja se näkyy häiriökäyttäytymisenä. Lapsille ei ole aikaa, ja he kerjäävät häiriköimisellä huomiota. Sitten jatkuvasti kerrotaan yt-neuvotteluista, aprikoi Kyttälä.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012050615536021_uu.shtml
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.