olen 23v. ja olen aina seurustellut 5-10v. vanhempien miesten kanssa. nyt olen kiinnostunut minua 2v. nuoremmasta miehestä.
tiedän ettei 2v ikäero todellakaan ole paha, mutta silti minua hirvittää ryhtyä suhteeseen minua nuoremman miehen kanssa. ehkä lähinnä siksi, että haluan naimisiin ja lapsia nuorena. 21vuotiaat yleensä haluavat vielä kartuttaa kokemuksia eivätkä he yleensä halua sitoutua vakavasti.
olen tuntenut miehen noin 6kk kaveripohjalla (mies tosin on sanonut olevansa ihastunut minuun).
meillä on todella samanlainen huumorintaju, ajatellaan aika samalla lailla ja muutenkin viihdytään toistemme seurassa. meidän luonteetkin sopisi hyvin yhteen. siispä jos alkaisimme suhteeseen luulen, että oltaisiin ainakin muutama vuosi yhdessä. siinä vaiheessa mies olisi noin 25 ja minä 27. jos mies päättäisi ettei olekaan vielä valmis sitoutumaan minuun loppuiäkseni minulle tulisi tosi kiire löytää sopiva mies kenen kanssa hankin lapsia.
onko minun siis tulevaisuutta ajatellen järkevää alkaa tapailla minua nuorempaa miestä? tämä ei ole provo, en vaan halua ajautua suhteeseen, joka ei lopulta johdakaan mihinkään vakavampaan.
tiedän ettei 2v ikäero todellakaan ole paha, mutta silti minua hirvittää ryhtyä suhteeseen minua nuoremman miehen kanssa. ehkä lähinnä siksi, että haluan naimisiin ja lapsia nuorena. 21vuotiaat yleensä haluavat vielä kartuttaa kokemuksia eivätkä he yleensä halua sitoutua vakavasti.
olen tuntenut miehen noin 6kk kaveripohjalla (mies tosin on sanonut olevansa ihastunut minuun).
meillä on todella samanlainen huumorintaju, ajatellaan aika samalla lailla ja muutenkin viihdytään toistemme seurassa. meidän luonteetkin sopisi hyvin yhteen. siispä jos alkaisimme suhteeseen luulen, että oltaisiin ainakin muutama vuosi yhdessä. siinä vaiheessa mies olisi noin 25 ja minä 27. jos mies päättäisi ettei olekaan vielä valmis sitoutumaan minuun loppuiäkseni minulle tulisi tosi kiire löytää sopiva mies kenen kanssa hankin lapsia.
onko minun siis tulevaisuutta ajatellen järkevää alkaa tapailla minua nuorempaa miestä? tämä ei ole provo, en vaan halua ajautua suhteeseen, joka ei lopulta johdakaan mihinkään vakavampaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kulttuuriimme on aika sitkeästi juurtunut käsityksiä parisuhteesta. Yksi on juuri tuo, että mies on vanhempi kuin nainen. Biologinen tausta varmaan vaikuttaa, mene ja tiedä.
"21vuotiaat yleensä haluavat vielä kartuttaa kokemuksia eivätkä he yleensä halua sitoutua vakavasti."
– Valitettava ominaisuus, joka pitää ottaa aina huomioon. Sanoisin kuitenkin, vaikka keskimäärin miehet kehittyvät myöhemmin, että tuossa iässä voisi jo olettaa ihan kypsää käyttäytymistä parisuhdeasioissa. Yleensä kokeilunhalu ja tietty aikuisuuden puute näkyy kyllä käyttäytymisessä. Jotkut eivät aikuistu koskaan.
"olen tuntenut miehen noin 6kk kaveripohjalla (mies tosin on sanonut olevansa ihastunut minuun)"
– Tämähän on loistava lähtökohta! :) Tässä on jo pieniä merkkejä siitä, että sitoutumiskykyä löytyy. Koskaan ei voi olla varma, mutta puolen vuoden kaveripohja on hyvä mille rakentaa parisuhdettakin. Myös tuo, että hän on sanonut sinulle olevansa kiinnostunut, kertoo jo jostain. En tiedä teidän taustoja, mutta ainakin omien empiiristen kokeilujen perusteella aloitteen teko on harkittu teko, eikä sitä heitellä vaan kokeilunhalun siivittämänä.
"onko minun siis tulevaisuutta ajatellen järkevää alkaa tapailla minua nuorempaa miestä?"
– Iänikuinen klisee siitä, ettei rakkaus katso ikää, pitänee jälleen paikkaansa. Jos suhde toimii, niin väittäisin olevan yhtä epätodennäköistä suhteen päättyvän eroon olkoot vastapuoli sitten 20- tai 40-vuotias :) Asiaan vaikuttaa todella paljon miehen taustat. Jos suhde on miehelle ensimmäinen, niin sitten olisin huolestunut juuri tuosta sitoutumisesta, koska silloin kokeilunhalu voisi olla hyvinkin todennäköinen, mutta en halua yleistää tässäkään asiassa.
"että oltaisiin ainakin muutama vuosi yhdessä."
– Miksipä suhteessa pitäisi useita vuosia odottaa! Voit tuoda keskusteluissa esille halusi sitoutua ja perustaa perhe! Omia tavoitteitaan ei pidä hävetä. Tuomalla omat toiveet ja ajatukset esille voi mieskin reagoida rehellisesti. Paineita ei kannata näistä asioista ottaa :) Ensisynnyttäjienkin keski-ikä taitaa olla kolmenkymmenen, niin mitään hoppua ei ole syytä tuntea, vaikka ymmärrän kyllä tilanteesi. Sanoisin niin, että jos jätät kokeilematta tämän miehen kanssa suhdetta, niin milloin löytäisit seuraavaksi potentiaalisen kumppanin? Mieti asiaa rauhassa. Uskon sinulla olevan henkilökohtainen mielipide asiaan :)