Olemme olleet naiseni kanssa yhdessä 2 vuotta. Vuoden avoliiton jälkeen ja useiden ns. parisuhdekeskustelujen jälkeen päätin kertoa, että en ole onnellinen ja haluan eron. Siitä on nyt vähän yli viikko ja katumus alkaa painaa.
Olimme moniin otteisiin keskustelleet tyytymättömyydestäni suhteessa ja kommunikaation puutteesta. Päälypuolin asiat olivat hyvin, harvoin riitoja ja nekin suhteessa pieniä mutta jotakin tuntui olevan vinossa enkä ollut onnellinen. Nainen ei koskaan avautunut minulle omista tunteistaan peläten reaktioitani asioihin. Viikko sitten päätin siis erota.
Nyt kaduttaa ja hirvittää. Luonnollisesti saman katon alla asuminen on hankalaa, mutta minuun sattuu, kun emme voi puhua toisillemme emmekä tehdä enää mitään yhdessä. Nyt tuntuu vielä siihen päälle että avopuolisoni sen kaiken tuskan läpi on kovinkin valmis muuttamaan pois luotani.
En uskalla puhua hänelle. Olemme jo kerran aiemmin eronneet jolloin särjin hänen sydämensä ja siinä samalla omani. Tuntuu että tein liian hätiköidyn päätöksen, että olisimme voineet vielä taistella yhteisen tulevaisuuden eteen. Huomaan tämän kaiken nyt kun hän tekee lähtöä.
Kannattaako minun edes puhua hänelle enää tunteistani ja siitä, kuinka nyt kadun päätöstäni ? Tiedän varmasti sen, että tämä ero sattuu ja masentaa häntäkin.
Olen niin hukassa enkä tiedä mitä tehdä.
Olimme moniin otteisiin keskustelleet tyytymättömyydestäni suhteessa ja kommunikaation puutteesta. Päälypuolin asiat olivat hyvin, harvoin riitoja ja nekin suhteessa pieniä mutta jotakin tuntui olevan vinossa enkä ollut onnellinen. Nainen ei koskaan avautunut minulle omista tunteistaan peläten reaktioitani asioihin. Viikko sitten päätin siis erota.
Nyt kaduttaa ja hirvittää. Luonnollisesti saman katon alla asuminen on hankalaa, mutta minuun sattuu, kun emme voi puhua toisillemme emmekä tehdä enää mitään yhdessä. Nyt tuntuu vielä siihen päälle että avopuolisoni sen kaiken tuskan läpi on kovinkin valmis muuttamaan pois luotani.
En uskalla puhua hänelle. Olemme jo kerran aiemmin eronneet jolloin särjin hänen sydämensä ja siinä samalla omani. Tuntuu että tein liian hätiköidyn päätöksen, että olisimme voineet vielä taistella yhteisen tulevaisuuden eteen. Huomaan tämän kaiken nyt kun hän tekee lähtöä.
Kannattaako minun edes puhua hänelle enää tunteistani ja siitä, kuinka nyt kadun päätöstäni ? Tiedän varmasti sen, että tämä ero sattuu ja masentaa häntäkin.
Olen niin hukassa enkä tiedä mitä tehdä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi sentään, kuulostaa jotenkin tutulle. Itse olen siis nainen ja erosimme avopuolisoni kanssa noin kuukausi sitten. Nyt hän ikävöi ja haluaisi palata yhteen, mutta olen sitä mieltä, että se on liian myöhäistä.
Annan siis neuvoni, että puhu hänelle nyt. Puhu ennen kuin hän muuttaa muualle, koska sen jälkeen voi olla myöhäistä. Mutta puhu vain, jos todella tunnet, että haluaisit jatkaa etkä menettää häntä. Älä kuitenkaan puhu häntä takaisin vain, koska yksin jääminen ja sen mukanaan tuoma tuska ja ahdistus ja suru pelottavat ja masentavat. Pääset kyllä niistä yli ja opit elämään yksin ja saat uutta sisältöä elämääsi. Älä särje hänen sydäntään lupailemalla mahdollisuuksia yhteen paluusta ja taas jonkun ajan päästä sanomalla, että et haluakaan suhdetta. Mieti tarkasti. Ja puhu hänelle vain se, mitä tunnet ja anna hänen tehdä ratkaisunsa.
ihania naisia.
Maailma kyllä, Suomi ei. Suomi on täynnä nalkuttavia akkoja, jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, vain koska oma itseluottamus on syvältä.
Todettu jokaisen kohdalla.
Niin, onneksi sä oletkin seurustellut kaikkien suomalaisten naisten kanssa. Onneksi sussakaan ei ole ikinä mitään vikaa.
Olisi kiva edes yhden kerran lukea ketju, jossa ei haukuta suomalaisia naisia ihan vain koska joulupukki.
En sanonut että olen seurustellut jokaisen suomalaisen naisen kanssa.
Jos tuosta ei ymmärrä, että jokainen oma suhteeni, niin kyllä on pää tyhjää täynnä.
Taitaa olla ihan kuule sulla pää tyhjää täynnä, kun et ironiaa ymmärrä.
Se on ikävä ja tottumus, joka nostaa päätään ja on tosi tärkeää erottaa se rakkaudesta. Eli antakaa ajan kulua ja ellei sitten tunteet ja ajatukset voi herätä ketään muuta kohtaan on kyse rakkaudesta ja jos toinen vapaana voi ottaa asian puheeksi. Jos toisella jo uusi niin hänen puoleltaan ei ainakaan ollut rakkautta eikä kannata siis jäädä sellaista kumppania haikalilemaan.
ei varmaan ole tyytyväisiä, saa raataa töissä ja kotona, mies vaan odottaa palveluja...