Mä tarviin apuu!!!! Oon 163cm ja painan 74kg. Musta se on hirveen paljon, mut en tiiä mitä pitäs tehä asialle. Herkut maistuu eikä liikkumisesta meinaa tulla mitään. Liikunta tuntuu jotenki ahdistavalta ja nololta, ja just liikuntatunnilla elämä on yht h*lvettiä. Hyvä jos puolkuupperis saa juostuu kilsan. Mä tarttisin jonkun motivaation liikkumiselle mut sitä ei vaan tunnu löytyvän. Auttakaa mua! Oon puhunu äitin kaa täst lihavuudesta mut sen mielest mun ei pitäis miettiä tällasia asioita vielä! (oon 13v). Mua pelottaa mennä syksyllä yläasteelle just sen liikunnan takii. Must tuntuu et oon koko luokan läskein, eikä se auta yhtään et kaikki mun kaverit on jotain urheilun ihmelapsia. Auttakaa kiltit! Oon ihan epätoivonen ='(
AUTTAKAAAAAA!!!
avun tarpeessa
499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Äitisi on aivan oikeassa, sinun ikäisesi kasvavan nuoren ei pidä miettiä laihduttamista. Toivottavasti syöt kotona oikeaa, kunnon ruokaa. Kun sitä syö tarpeeksi, eivät herkutkaan houkuttele. Jos muu perhe kantaa kotiin sellaisia herkkuja, joista haluaisit olla erossa, voisitko pyytää, että herkkujen määrää vähän rajoitettaisiin, etteivät ne houkuttelisi sinua niin paljon?
Et varmastikaan ole luokan läskein, eivätkä muut oppilaat ole urheilun ihmelapsia. Kaverisi voivat olla, mutta jos he ovat kavereitasi, ei heitä taida paljon vaivaavan, että sinä et ole?
Koulun liikuntatunnit voivat olla ahdistavia niille, jotka eivät ole lahjakkaita juuri niissä liikuntalajeissa, joita liikuntatunneilla harrastetaan. Opetus taitaa vieläkin olla samalla tavalla suorituskeskeistä ja kilpailuhenkistä kuin minun nuoruudessani, mikä tappaa liikuntainnon kaikilta muilta paitsi tulevilta kilpaurheilijoilta.
Voin kertoa, että liikunnasta voi oppia nauttimaan, kun löytää omat lajinsa, ja oma laji löytyy ehdottomasti jokaiselle. Liikunta on tärkeää tuhannesta muusta syystä, sitä ei pidä ruveta harrastamaan vain siksi, että laihtuisi.
Voisitko puhua ahdistuksestasi esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle? Uskoisitko häntä paremmin kuin äitiäsi?
Liikakiloista sinun todellakaan EI tarvitse huolehtia. Olet vielä kasvavassa iässä ja elimistosi tarvitsee ravintoa.
Mitä taas tulee liikuntaan, ainoa mitä se vaatii on itsekuria!
Luuletko todellakin että oikein hyvinvoivat ja treenatut yksilot aina nauttivat mennä asettamalleen 4km lenkille kun sataa räntää tai vettä?
Tai että he suunnattomasti ilahtuvat kun oikein väsyneenä toiden jälkeen se punerruskeikka ja lenkki on vielä tehtävä?
Ehei, se ei aina ole ollenkaan miellyttävää. Mutta heillä on ITSEKURIA, he tekevät se vaikka se kiinnostaisikaaan. Koska he tietävät että pidemmällä tähtaimellä he saavat siitä palkkion, hyvän ryhdin, itsetunnon, kunnon terveyden!
En ymmärrä tätä ihme "olet vielä kasvavassa iässä" mantraa... Itsellä pituuskasvu loppui 12 vuotiaana jolloin se jäi 164 cm ja olen nyt 24 v. Koko ikäni paino jojoillut siinä 55-87 kg välillä ja nykyään joudun katsomaan erittäin tarkkaan mitä laitan suuhuni ettei paino nouse vanhoihin hurjiin lukemiin... Koko peruskoulu ajan liikuntatunnit olivat yhtä kidutusta johtuen liikunnanopettajan natsimaisesta asenteesta ja yleisestä kilpailuhengestä, mutta onneksi vanhemmalla iällä löysin liikunnan ilon kuntosalilta, jossa voi keskittyä yksilölliseen harjoitteluun.. Hassua näin jälkeenpäin ajateltuna ettei ennen voinut sietää urheilemista, mutta nykyään se on joka viikkoinen henkireikä, joka pitää mielen virkeänä :)
No ihan ensimmäisenä yrität siirtyä siihen, että pidät herkkupäivän kerran viikossa.
Sitten syöt normaalia ruokaa, ei pikaruokaa yms. Syö aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Älä syö itseäsi liian täyteen! Hyvä keino tähän on se, että juot lasin vettä ennen kuin syöt. Muutoinkin juo tarpeeksi sitä vettä, itse juon lasillisen tunnin välein, vaikkei olisi janokaan:)
Hyvä keino saada ruokavalio kuntoon on kirjoittaa syömiset ylös esim ekat kolme päivää, tai joka viikko. Itse suunnittelen syömiset etukäteen, ja sitten vain katson listatsa mitä suuhuni laitan.
Sitten voisit alkaa käymään kävelyllä esim joka toinen päivä. Sillai, että vähän hiki tulee, muttei tunnu siltä, että kuolema tulee, kesän aikana tapahtuu jo aika paljon