Mies muuttui kummallisen etäiseksi viime vuoden loppupuolella, tarkkaa aikaa en oikein osaa ajatella. Ajattelin silloin, että rankka vauva-aika vaatii hänelläkin veronsa.
Viimeinen pari kuukautta on riidelty todella paljon ja lopulta mies sai sanottua, että tunteita ei ole enää. Ei koe rakastavansa enää. Eroakin väläytelty useampaan otteeseen, eikä kuitenkaan saatu päätettyä asiaa. Niin paljon hyvääkin mahtuu yhteisiin vuosiin.
Olen mieheltä tivannut toisesta naisesta muutaman kuukauden. Ketään ei ole koskaan ollut, eikä ole.
Nyt sitten pari päivää sitten ihan sattumien summassa kiinnitin huomioni erääseen miehen facebook kaveriin. Naiseen ja hänen kuviinsa joihin mieheni oli tykännyt.
Kysyin naisesta ja ensin mies suuttui ihan silmittömästä, muutaman tunnin päästä oli lempeä kuin mikä. Paljon enemmän kuin tässä viime aikoina. Vakuutti monen monta kertaa, ettei mitään ole. Kyseessä on työkaveri ja sillä selvä. Pyysi luottamaan ja uskomaan.
Seuraavana päivänä tutkin asiaa vähän enemmän ja esitin uudestaan väitteeni suhteesta. Lopulta mies myönsi ihastuneensa tähän naiseen viime vuoden loppupuolella. Vanno, että on pitänyt ihastuksensa omana tietonaan. Naisella ei kuulemma ole mitään tietoa tästä.
Nyt en tiedä voinko uskoa. Jospa mies vaan suojelee sitä naista?
Viimeinen pari kuukautta on riidelty todella paljon ja lopulta mies sai sanottua, että tunteita ei ole enää. Ei koe rakastavansa enää. Eroakin väläytelty useampaan otteeseen, eikä kuitenkaan saatu päätettyä asiaa. Niin paljon hyvääkin mahtuu yhteisiin vuosiin.
Olen mieheltä tivannut toisesta naisesta muutaman kuukauden. Ketään ei ole koskaan ollut, eikä ole.
Nyt sitten pari päivää sitten ihan sattumien summassa kiinnitin huomioni erääseen miehen facebook kaveriin. Naiseen ja hänen kuviinsa joihin mieheni oli tykännyt.
Kysyin naisesta ja ensin mies suuttui ihan silmittömästä, muutaman tunnin päästä oli lempeä kuin mikä. Paljon enemmän kuin tässä viime aikoina. Vakuutti monen monta kertaa, ettei mitään ole. Kyseessä on työkaveri ja sillä selvä. Pyysi luottamaan ja uskomaan.
Seuraavana päivänä tutkin asiaa vähän enemmän ja esitin uudestaan väitteeni suhteesta. Lopulta mies myönsi ihastuneensa tähän naiseen viime vuoden loppupuolella. Vanno, että on pitänyt ihastuksensa omana tietonaan. Naisella ei kuulemma ole mitään tietoa tästä.
Nyt en tiedä voinko uskoa. Jospa mies vaan suojelee sitä naista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos mies on vain ihastunut, niin tunne voi mennä ohi. Voi ihminen ihastua mutta jos ei lähde toteuttamaan tunteita käytännössä, niin höyry menee ohi.
Vaikea sanoa onko heidän välillään suhdetta.
Yritä keskustella miehen kanssa asiallisesti ja rauhassa.
se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, sorry. Miks miehes ja lapses isän pitäisi sujella ketään toista, vierasta naista, kuin teitä? Sen verran vanha kettu olen, että älä hyvä tyttö polta kynttilää molemmista päistä. Lopeta tivaaminen.
Sain sen kuvan ettet ole mikään "kaikesta mustasukkainen mikä liikuu"-nainen. Joten harvoin naisen epäilys herää ilman syytä. Ja usein epäilys kohdistuu vielä oikein. Sitä vain jotenkin alitajuisesti osaa laskea yhteen 1 1.
Vauva- ja pikkulapsi aika valitettavsti on juuri se ajankohta, kun mies voi paeta arkea rinnakkais-suhteeseen. Tuo kuullosti niin tutulta. Tosin olin aikanani paljon, paljon sinisilmäisempi kuin sinä. Sen olen kuitenkin oppinut, että harva mies tunnustaa. Kieltäminen on paras puolustus. Ehdoton kiistäminen ja tarinassa pitäytyminen. Joskus jopa niin, että kiistää asioita jotka ovat jo kiistatta tulleet esiin.
Eli miehesi tuskin tulee mitään tunnustelemaan eikä varmasti tuo nainenkaan. Riippuu naisesta. Mitä sitten sinun tulisi tehdä? En osaa sanoa. Ihastukset tulee ja menee, tosin kun kerran pääsee vieraan makuun, niin helppoa se on jatkossakin. Toleranssi laskee.
Uskon että olet oikeassa. Välillä voi tulla heti, että selittelet itsellesikin asiat parhain päin. Mies ei tunnusta, toinen nainen ei tunnusta ja minkäs teet. Minä aikanaan tein niin, että menin yllättäen tapaamaan mieheni toista naista. Olin rauhalinen ja sovinnollinen. Puhuimme asiasta kuin ruokareseptistä. Kerroin kenen vaimo olen ja tiedän heidän suhteestaan. Olin kiinnostunut naisesta, tiedustelin hänen tunteitaan jne. Kun keskusteluyhetys syntyy, ihminen kertoo mielellään itsestään. Kysyin mitä hän toivoo hänest' ja miehestä? Rakastaako hän miestä? Ehdotin, että teemme (ero)päätöksen miehen puolesta, koska se on hänelle vaikeaa.
Tämä olisi pitkä tarina, mutta naisen tapaamisen jälkeen mies ei voinut enää kieltää. Kun mies tuli kotiin, olin rauhallinen. Nainen oli jo ehtinyt kertomaan tapaamisestamme. Siinä olimme, mies ja minä. Kerroin että nyt hänen on tehtävä päätös. Kun ei ollut enää salaisuuksia mies teki päätöksensä. Selkeästi kärsi tilanteesta, mutta asian julkitulo kuitenkin vei salasuhteen jännittävyyden ja mies valitsi perheensä. Myös suhde lapsiin kohentui tuon jälkeen. Mies kyllä teki varsinaisen ryhtiliikkeen parisuhteessa, mutta en usko että tuota olisi tapahtunut ilman ilmituloa.
Suhteemme nousukiidon jälkeen arvostukseni miestä kohtaan hävisi kokonaan ja hain eroa myöhemmin. Se oli miehelle kova paikka, mutta kun ei niin ei.
Ihastumisessa ei sinällään ole mitään pahaa, tiedän että niitä voi tulla ja mennä pitkän suhteen aikana. Pääasia kuitenkin, ettei tee niille tunteille mitään, pitää järjen päässä ja miettii perhettään.
Ja ymmärrän senkin, että joku joskus uskoo löytävänsä parempaakin parisuhteen ulkopuolelta. Ollaan joskus tästä puhuttu miehen kanssa ja toivottu molemmat sen verran kunnioitusta, että erottais sitten ensin. Mutta eihän se näin mene, täytyyhän sen uuden löytäneren ensin vähän varmistella, että parempaa on luvassa. Uskoisin ainakin..
Valehtelemisesta mies jäi kiinni pahemman kerran. Miksi hänen edes piti tuosta ihastumisestaan kertoa, jos se kerran oli vain hänen ajatuksissaan. Kukaan ei ole tietoinen siitä. Tälle naiselle ei ole julki tuonut ajatuksiaan. Nainen on kuulemma tahollaan parisuhteessa. Ja ihastuminenkin on jo ohi mennyt.
Tivaamisen olen nyt lopettanut. Siltikään asia ei ole poissa mielestäni hetkeäkään. Vaisto sanoo, että asiassa on enemmänkin. Olihan se vaisto oikeassa alkuunkin.
Miehellä on 150 muutakin naista kaverina facebookissa, eikä ikinä ole tarvinnut kenestäkään mitään epäillä.
Miten tämän asian nyt saa pois mielestä, totuushan on etten asialle mitään voi. Jos miehellä on suhde, eikä tunnusta. En ikinä uskoisi, että tunnustaisi.
Mies on sannut suoraan ja rehellisesti, että tunteita sinua kohtaan ei enään ole. Hän ei koe rakastavansa enään. Tämä on karua tekstiä pienen vauvan äidille, mutta näin tehdessään mies on jo mennyt pitkälle. Hän ei todellakaan enään rakasta vaan rakastaa ilmeisesti jotain toista.
Se, mitä teillä kahdella oli ennen ja se hyvä, mikä mahtuu moniin vuosiin ei enään kanna. Se on ollutta ja mennyttä eikä sen varaan voi laskea mitään. Tunteet kuolevat eikä niitä saa takaisin enään edes menneisiin pohjautumalla.
Voit lopettaa kyselemisen häneltä toisesta naisesta, sillä ei ole merkitystä, onko joku vaan sillä, että mies ei enään rakasta. Miehen tilanne vaikea, jos pyytää sinua luottamaan ja uskomaan, mutta kuitenkin tunteet ovat muualla. Jos miehellä ei ole selkärankaa erota, niin tee sinä ratkaiseva päätös. Miksi eläisit elämääsi miehen kanssa, jonka tunteet sinua kohtaan ovat kuolleet ja joka ei sinua rakasta.
Rakasta itseäsi sen verran, että irrottaudut suhteesta.
Se ei vielä maailmaa kaada jos miehesi on ihastunut. Nuo ihastumisen tunteet toiseen hän saattaa tulkita mielessään että ei rakastaisikaan sinua. Hän etsii itseään ja tunteitaan, alkuhuuma on vaihtunut vastuuseen ja arkeen. Pieni lapsi vie huomiota ja voimia niin että mies voi kokea syrjään jäämistä. Huomioi häntä enemmän jos se auttaisi.
Onko rakastaminen jokin absoluuttinen tila, jota voi mitata mittarilla asteikolla 1-10. Eikös rakastaminen ole tunne. Jos tuntuu, että ei rakasta, niin silloin siltä tuntuu eikä kukaan muu voi väittää muuta. Vai voiko esimerkiksi väittää, että sinusta vin tuntuu siltä, että et rakasta, kyllä sinä oikeasti rakastat.