Meillä tullaan tulevana viikonloppuna viettämään ensimmäistä äitienpäivää. Tiedän, että kuulostan todelliselta kusipäältä, mutta pelkään, että petyn siihen todella pahasti.
Mies ei ole ikinä ollut hyvä ostamaan lahjoja. Mutta nyt tällaisena spesiaalina päivänä kuin ensimmäinen äitienpäivä mulle on, toivoisin, että häneltä löytyisi sen verran viitseliäisyyttä, että keksisi jotain. Ei sen tarvitsisi olla mitään kallista tai edes ostettua, joku kiva teko/ele olis hieno, jos siihen olisi käytetty hieman ajatusta.
En itsekään isänpäivänä ostanut mitään isoa. Hankin vain superisi paidan ja vauvalle isin prinsessa tutin. Lisäksi korttiin painoin vauvan jalan jäljen.
Kaverit aina kyselevät, mitä sain synttärilahjaksi, hääpäivälahjaksi, "synnytyslahjaksi" jne. Nolona joudun myöntämään, etten mitään. No okei, viimeksi sain synttärilahjaksi kirjan, jonka sanoin haluavani. Tiedän, että olen tässä asiassa todella pinnallinen, mutta näin nyt vain satun tuntemaan.
Stressi äitienpäivästä
195
6368
Vastaukset
- ///////&&&
Onhan se kiva että joskus muistetaan... Munkaan mies ei kyllä ole mikään ideakuningas noissa jutuissa. Me ollaan päätetty, että ei osteta toisillemme hääpäivälahjoja (paitsi tasavuosina, esim. 10-vuotishääpäivänä), eikä äitien- tai isänpäivälahjoja. Ne äitienpäivä- ja isänpäivälahjat ja kortit tulevat sitten niiltä LAPSILTA kun he ovat sen ikäisiä että itse tekevät kortit. Lahjan voi toki vaikka isukin kanssa mennä sitten ostamaan, mutta mä en semmoista edes odota. Mies on sellainen, että jos on sovittu että ei osteta, niin ei hän kyllä varmasti osta (vaikka musta ehkä oliskin joskus kiva yllättyä...) No, mutta ymmärrän sua tavallaan, mut koita nyt kuitenkin relata. Vihjaa miehellesi että olis kiva saada vaikka aamupala valmiina (joko sänkyyn tai pöytään), tai jos miehesi kokkaisi teille jotain sinä päivänä. Meillä ei mies ainakaan itse mitään keksi, kyllä täytyy ihan suoraan vihjata. ;) Ton aamupalajutun se on kyllä vuosien varrella tajunnut jo itsekin.
- niin se menee..
meillä on kans yleensä et ukko ei osta mitään esim synttäriksi tai naisten päiväksi :D nyt on ensimmäinen äitienpäivä mulla ja toivoisin että se muistais edes jotenki :) muutama vuosi sitte osti viimeksi mulle synttäri lahjanki. sen jälkeen ei mitään. mä ostan aina sille synttäri lahjan, en osaa olla ostamatta.. :)
- muuan äityli
Miksi ostat sille synttärilhjan, jos se ei osta sinulle.. Katso miten se reagoi, kun et osta mitään...Saa maistaa omaa 'lääkettään' ;)
- namu-namu
muuan äityli kirjoitti:
Miksi ostat sille synttärilhjan, jos se ei osta sinulle.. Katso miten se reagoi, kun et osta mitään...Saa maistaa omaa 'lääkettään' ;)
Älkää antako mitään hyviä neuvoja näille
Suomikaksnelkun punaniskajunteille!
Se on aivan sama kuin heittäisi helmiä sioille. - Lahjaton vaimo
muuan äityli kirjoitti:
Miksi ostat sille synttärilhjan, jos se ei osta sinulle.. Katso miten se reagoi, kun et osta mitään...Saa maistaa omaa 'lääkettään' ;)
Voin kertoa että kun "opetin" omaa nykyistä aviomiestäni juuri tuolla tavalla hän ei reagoinut mitenkään!! :-/
En saa synttäri,nimppari,ystänvänpäivä,hääpäivä tai joululahjoja jollen itse niitä osta itselleni. Naimisissa ollaan oltu "huikeat" 5v. ja luulisi,että vielä olisi ns. "tuoretta onnea" vaan eipä ole ollut vissiin koko aikana.
Edesmennyt mieheni, jonka kanssa oltiin yhdessä liki 20v. kunnes hän kuoli, muisti aina nuo kaikki päivät ja osti aina jotain vieläkin on tallella itse tehtyjä hellyttäviä kortteja joita hän aamulla oli väsännyt kiireessä ennen töihin lähtöään jos oli unohtanut sellaisen ostaa :-)
Että kyllä se nyt vaan on miehestä kiinni ja kertoo kyllä sen, osaako ottaa toisen huomion vai onko se oma napa vaan tärkeä. - tasa-arvoisempi
mitä ostiti viimeksi miehellesi kansainvälisenä miestenpäivänä (19.11.)?
- opeta mies ostamaan
Mene varaamaan jostain kaupasta jotain mitä haluat itsellesi, ja sanomiehelle, että ei tarvi kun lunastaa se et lahja on katottuna valmiiksi.
Silloin saat mitä haluat, ja lahja on mieleinen.
Mä kerran jouluna kävin varaamassa itselleni kaulakorun, ja mies haki sen, sain aivan ihanan kaulakorun. Maksoi noin 350 e. Muuta en sitten halunutkaan. Mutta mies oli kuitenkin ostanut tummanpunaiset rintsikat ja alkkarit, kun pääsi ostamisen makuun.- äiti,,isoäiti
mitä turhaa hössöttää jonkin lahjan takia ostaa silloin kun jotain tarvii on memmyt niin kaupalliseksi niin äitien kun isäinpäivät lapset ne jotka muistaa omatekoinen kortti on ihan hyvä.
- onnea sinulle
Siinähän sitä onkin rakkaudenosoitusta kylliksi, kun käy ensin itse valitsemassa itselleen "lahjan", jonka mies käy maksamassa.
Jotenkin tulee mieleen ns. rahanaikkoset, jotka tekevät asioita vain rahasta.
- Äiti minäkin...,
Et ole miehesi äiti joten kummallista, jos odotat häneltä lahjaa.
Kaikki eivät osaa ostaa lahjoja kun eivät ole tottuneet siihen, ei siinä välttämättä ole mitään henkilökohtaista.
Nauti ensimmäisestä äitienpäivästä, äläkä pilaa itsekkyydelläsi sitä!!- pienistähetkistäkiit
Lapset oli pieniä niin isä huolehti että aamulla oli äidille paketti ja kukka pöydällä ja lasten kanssa teki kakkua.Ja minä siivosin jäljet mutta tarkoitus hyvä.Nytkin kun lapset mennyt lentänyt pesästä omat perheen huomaan kyllä että pojat saannu hyvät opit isältä laittavat siellä lastensa kanssa kakkua ja mummoja muistetaan.Samoin mieheni tuo kukan ja sanoo että tämä on kiitos näistä vuosista ja lapsista.Se on luone kysymys ja kuinka on miehesi luona kunnioitettu tätä päivää.Koska äitiä kuin isääkin pitää muistaa vaikka sanoin muuloinkin kuin merkkipäivänä.Minä olen lapsille sanonut että muistakaa puosisoa vaikka iltasella muutamalla sanalla hyvää yötä aamulla nähdään.
- jajajajajajaj
Olen hänen lastensa äiti ja sitä voisi arvostaa aika korkealle. Suomo on junttimiehiä täynnä.
- 21 äitienpäivää
Tässä lähtee nyt heti alkuunsa koko ajatus vikaraiteille, jos ruvetaan katsomaan sitä, kuka on kenenkäkin äiti. Missä on sellainen sääntö, että vain omaa äitiä/mummoa saa/pitää muistaa äitienpäivänä??
Itse koen äitienpäivän kunnianosoituksena äideille ja äitiydelle, ja pidän vähintäänkin yhtä tärkeänä että mies muistaa lastensa äitiä siinä missä omaansakin.
Kyse on ennenkaikkea arvostuksen osoituksesta tai sitten sen puutteesta.
Parisuhteessa kyseinen arvostuksen osoitus on todella tärkeä asia, jos se
puuttuu niin kyllä se kaivertaa liittoa.Kyse on kaikenkaikkiaan kumppanin tunteiden huomioimisesta.
Toisekseen; miten se on pois mieheltä, että toivottaa lastensa äidille hyvää äitienpäivää, ja kenties vielä keittää ne aamukahvit?
Ei kenelläkään ole oikeutta syyttää yhtäkään äitiä itsekyydestä, jos hän odottaa mieheltään jonkinlaista huomiota äitienpäivänä!!!
Eikös se ole ihan yhtä itsekästä käytöstä mieheltä, kun ei mitenkään reagoi
koko äitienpäivään?
Kolmanneksi; Lapset oppivat käytösmallit vanhemmiltaan. Kuka heille opettaa
äitienpäivän merkityksen jossei isä sitä tee??
- äiti minäkin
Niinpä, en ole mitään itsekkäämpää kuullut aikoihin kuin nämä jutut.
Minä en ole mieheni äiti, enkä halua HÄNELTÄ äitienpäivälahjoja, toivottavasti hän muistaa omaa äitiään. On ollut kuitenkin kiva, kun hän on lapsen kanssa ährännyt jonkun suloisen kortin ja ovat käyneet puutarhalla ostamassa parvekkeen ensimmäisen orvokkiamppelin. Aamupala yhdessä ja rauhallista yhteistä aikaa, se on se ÄITIENPÄIVÄN tarkoitus.
ps. Itsehän jokainen on äidiksi halunnut, miksi sen miehen pitäisi siitä vielä lahjoja kanniskella ? Vai oletteko niin erinomaisia äitejä, että olette ruvenneet miehellekin äidiksi, hellanduudeli sentään...minä vaihtaisin miehekkäämpään...:))- Pyhä yksinkertaisuus
Miten se orvokkiamppeli eroaa muista lahjoista? Onhan sekin mieheltä kun mies sen oletettavasti maksaa. Mitä eroa sillä on onko se miehen maksama juttu amppeli, kirja, koru tai mansikkarasia? Ei se tee lahjasta lapsen antamaa, että mies raahaa lapsen mukaansa kauppaan. Samalla logiikalla koru on lapsen antama jos lapsi on mukana ostotilanteessa. Vai maksaako lapsi tuon amppelin ja miehesi on vain kuskina? Tekopyhää haukkua täällä toisten toiveita ja sitä, että toivotaan miehelta lahjaa kun itse toimit ihan samoin :D Toivothan sinäkin amppelin saavasi.
- isoäiti
Pyhä yksinkertaisuus kirjoitti:
Miten se orvokkiamppeli eroaa muista lahjoista? Onhan sekin mieheltä kun mies sen oletettavasti maksaa. Mitä eroa sillä on onko se miehen maksama juttu amppeli, kirja, koru tai mansikkarasia? Ei se tee lahjasta lapsen antamaa, että mies raahaa lapsen mukaansa kauppaan. Samalla logiikalla koru on lapsen antama jos lapsi on mukana ostotilanteessa. Vai maksaako lapsi tuon amppelin ja miehesi on vain kuskina? Tekopyhää haukkua täällä toisten toiveita ja sitä, että toivotaan miehelta lahjaa kun itse toimit ihan samoin :D Toivothan sinäkin amppelin saavasi.
Lapsi ei voi äitiään muistaa, jos isä ei auta siinä. Itsetehty kortti on söpö ja pieni lahja, jonka lapsi valtsee isän tukemana. Kerran ostatin omale äidilleni kampauspöydän :D. Luulenpa, että seuraavina vuosina isä vei minut hiukan edullisimpien näyteikkunoiden eteen.
Tiedän miehiä, jotka ei osta edes kukkaa lastensa äidille. Perustelevat sillä, että ei ole hänen äiti. Herätys isät, auttakaa lasta, ei lapsella ole rahaa ilman teidän apua. - yksi äiti per lapsi
Olen ollut äiti jo melkein 25vuotta, siispä sananen minultakin.
Olen edellisen kanssa aivan samaa mieltä: en ole mieheni äiti, vaan lasteni.
Mieheltäni en ole pyytänyt, toivonut enkä odottanut mitään äitienpäivälahjaa, vaan toivonut hänen muistavan omaa äitiään; sitähän tämä on, äitiys.
Luen hieman huvittuneena näitä juttuja, tuntuvat aivan kuin provosoinnilta, jotta saataisiin palstalle eloa. Sitten huvittuneisuuteni vaihtuu hämminkiin ja ihmetykseen: mikä nykypäivän nuoria naisia vaivaa, miksi he ovat niin älyttömän itsekkäitä, minä-minä asiassa kuin asiassa. Sitten tulee harmitus: näitten äitien kanssa elää paitsi lapsi/lapsia, mahdollisesti myös lasten isä. Nuori mies, joka yrittää etsiä paikkaansa: pitäisi olla sitä ja tätä, sellainen ja tällainen, jotta miellyttäisi naista, jota periaatteessa ei voi miellyttää, jos naisen ainut näkökulma asioihin on pelkkä MINÄ.
Ollaan tultu tilanteeseen, jossa mies eksyy täyttäessään kaikkia vaimonsa vaatimuksia, eikä vaativainen nainen kauaa katsele miestä, joka on joutunut ihan hukkaan. Siinäkään vaiheessa nainen ei näe omaa osuuttaan, sitä, miten on asettanut miehen lähes mahdottoman eteen: miehen pitää palvella naistaan kaikissa tilanteissa, tätä tulee ihailla, tämä tulee hurmata kerta kerran jälkeen. Miehet ovat tukalassa asemassa, kun alkaa selvitä, ettei naiselle mikään riitä.
Vielä tuolloinkin moni mies löytää vian itsestään, vaikka vikaa on vähintään yhtä paljon noissa itsekeskeisissä kesken prinsessaleikkejään äideiksi ryhtyneissä naisissa.
Moni nyt ensimmäistä äitienpäivää viettävä nainen on eroperheistä, jotka ovat tavanneet omaa isäänsä viikonloppuisin. Nyt kannetaan jo hedelmää siitä, että omat vanhemmat on eronneet, isä pitänyt tytärtä luonaan, ja tuolloin pitänyt häntä omana pikkuprinsessanaan, jolle on pyrkinyt antamaan kaiken.
Nyt nuo tyttäret alkavat olla äitejä, ovat parisuhteessa, joissa puolison pitää yltää vähintään samaan palvomiseen. Kyse ei ole tasavertaisesta parisuhteesta, vaan isän ja tyttären suhteen jatkumosta: nuori mies, kenties isä ensimmäisen kerran, on perinyt parisuhteen myötä myös naisensa toiveet ja odotukset tämän omaa isää kohtaan. Huolimatta siitä, että oman isän ja puolison asema on ihan eri, nämä hemmotellut naiset kohdistavat ne yhtä lailla kumppaneihinsa. Puolisolta odotetaan samaa ihailua ja prinsessakohtelua, ja auta varjele, jos tätä ei tulekaan.
Silloin otetaan ja kirjotetaan jonnekin palstalle, laaditaan vähätteleviä arvioita oman lapsen isästä, kohotetaan itseään äitimyyttiyteen jota tulee kaikkien palvoa. Ei riitä, että on se lapsi siinä sylissä, ei riitä, että tuntee äitiyden onnea ja auvoa (sekin on ihan mahdollista, jopa suorastaan suotavaa), vaan miehen tulee kokea samoin. Isyys, ylpeys omasta lapsesta, onni omasta vaimosta ei riitä, vaan miehen tulee palvoa ja palvella tuota suurta madonnaa, jotta tämä tuntisi olevansa kaikkein tärkein perheessä.
Ei siitä tule mitään. Olisi syytä ymmärtää, että perheenä eläminen tarkoittaa meitä, ei minää.
Sekin olisi ihan hyvä muistaa, miten pitkästä ihmissuvun ketjusta on kyse, samoin, miten laajasta. Ihmiset on lisääntyneet hamasta maailman tapista: miljoonat naiset ovat vuosituhansien aikana synnyttäneet, samoin, tälläkin hetkellä miljoonat naiset synnyttävät. Olemme vain yhden kiinteän ketjun lenkkejä: jokaiselle tietenkin äitiys on oma spesiaalinsa, mutta meitä spesiaaleja on sekä taakse, että sivulle tarkastellessa miljoonia. Ei se loppujen lopuksi ole juuri sinulla sen erityisempää kuin kellään muulla, eikä toisaalta kellään muulla niin erityistä kuin juuri sinulla. Tätä on tietysti vaikea hyväksyä, jos haluaa tehdä itsestään jonkun erityisen suuren jumalattaren meidän muiden naisten rinnalla. Itse pidän jumalattaren ja tavallisen ihmisen, äidinkin erona sitä, että jumalattaret eivät istu ulosteelle. Jos sinä teet niin, sinäkin olet vain tavallinen ihminen. Jos näin ei ole, ilmoita, tulen minäkin sinua ja sinun äitiyttäsi kumartamaan.
Lapsilleni minä olen äiti, miehelleni vaimo. Roolit on ihan erit. Toimitaan sen mukaan. Ainakin meillä. - ritirallaa
Puhut just mun suulani. Me vaimot ei TODELLAKAAN olla miehiemme
äitejä.
Ällöttää nää nykyiset uusavuttomat ja itsekkääy Ämmät - Mummi vm-62 <3
isoäiti kirjoitti:
Lapsi ei voi äitiään muistaa, jos isä ei auta siinä. Itsetehty kortti on söpö ja pieni lahja, jonka lapsi valtsee isän tukemana. Kerran ostatin omale äidilleni kampauspöydän :D. Luulenpa, että seuraavina vuosina isä vei minut hiukan edullisimpien näyteikkunoiden eteen.
Tiedän miehiä, jotka ei osta edes kukkaa lastensa äidille. Perustelevat sillä, että ei ole hänen äiti. Herätys isät, auttakaa lasta, ei lapsella ole rahaa ilman teidän apua.Minun lapsenlapseni 6v- poika kerran kaupassa ollessamme näki kukkamyyntipisteen ja meni kukkia katsomaan. Hänellä oli 1 euro rahaa ja kun hän näki aniliininpunaisen ruukkukukan (en enään muista mikä kukka se oli) lapsi sanoi...mummi, mä haluan ostaa tän sulle kun tää on ihan sun värinen (tiesi että tykkään siitä väristä).No, minä maksoin loput siitä kukasta hän sen 1€...hän oli niin onnellinen, polvistui oikein eteeni ja sanoi ," tässä mummi sulle ihana kukkanen, ja mä rakastan sua". Se on aina mielessäni. Miten tuo pikkuinen rakas halusi ilahduttaa mummia, vaikkei oma raha riitänytkään. Ja mulle se oli ihan yhtä tärkeä vaikka maksoinkin kukan itse suurimmalta osalta. Lapsen ajatus oli tärkein
- Emma K
yksi äiti per lapsi kirjoitti:
Olen ollut äiti jo melkein 25vuotta, siispä sananen minultakin.
Olen edellisen kanssa aivan samaa mieltä: en ole mieheni äiti, vaan lasteni.
Mieheltäni en ole pyytänyt, toivonut enkä odottanut mitään äitienpäivälahjaa, vaan toivonut hänen muistavan omaa äitiään; sitähän tämä on, äitiys.
Luen hieman huvittuneena näitä juttuja, tuntuvat aivan kuin provosoinnilta, jotta saataisiin palstalle eloa. Sitten huvittuneisuuteni vaihtuu hämminkiin ja ihmetykseen: mikä nykypäivän nuoria naisia vaivaa, miksi he ovat niin älyttömän itsekkäitä, minä-minä asiassa kuin asiassa. Sitten tulee harmitus: näitten äitien kanssa elää paitsi lapsi/lapsia, mahdollisesti myös lasten isä. Nuori mies, joka yrittää etsiä paikkaansa: pitäisi olla sitä ja tätä, sellainen ja tällainen, jotta miellyttäisi naista, jota periaatteessa ei voi miellyttää, jos naisen ainut näkökulma asioihin on pelkkä MINÄ.
Ollaan tultu tilanteeseen, jossa mies eksyy täyttäessään kaikkia vaimonsa vaatimuksia, eikä vaativainen nainen kauaa katsele miestä, joka on joutunut ihan hukkaan. Siinäkään vaiheessa nainen ei näe omaa osuuttaan, sitä, miten on asettanut miehen lähes mahdottoman eteen: miehen pitää palvella naistaan kaikissa tilanteissa, tätä tulee ihailla, tämä tulee hurmata kerta kerran jälkeen. Miehet ovat tukalassa asemassa, kun alkaa selvitä, ettei naiselle mikään riitä.
Vielä tuolloinkin moni mies löytää vian itsestään, vaikka vikaa on vähintään yhtä paljon noissa itsekeskeisissä kesken prinsessaleikkejään äideiksi ryhtyneissä naisissa.
Moni nyt ensimmäistä äitienpäivää viettävä nainen on eroperheistä, jotka ovat tavanneet omaa isäänsä viikonloppuisin. Nyt kannetaan jo hedelmää siitä, että omat vanhemmat on eronneet, isä pitänyt tytärtä luonaan, ja tuolloin pitänyt häntä omana pikkuprinsessanaan, jolle on pyrkinyt antamaan kaiken.
Nyt nuo tyttäret alkavat olla äitejä, ovat parisuhteessa, joissa puolison pitää yltää vähintään samaan palvomiseen. Kyse ei ole tasavertaisesta parisuhteesta, vaan isän ja tyttären suhteen jatkumosta: nuori mies, kenties isä ensimmäisen kerran, on perinyt parisuhteen myötä myös naisensa toiveet ja odotukset tämän omaa isää kohtaan. Huolimatta siitä, että oman isän ja puolison asema on ihan eri, nämä hemmotellut naiset kohdistavat ne yhtä lailla kumppaneihinsa. Puolisolta odotetaan samaa ihailua ja prinsessakohtelua, ja auta varjele, jos tätä ei tulekaan.
Silloin otetaan ja kirjotetaan jonnekin palstalle, laaditaan vähätteleviä arvioita oman lapsen isästä, kohotetaan itseään äitimyyttiyteen jota tulee kaikkien palvoa. Ei riitä, että on se lapsi siinä sylissä, ei riitä, että tuntee äitiyden onnea ja auvoa (sekin on ihan mahdollista, jopa suorastaan suotavaa), vaan miehen tulee kokea samoin. Isyys, ylpeys omasta lapsesta, onni omasta vaimosta ei riitä, vaan miehen tulee palvoa ja palvella tuota suurta madonnaa, jotta tämä tuntisi olevansa kaikkein tärkein perheessä.
Ei siitä tule mitään. Olisi syytä ymmärtää, että perheenä eläminen tarkoittaa meitä, ei minää.
Sekin olisi ihan hyvä muistaa, miten pitkästä ihmissuvun ketjusta on kyse, samoin, miten laajasta. Ihmiset on lisääntyneet hamasta maailman tapista: miljoonat naiset ovat vuosituhansien aikana synnyttäneet, samoin, tälläkin hetkellä miljoonat naiset synnyttävät. Olemme vain yhden kiinteän ketjun lenkkejä: jokaiselle tietenkin äitiys on oma spesiaalinsa, mutta meitä spesiaaleja on sekä taakse, että sivulle tarkastellessa miljoonia. Ei se loppujen lopuksi ole juuri sinulla sen erityisempää kuin kellään muulla, eikä toisaalta kellään muulla niin erityistä kuin juuri sinulla. Tätä on tietysti vaikea hyväksyä, jos haluaa tehdä itsestään jonkun erityisen suuren jumalattaren meidän muiden naisten rinnalla. Itse pidän jumalattaren ja tavallisen ihmisen, äidinkin erona sitä, että jumalattaret eivät istu ulosteelle. Jos sinä teet niin, sinäkin olet vain tavallinen ihminen. Jos näin ei ole, ilmoita, tulen minäkin sinua ja sinun äitiyttäsi kumartamaan.
Lapsilleni minä olen äiti, miehelleni vaimo. Roolit on ihan erit. Toimitaan sen mukaan. Ainakin meillä.Olet enemmän kuin oikeassa. Tuo pätee myös moniin muihinkin ristiriitoihin suhteissa. Kiitos noista sanoista.
- toinen peikko=)
Tiiätkö mulla on aivan sama juttu!! Itsekin jotenkin odotan paljon tulevalta sunnuntailta.. Vaikka tiedän että on erittäin todennäköistä, ettei mies aijo tehdä elettäkään k yseisen päivän eteen.. Itse ostin hänelle isänpäivänä mukin, jossa oli kuvia muksusta ja meistä. Sekä tarjoilin upean aamiaisen ja vein hänet ulos syömään. Jouluna ja synttäreinä ostan hänelle aina lahjat, joista hän on onnesta soikeana. Minä en saa lahjaksi koskaan mitään "mitä olen aina halunnut" tai jos olen puhunut että "voi että kun olisi ihana päästä kylpylään", hyvä jos kuuntelee.. Itse todellakin olen kuunnellut mitä hän on aikeissa hankkia/mitä haluaa ja sitten suurena yllärinä hän saakin sen minulta. Joka kerta olen onnistunut täydellisesti hankkimaan jotain sellaista, mitä hän todella haluaa/tarvitsee.
En mä nyt aijo suuttua tai rueta itkemään jos en mitään saakaan, onhan tuohon tottu.. Olisi vain joskus ihan kiva saada jotakin kun olen aina se joka antaa! :/
Enkä nyt tiedä onko tämä nyt niin itsekästä..?- (())(())
Tää ei liity nyt äitienpäivälahjaan, mutta mulla on jo useampana vuonna ennen joulua ollut tapana kirjoittaa ihan lista miehelle niistä jutuista joita tarvitsisin/haluaisin joululahjaksi. Lapsellista ehkä, mutta toimii meillä. Meillä nimittäin ei mies myöskään tajua mitään "vihjeitä", jos yritän vaikka sanoa joskus että "olispa kiva saada tollanen" tms. Ei mene jakeluun... Otin sit tavaksi laittaa hänelle joko tekstarin tai kirjoitan lapun, jossa niitä toiveita on, ja joista mies voi sitten itse valita mitä mulle ostaa. Joku tästäkin varmaan ajattelee että morjens, onpa typerää, mutta meillä se toimii, koska kuitenkin ostetaan toisillemme joululahjat. Eikä mieskään ole pistänyt pahakseen, vaan on ihan tyytyväinen kun ei tartte miettiä päätään puhki että mitä ostaisi.
Äitienpäivänä meillä ei lahjoja ostella toisillemme. Lapsilta saadaan ne yllärit mitä ovat hoidossa askarrelleet. - Venus ja Mars
(())(()) kirjoitti:
Tää ei liity nyt äitienpäivälahjaan, mutta mulla on jo useampana vuonna ennen joulua ollut tapana kirjoittaa ihan lista miehelle niistä jutuista joita tarvitsisin/haluaisin joululahjaksi. Lapsellista ehkä, mutta toimii meillä. Meillä nimittäin ei mies myöskään tajua mitään "vihjeitä", jos yritän vaikka sanoa joskus että "olispa kiva saada tollanen" tms. Ei mene jakeluun... Otin sit tavaksi laittaa hänelle joko tekstarin tai kirjoitan lapun, jossa niitä toiveita on, ja joista mies voi sitten itse valita mitä mulle ostaa. Joku tästäkin varmaan ajattelee että morjens, onpa typerää, mutta meillä se toimii, koska kuitenkin ostetaan toisillemme joululahjat. Eikä mieskään ole pistänyt pahakseen, vaan on ihan tyytyväinen kun ei tartte miettiä päätään puhki että mitä ostaisi.
Äitienpäivänä meillä ei lahjoja ostella toisillemme. Lapsilta saadaan ne yllärit mitä ovat hoidossa askarrelleet.Hyvä.
Miehet ei vihjeitä ymmärrä. Suoruus on parasta, jos lahjaa kaipaa. Miksi suotta pettymään. Ei miehet sille mitään voi millaisia ovat, emme me naisetkaan voi sille mitään, että olemme naisia.
Toki jotkut miehet osaa ostaa lahjoja ilman vihjeitä. Isänsä ovat heitä opastaneet omalla esimerkillään. - irsku
Älä odota kenelta mistään mitään.Osta ite ja ole onnellinen!Älä suuta miesta, se on vain tavallinen ihminen joka ei osaa.Älä tee tästä päivästä HELVETTI !
- Surullinen tarina
Miksi ilahdutat miestäsi jos hän ei vaivaudu ilahduttamaan sinua?
Minä en koskaan saanut äitienpäivänä mitään exältä, hyvä kun se edes muisti äitienpäivää, synttäriä, hääpäivää. Lapsilta sain, mitä olivat tehneet päiväkodissa tai koulussa, ja niistä ilahduin.
Kun saimme ensimmäisen lapsen, oli syksy ja tuli isänpäivä. Minä tietysti järjestin hänelle kakut ja kaikki. Mutta lopetin parin vuoden päästä kun minä vuorostani en saanut koskaan mitään. Lopulta otin eron (syitä oli muitakin), kun hän välitti muista asioista enemmän kuin minusta. - pyhä jysäys!
Surullinen tarina kirjoitti:
Miksi ilahdutat miestäsi jos hän ei vaivaudu ilahduttamaan sinua?
Minä en koskaan saanut äitienpäivänä mitään exältä, hyvä kun se edes muisti äitienpäivää, synttäriä, hääpäivää. Lapsilta sain, mitä olivat tehneet päiväkodissa tai koulussa, ja niistä ilahduin.
Kun saimme ensimmäisen lapsen, oli syksy ja tuli isänpäivä. Minä tietysti järjestin hänelle kakut ja kaikki. Mutta lopetin parin vuoden päästä kun minä vuorostani en saanut koskaan mitään. Lopulta otin eron (syitä oli muitakin), kun hän välitti muista asioista enemmän kuin minusta.Siis ei lahjojen ostamisen pitäisi olla mitään vaihtokauppaa... Isäni (työtön) ssanoi. " Älä osta isänpäivälahjaa, koska minäkään en osta sulle syntymäpäivälahjaa. En ymmärrä tavaroiden vaihtokauppaa" Olen syntynyt marrraskuun alussa. Sanoin, minähän ostan sulle lahjan jos haluan! Siis lahjojen ostaminen tai tekeminen pitäisi ajatella antamisen ilona, eikä vaihtokauppana!
- ..............
Synnytyslahja??
- guafff
No niimpä xD pitäiskö odottaa tiskauslahjaa, pyykinpesulahjaa yms.... minä haluan sitä lämmintä huomiota ja rakkautta joka päivä ennemmin kuin lahjoja kaikenmaailman merkkipäivinä. Se TUNNE pysyy sisimmässä ja antaa voimaa!
- pojat soitti äidille
Lahjafriikit haluaa lahjan joka asiasta ja jos ei saa niin maailma on sekaisin ja itkua tuherretaan, kun mies ei muista.
Eräs mies kiitti vaimoaan kädestä pitäen pojan synnytyksestä. Ensimmäinen lapsi oli ollut tyttö.
Paras ostaa sellaiset lahjat itse jotka haluaa ja laittaa kahvikuppinsa viereen. On siinä samalla yllätystä ja ihmettelyä sille miehellekkin, että mikäs merkkipäivä se taas on. Miehet kun eivät muista edes omaa syntymäpäiväänsä. Onko se tänään vai huomenna jos joku ei huomauta.
Kyllä miehet ovat innolla viettämässä kaikkia pikkujuhlapäiviä kunhan niistä ei tarvitse saada stressiä. - Ei äiti
Koskaan kuullukaan mistään synnytyslahjasta.
- Kummaa kitinää.
pojat soitti äidille kirjoitti:
Lahjafriikit haluaa lahjan joka asiasta ja jos ei saa niin maailma on sekaisin ja itkua tuherretaan, kun mies ei muista.
Eräs mies kiitti vaimoaan kädestä pitäen pojan synnytyksestä. Ensimmäinen lapsi oli ollut tyttö.
Paras ostaa sellaiset lahjat itse jotka haluaa ja laittaa kahvikuppinsa viereen. On siinä samalla yllätystä ja ihmettelyä sille miehellekkin, että mikäs merkkipäivä se taas on. Miehet kun eivät muista edes omaa syntymäpäiväänsä. Onko se tänään vai huomenna jos joku ei huomauta.
Kyllä miehet ovat innolla viettämässä kaikkia pikkujuhlapäiviä kunhan niistä ei tarvitse saada stressiä."Eräs mies kiitti vaimoaan kädestä pitäen pojan synnytyksestä. Ensimmäinen lapsi oli ollut tyttö."
Niin kiittikö kädestä pitäen kun tuo esikoinen syntyi...??
Ällö ukko jollei kiittänyt.
Minä ostan rakkaalle miehelleni isänpäivälahjan, koska arvostan hänen isyyttään todella paljon. Samasta syystä minä saan mieheltäni äitienpäivälahjan.
Yhdessä ollaan oltu 18v ja arvostus sen kun kasvaa vuosien myötä.
Lapset tuovat yleensä kukkia tai jotain koulussa tehtyä.
- stressipeikko jatkaa
Tosiaan kuten ensimmäisessäkin viestissä laitoin niin jokin ele/teko olisi ihan kiva. Aamiainen valmiiksi laitettuna olis upea tai edes se, että mies söisi yhdessä kanssani aamiaista. Normaali tilanne on aamulla on se, että mä hoidan vauvan valmiiksi, siis vaihdan vaipan, puen ja syötän. Mies on tuossa vaiheessa yleensä jo itse syönyt aamupalan ja roikkuu sen jälkeen jonkin typerän nettipelin parissa. Puhuin lahjasta lähinnä siksi, koska se tuntuisi kuitenkin olevan helpoin vaihtoehto miehelleni ja lahja se pihan ensimmäinen orvokkikin olisi!
Ja miksi miehen ei pitäisi ostaa puolisolleen äitienpäivälahjaa, jos muutenkin kohtelee tätä kuin äitiään?!!! Eli siis teettää hänellä kaiken työn tyytyen itse vain nauttimaan elämästä.- ottopoika?
"Ja miksi miehen ei pitäisi ostaa puolisolleen äitienpäivälahjaa, jos muutenkin kohtelee tätä kuin äitiään"
Jaahas...käyppä kuule siinä ruattalaisessa romukaupassa, osta kynnysmatto, paketoi se ja anna ukollesi äitienpäivälaahjaksi.
Samlaal osoita ovea jonka luona odottaa sen muuttolaatikot.
Mikä mies se tommonen on joka pitää vaimoa äitinään, menköön sinne takas! - vaimo ja äiti
Kannattais varmaan kuule aloittaa nyt siitä perustotuudesta, että puhuisitta nuo perheen sisäiset kuviot auki. Toi kuulostaa joltain 50-60-luvun touhulta: mies on perheen pää ja silleen....
Toimiva arki lähtee kyllä avoimesta keskustelusta, johon kuuluu myös keskustelu toiveista ja odotuksista puolin ja toisin.
- vssssit
Anteeksi nyt vain... mutta millaisia miehiä te oikein olette valinneet itsellenem ja vielä tehneet lapsia heidän kanssaan. Pitää nyt aikuisen ymmärtää että jos niitä lahjoja ei ole tippunut esim. seurusteluaikana, niin ei niitä tipu myöhemminkään. Mies pitää kouluttaa seurusteluaikana eikä leikkiä kodin pientä haltiatarta jos ei sellaiseksi oikeasti aio ryhtyä.
- tyttö 8kk
Mullakin tulossa nyt ensimmäinen äitienpäivä eteen enkä oleta mieheltä mitään lahjaa enkä elettä se on vaan yksi päivä muiden seassa :) Seurustelu aikana jo tajunnut ettei mies kovin hyvä ole lahjojen hankkimisessa niin tiedän ettei nytkään ole mitään tiedossa ja se ei vaivaa yhtään :) Mulle riittää se että mies on osa mun ja lapsen elämää eikä oo vaikean alkuajan aikana livistänyt vastuuta :)
- Otahan lunkisti
Stressaat vähemmän, kun muistat, että et ole miehesi äiti.
Äitienpäipänä LAPSET askartelevat kortteja ja lahjoja äidlleen ja aikuiset lapset kuittaavat asian viemällä äidilleen ruusun. - vesipeto990
Mulla kans sama tilanne.. itseasias aloitusviesti on kuin mun kirjoittama.. tiiän et petyn huomen kun haluaisin ainaki näin ensimmäisenä äitienpäivänä jonku lahjan tai muistamisen.. varsinkin kun itse muistin miestä isänpäivänä ja hän siit ilahtu.. valitettavasti mieheni kuuluu niihin, jotka eivät osta muita lahjoja kuin syntymäpäivälahjan ja sekin mun pitää ite valita.. tunnen itseni pinnalliseksi kun oon lahjojen ja huomion perässä, mutta tämä on ollut henkisesti ja fyysisesti raskas 6kk, niin ois kiva saada jtn piristystä. :)
- isoäiti
Eihän miehesi ole lapsesi. Muista tai muistele omaa äitiäsi äitienpäivänä. Minulle lasteni äidille joka päivä on äitienpäivä heidän syntymästään lähtien. Kerran äiti aina äiti ja omasta tahdosta äiti. Hyvää äitienpäivää!
- Floora
Ole onnellinen siitä että sulla ylipäätään on mies, mun lasteni isä on kuollut. Vaihtaisin äitienpäivät, joulut, juhannukset ihan mitkä vaan siihen että saisin edes viisi minuuttia vielä tavata häntä.
Elossa ollessaan hän livautti tytöille muutaman euron että ostakaa äitille jotain kivaa. Yleensä se oli pörrösukat ja suklaapatukka. Kömpelösti tehty kortti.
Ei meillä ole äitienpäivää oikeestaan, tytöt ei varmaan lähe ajelemaan tänne saakka, tekstiviestin ehkä laittavat.
Omalle äidilleni vein kukan jo viikolla.
En odota mitään enempää .- Tyhmä päivä tänään
Miksi et mene tänään tervehtimään OMAA äitiäsi?!
Äitienpäivä se hänelläkin on ja odottaa huomioimista tänään eikä viime viikolla.
- JOS TUNTUU ETTÄ
Miehesi ei keksi mitään niin käy naapurissa vieraissa se piristää.
Ymmärrän, jos haluaa lahjoja! Itsekin joskus toivoisi jotain, mutta kun on tarpeeksi kauan elänyt toisen kanssa ja tietää kuviot, niin ei odotakaan mitään. Sitäpaitsi itse olen kaikkea tätä kulutusjuhlaa yms. vastaan. Äitien- ym. päivät on luotu vain, jotta kaupat tahkoaisivat lisää ja lisää rahaa. Kaikilla alkaa olemaan jo kaikkea ja se jos mikä on turhaa, että saa jonkun lahjan jolle ei ole myöhemmin mitään käyttöä. Vahvistakaa itsetuntoanne ja olkaa ylpeitä äitiydestänne! Paras lahja on se lapsi ja koko perhe. Se, että saa viettää laatuaikaa perheen kanssa ympäri vuoden on jo itsessään lahja. Meillä ainakin rahat on jo kauan olleet yhteisiä, joten ostamme pitkin vuotta sellaista mitä tarvitsemme. Turha krääsä vain vie tilaa ja unohtuu jonnekin kaapin perälle myöhemmin. Miettikää minkä takia te haluatte huomiota? Onko arkitasolla myös niin ,että jäätte vaille huomiota ja odotatte sitä juuri tänä yhtenä päivänä? Voisiko se olla jotain muutakin kuin lahja? Miehet eivät osaa lukea ajatuksia! Puhukaa heille muuta kuin naiskieltä. Miehille pitää sanoa asiat juuri niin kuin ne on ilman kiertoilmaisuja!
Tämä päivä on minulle ihan samanlainen päivä muiden joukossa. Ei tule stressiä leipomisesta, siivoamisesta tai juhlalounaan järjestämisestä. Nautin vain vapaapäivästä ja olla köllöttelen lapsen kanssa :)- ikävä
Äiti olen minäkin ja lisäksi mummi. En muista milloin olen saanut viimeksi äitienpäivä, syntymäpäivä tai joulukortin yhdeltäkään. Lahjasta puhumattakaan.
Ei tule edes tekstiviestiä tai soittoa, joskus harvoin.
Itse muistan heitä aina lahjalla tai lahjoilla ja kortilla. Tulee paha mieli, kun odottaa kuitenkin, vaikka edes korttia, jota saisi katsella ja ajatella lapseni laittoi minulle näin kauniin kortin. Tai lapsenlapseni piirsi ihanan kortin.
Syytä en tiedä, mutta ikävä on mieli.
Rakastan heitä kaikkia ja olen sanonut sen heille monta kertaa.
On vissiin, niin paljon menoja ettei ole varaa edes korttia laittaa muistoksi äidille mummille.
En varmaan ole ainut unohdettu äiti.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja varsinkin unohdetuille äideille. - minulta !
ikävä kirjoitti:
Äiti olen minäkin ja lisäksi mummi. En muista milloin olen saanut viimeksi äitienpäivä, syntymäpäivä tai joulukortin yhdeltäkään. Lahjasta puhumattakaan.
Ei tule edes tekstiviestiä tai soittoa, joskus harvoin.
Itse muistan heitä aina lahjalla tai lahjoilla ja kortilla. Tulee paha mieli, kun odottaa kuitenkin, vaikka edes korttia, jota saisi katsella ja ajatella lapseni laittoi minulle näin kauniin kortin. Tai lapsenlapseni piirsi ihanan kortin.
Syytä en tiedä, mutta ikävä on mieli.
Rakastan heitä kaikkia ja olen sanonut sen heille monta kertaa.
On vissiin, niin paljon menoja ettei ole varaa edes korttia laittaa muistoksi äidille mummille.
En varmaan ole ainut unohdettu äiti.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja varsinkin unohdetuille äideille.No oikein hyvää äitienpäivää sinulle kuitenkin :o)
- Millaisia
ikävä kirjoitti:
Äiti olen minäkin ja lisäksi mummi. En muista milloin olen saanut viimeksi äitienpäivä, syntymäpäivä tai joulukortin yhdeltäkään. Lahjasta puhumattakaan.
Ei tule edes tekstiviestiä tai soittoa, joskus harvoin.
Itse muistan heitä aina lahjalla tai lahjoilla ja kortilla. Tulee paha mieli, kun odottaa kuitenkin, vaikka edes korttia, jota saisi katsella ja ajatella lapseni laittoi minulle näin kauniin kortin. Tai lapsenlapseni piirsi ihanan kortin.
Syytä en tiedä, mutta ikävä on mieli.
Rakastan heitä kaikkia ja olen sanonut sen heille monta kertaa.
On vissiin, niin paljon menoja ettei ole varaa edes korttia laittaa muistoksi äidille mummille.
En varmaan ole ainut unohdettu äiti.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja varsinkin unohdetuille äideille.p askiaisia olet lapsistasi oikein kasvattanut? Mukavaa äitienpäivää kuitenkin kaikesta huolimatta.
- äiti vm59
ikävä kirjoitti:
Äiti olen minäkin ja lisäksi mummi. En muista milloin olen saanut viimeksi äitienpäivä, syntymäpäivä tai joulukortin yhdeltäkään. Lahjasta puhumattakaan.
Ei tule edes tekstiviestiä tai soittoa, joskus harvoin.
Itse muistan heitä aina lahjalla tai lahjoilla ja kortilla. Tulee paha mieli, kun odottaa kuitenkin, vaikka edes korttia, jota saisi katsella ja ajatella lapseni laittoi minulle näin kauniin kortin. Tai lapsenlapseni piirsi ihanan kortin.
Syytä en tiedä, mutta ikävä on mieli.
Rakastan heitä kaikkia ja olen sanonut sen heille monta kertaa.
On vissiin, niin paljon menoja ettei ole varaa edes korttia laittaa muistoksi äidille mummille.
En varmaan ole ainut unohdettu äiti.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja varsinkin unohdetuille äideille.Niin.. Itse en paljon lahjoja odottele, mutta ainakin puhelun saan tai puhelut saan, joskus vieraankin ja lahjaa kai viimeksi odottelen, se kyllä joskus tulee. Olen miettinyt noita kuvioita, itse olen sellainen, joka yrittää muistaa, se on minusta kohteliaisuutta. Mieheni sen sijaan ei ole juuri koskaan muistanut tätä kohteliaisuutta minua kohtaan, no joskus, kun joku on häntä muistuttanut. Muita hän kyllä mielellään muistaa, mutta ei ihan lähimpiä perheenjäseniään. Me olemme itsestäänselviä :) Luulen, että hän on valitettavasti siirtänyt tuota asennetta hiukaan poikiini. Tosin nuorempi kyllä onnittelee ja antaa jos ei muuta niin suklaalevyn. Ihan hyvä niin.
Hiukan mielessäni moitin mieheni asennetta, hän tavallaan on koko lasten elämän ajan antanut sellaista viestiä, että ei äidin syntymäpäiviä tms tarvi mitenkään muistaa tai juhlistaa. Hänelle itselleen sensijaan järjestettiin komeat viiskymppiset :) Minun vuoroni kun nyt sitten tuli, tuumasin vaan, että ei niitä mulle kukaan taida järjestää, taidan häipyä maisemista. No ei tosiaan mieheni edes kakkua ostanut ja keittänyt kaffeja.. Pojat toi lahjan kuitenkin jälkikäteen.
No en niin välitä kauheasti, mutta tiedän myös sen, että pienistä huomiosoituksistahan näissä asioissa on kyse ja tosiaan vanhemmat antavat mallia .. Ja onhan se oikeasti kiva, jos joku huomioi vaikka halaamalla..
Toisaalta emme ole aviopuolisoidemme äitejä tai isiä, mutta ehkä kuitenkin omalla asenteellamme ja käytöksellämme opetamme lapsillemme asioita ja annamme mallia.. - mummi vm-62 <3
ikävä kirjoitti:
Äiti olen minäkin ja lisäksi mummi. En muista milloin olen saanut viimeksi äitienpäivä, syntymäpäivä tai joulukortin yhdeltäkään. Lahjasta puhumattakaan.
Ei tule edes tekstiviestiä tai soittoa, joskus harvoin.
Itse muistan heitä aina lahjalla tai lahjoilla ja kortilla. Tulee paha mieli, kun odottaa kuitenkin, vaikka edes korttia, jota saisi katsella ja ajatella lapseni laittoi minulle näin kauniin kortin. Tai lapsenlapseni piirsi ihanan kortin.
Syytä en tiedä, mutta ikävä on mieli.
Rakastan heitä kaikkia ja olen sanonut sen heille monta kertaa.
On vissiin, niin paljon menoja ettei ole varaa edes korttia laittaa muistoksi äidille mummille.
En varmaan ole ainut unohdettu äiti.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja varsinkin unohdetuille äideille.oikein hyvää äitienpäivän iltaa sinulle jota lapsesi ja lastenlapsesi ei muista
- ikävä
minulta ! kirjoitti:
No oikein hyvää äitienpäivää sinulle kuitenkin :o)
Kiitos molemmille onniteluista. En ole kasvattanut lapsistani mitään paskia....
Elävät vaan omaa elämäänsä ja hyvin ovat pärjänneet.
Ennen laittoivat kortin ja toivat ruusun tai jonkin lahjan, ei enää.
Kuitenkin muuten välit ihan ok, mitä nyt joskus välillä erimielisyyksiä.
Pyydetään kuitenkin anteeksi puolin ja toisin.
En kaipaa kukkaa enkä lahjaa, olisin vaan halunnut kortit lapsiltani ja lapsenlapsiltani omat piirtämät.
Ei lahja onnea tuo, korteja olisin halunnut katsella minkälaiset olisin saanut, se oli minun toiveeni.
Toivoa saa joka kerta, mutta turhaan. Kai sitä jokaisella omat toiveensa, mutta täyttyvätkö ne koskaan.
Rakastan sydämestäni heitä kaikkia. Johan tämä on ohi tänä vuonna.
Kaipa sitten odottelen joulukortteja kai niitäkin turhaan.
Itkuni olen itkenyt tänään, en kuitenkaan muistele pahalla vaan rakkaudella.
- pettynyt mieheeni
en minäkään ole koskaan saanut äitienpäivä lahjaa tai edes kukkaa jos en ole asiasta huomauttanut.miehen osalta siis. lapset kyllä muistavat. Nyt kuulin mieheni suusta että olen työtä vieroksuva lehmä. olen työtön kotiäiti. on voimat vähissä. itse keitin juuri itselleni äitienpäivä kahvini ja nautin rauhallisuudesta.Toivotan Kaikille Äideille paljon parempaa äitienpäivää kuin itse saan, sen olette ansainneet. Rakastan lapsiani yli kaiken.
- ohoh.
Sulla on varmaan narsisti mies. Luulisi jokaisen jollain tavalla huomioivan.
- Tuttu juttu
Miksi siedät sellaista? Ero tuollaisesta joka ei arvosta yhtään.
Minä en saanut kukkia koskaan, työkavereille se kyllä osti. Paitsi hopeahääpäivänä. Nyt se on joka tapauksessa exä. - eteenpäin elämässä
Älä elä miehesi kautta. Vaikka hän mitä sanoo, ole hänen yläpuolellaan. Tai kysy onko hän sitten ahkera sonni.
Katsele itsellesi työpaikka tai ala opiskella ja pohdi olisiko parempi elää ilman lehmäksi haukkuvaa miestä. Hänhän ei sinua kunnioita ollenkaan.
Saat vielä kunnollisen miehen, kun eroat. Olen jonkun veran selvännäkijä ja tavallisesti en kirjoita tänne palstoille. Nyt kuitenkin jokin pakotti lukemaan viestiketjun ja näin kirkaan lämpimän valon tulevaisuudellesi ja hyvän auran.
Sinun vain pitää alkaa itse sitä tekemään, siis tulevaisuuttasi. Miehesi ei sitä tee. Onni on sinun, kun vain otat sen vastaan ja teet tulevaisuuden itsellesi. Olet nyt pettynyt ja masentunut. Heikko tekemään mitään. Mutta saat voimia kun alat työstämään asiaa. Huomaat voimiesi kasvavan päivä päivältä. Onnea eteenpäin.
- Kissus
Osa odottaa suurta ja näyttävää, osa ei edes odota mitään. Ei se minusta ketään ihmisenä pahenna jos toivoo että kerran tai pari vuoden aikana läheiset muistavat. Itse kuulun toiseen ääripäähän.
Tunnen oloni lähinnä kiusaantuneeksi näinä juhlapäivinä. Toki lapsen rustaama kortti ja omin kätösin väsäämä lahja ovat ihania, mutta tarvitseeko tästä kaikesta nostaa niin valtava haloo? Kahvi on mukavampi juoda keittiössä kuin sängyssä, ravintoloiden äitienpäivämenu tuottaa vuosi vuoden jälkeen aina uuden pettymyksen ja sukulaisten luonakin pitäisi ehtiä kahvittelemaan kun ollaan niin onnekkaita että vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat kaikki vielä täällä juhlistamassa tätä suurenmoista päivää ja jotenkin se pelkkä kortti tai puhelinsoitto otetaan aina loukkauksena, ei sillä ole väliä että asutaan toisella puolella maata eikä itse edes oikeen perusteta tällaisista juhlista...
Joo. Ja anteeksi. Stressiä näyttäisi pukkaavan täälläkin. Kukin taplaa tyylillään...
Elikäs meillä mennään tämä(kin) juhlapäivä muiden ehdoilla. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa voidaan vaan kölliä kotona kaksin ja muistella tätäkin aikaa kaihoten. - Äiti itsekkin :)
Kuulostaa ehkä kusipäiseltä, mutta minä olensitä mieltä että naiselle tulee ostaa lahjoja.. Oli sitten synttärit, naistenpäivä, äitienpäivä jne...
Höpönlöpön kaikki "et ole minun äitini ja vaan lapsilta tuleet lahjat on kivoja"-lauseet, kyllä me äidit olemme niin tärkeitä kuitenkin että mielestäni on ihanaa että myös lasten ISÄ muistaa minua jollain tavalla. En tarkoita kallista tai upeaa mutta jotain mistä tietää minun pitävän. Jotain mistä näen kuinka paljon hän välittää minusta ja siitä että "olen antanut" lapset hälle..
Hää- , synttäri-, naistenpäiväksi sama juttu. Ei kukaan voi ostaa toiselle liikaa lahjoja! En todellakaan tarkoita siis mitään timantteja (vaikka onhan niitäkin mukava saada- Lopettakaa kitinä!
Ja mitkähän ne miehesi juhlapäivät olet jolloin häntä muistat?
Hääpäivä - yhteinen.
Ystävänpäivä - yhteinen
Nimipäivä - yhteinen
Synttärit - yhteinen
Isä/äitienpäivä - yhteinen
Naistenpäivä.....
Synnytyslahja......??????
Miten olisi miestenpäivä ja siittämislahja, vai tuleeko muita ehdotuksia? - guafff
"olet antanut lapset hänelle"!!!!!!! HALOO!
Etteköhän te ole yhdessä SAANEET lapsen/lapsia, eikä siinä mitään toiselle antamisesta ole kyse. Jos noin ajattelet, niin miehesi "on antanut sen siemenen sinulle" mitä ilman sinä et olisi voinut "antaa lasta" hänelle...
- Loiset!
Synnytyslahja, Naistenpäivä....???? Mitä hel******!?
Oletteko te paapotut pikkuprinsessat koskaan edes hetken aikaa ja tosissanne miettineet että miksi miehet ovat niin vaikeita ostamaan teille lahjoja?
Missä miesten lahjapäivät ja tilaisuudet on? Vai onko teidän tapanne vain se että avataan sakset velvollisuuden vuoksi, että mies on siihen tyytyväinen?
Ehdottomasti suurin osa teistäkin pikkuprinsessoista on pelkkää köyhälistöä jonka asunnon omistaa pankki tai vuokranantaja ja opintovelkakin painaa päälle, samalla kun mies yrittää töitä tehden pitää katon päänne päällä ja ruokaa pöydässä. Mikä helvetin oikeus teillä on muka tässä maailmassa vaatia yhtään mitään yhtään keneltäkään?- ....
Ja sinä taidat olla sellainen katkera naikkonen, joka ei ole saanut lahjoja mieheltään kun pitää tuolla tavalla kitistä :P
Just Joo,,,pidä lapsestasi huolta ja hoida sitä,,,varmasti me miehet oman osamme kustannamme kaikesta,,,äipät yrittää tehdä vaan liian kaupallisen päivän tästäkin.
Sinulla sylissäsi se tärkein,,,ei materiaali sitä korvaa.
meillä alko äippä ei edes tapaa lastaan,,,vieläkö pitäisi sellaista muistaa,,,?- joku..
Puolisot eivät ole toistensa vanhempia, joten ei ole mitään "pakkosyytä" antaa lahjaa puolisolle äidin-/isänpäivänä! Lapset tietysti muistaa vanhempiaan - ja toinen vanhempi voi auttaa lasta siinä toisen vanhemman muistamisessa ;)
- JimimiMatalala
On, kyllä joka vuosi maksan kukat tänne ja ja ja hänen Äidillle Savonlinnaan.
- Hauaisin olla ÄITI..
VOI TEITÄ NUORET JA TRESSAANTUNEET ÄIDIT.
TEILLÄ ON LAPSI / LAPSET SIINÄ ON SUURIN LAHJA ÄITIENPÄIVÄNÄ.
MONET EIVÄT SAA KOSKAAN LAPSIA...EIVÄT SAA OLLA ÄITINÄ ... TAI ISOÄITINÄ KOSKAAN... AJATELKAA SITÄ.
LAPSET MUISTAVAT ÄITIÄÄN , EI AVIOMIEHET VAIMOJAAN.Niinpä. Olen samaa mieltä kanssasi! Nimittäin itsekin haluisin kovasti olla äiti, mutta saa nähä suodaanko minulle sitä onnea ikinä...
Mulla on myös mies, joka ei ikinä osta mulle lahjoja, ei jouluna eikä synttärinä eikä koskaan muulloinkaan. Ja se ei mua haittaa, olen jo tottunut siihen. Itse saatoin ehkä alussa ostella miehelleni lahjoja, mutta olen sen jo lopettanut. Kun tiedän, että en saa lahjoja mieheltä, niin myöskään anna niitä miehelleni.
- Ent.leskimies
No kyllä kukka tai kortti on sentään jotain lasten äidille, mutta ei enää toisten lasten äidille. Hänelle riittävät suukot, suulliset onnittelut ja seksit.
Tätä mieltä on mies, jonka huushollissa on kaikki tarpeellinen. Omien lasten äidille ja äidin äidin haudalle vein kukat. voisit vaikka vihjaista miehelles että esimerkiks lahjakortti johonki liikkeeseen tai nettikauppaan vois olla ihan kiva.
itselläni alkaa esimerkiksi nuo nuorimmatki serkut olla jo siinä iässä ettei enää keksi mitää vaatteita tms. nii kyllä se lahjakortti on aina varma valinta.- Turha päivä...
Aikoinaan kun oma äitini teki itselleen kakun ja laittoi sunnuntaina perheelle "paremempaa ruokaa" ajattelin että en itse koskaan halua olla äitinä oman äitini kaltainen. Kun sain lapsen päätin etten vietä äitienpäivää, enkä ole viettänytkään. Lapsi teki aikoinaan koulussa niitä itse kyhättyjä kortteja, jotka ovat tallessa ja opetin hänet antamaan sen kortin heti kuolusta tultuaan. Virallista äitienpäivää en ole koskaan noteerannut mitenkään eikä meillä ole vietetty isänpäivääkään. En ymmärrä näitä vaatimuksia että naiselle pitää ostaa lahjoja, miksi?????Me ei ex- mieheni kanssa ostettu edes joululahjoja toisillemme, ainoastaan lapsellemme. Olen äiti 365p vuodessa en siihen mitalleita tarvi enkä muita kunnianosoituksia. Mutta jokainen tietty taplaa tyylillään......
- lottamari<3
Olin liki 30-vuotta naimisissa ja koskaan ex mieheni ei ostanut minulle lahjoja, eikä tuonut kukkia tai millään muulla kuin kuivalla "onneksi olkoon" tokaisulla onnitteli minua. En mitenkään pitänyt sitä outona nuorempana, mutta mitä vanhemmaksi tulin se arvottomampi olo minulle tuli, kun en saanut mieheltäni joululahjaa, hääpäivänä kukkasia jne. Vasta myöhemmin minulle selvisi miksi hän ei toiminut "tunteikkaalla" tavalla.
Uskon, että lahjojen antamisella on sittenkin suurempi merkitys ihmiselle kuin mitä me luulemme. Kaupallisuus on tietenkin astunut kuvaan mukaan kovastikin, mutta pieni muistaminen ei tee kenellekään pahaa ja vie ketään perikatoon.
Nykyinen mieheni on alusta asti näyttänyt minulle sekä lahjoin että kukkasin miten tärkeä ja rakas olen hänelle. Hänen ostamansa sydäriipus kaulassani kertoo minulle siitä, että hän on sitä ostaessaan ajatellut minua lämmöllä omana rakkaanaan, halunnut näyttää minulle rakkautensa vielä symbolisesti vaikka kertookin sen joka päivä. Näyttää, että tahtoo tehdä minut onnelliseksi kaikella mahdollisella tavalla.
Uskon, että aito rakkaus näkyy ja toimii eikä voi jättää antamatta myöskin rakkaudesta lahjoja tai kukkia. Jos ihminen on tunneälyltään köyhä hän ei ymmärrä lahjan antamisen ja saamisen merkitystä. Vasta, kun annat ja saat lahjan, ymmärrät sen merkityksen lahjan antajalle.-ja saajalle.
Minä opein exäni kautta siihen, että olen hyötykäytössä oleva esine, väline, jolla on vain taloustavaran arvo, joka on lähinnä häntä varten ja jonka täytyy ajatella asioita vain käytännölliseltä kannalta, kaikki muu on turhuutta.
Tänään äitienpäivänä en odota saavani lahjoja tai kukkasia silti tiedän, että lapseni niitä antavat, koska olen heille ÄITI, en hyödyke. - turha päivä..
lottamari<3 kirjoitti:
Olin liki 30-vuotta naimisissa ja koskaan ex mieheni ei ostanut minulle lahjoja, eikä tuonut kukkia tai millään muulla kuin kuivalla "onneksi olkoon" tokaisulla onnitteli minua. En mitenkään pitänyt sitä outona nuorempana, mutta mitä vanhemmaksi tulin se arvottomampi olo minulle tuli, kun en saanut mieheltäni joululahjaa, hääpäivänä kukkasia jne. Vasta myöhemmin minulle selvisi miksi hän ei toiminut "tunteikkaalla" tavalla.
Uskon, että lahjojen antamisella on sittenkin suurempi merkitys ihmiselle kuin mitä me luulemme. Kaupallisuus on tietenkin astunut kuvaan mukaan kovastikin, mutta pieni muistaminen ei tee kenellekään pahaa ja vie ketään perikatoon.
Nykyinen mieheni on alusta asti näyttänyt minulle sekä lahjoin että kukkasin miten tärkeä ja rakas olen hänelle. Hänen ostamansa sydäriipus kaulassani kertoo minulle siitä, että hän on sitä ostaessaan ajatellut minua lämmöllä omana rakkaanaan, halunnut näyttää minulle rakkautensa vielä symbolisesti vaikka kertookin sen joka päivä. Näyttää, että tahtoo tehdä minut onnelliseksi kaikella mahdollisella tavalla.
Uskon, että aito rakkaus näkyy ja toimii eikä voi jättää antamatta myöskin rakkaudesta lahjoja tai kukkia. Jos ihminen on tunneälyltään köyhä hän ei ymmärrä lahjan antamisen ja saamisen merkitystä. Vasta, kun annat ja saat lahjan, ymmärrät sen merkityksen lahjan antajalle.-ja saajalle.
Minä opein exäni kautta siihen, että olen hyötykäytössä oleva esine, väline, jolla on vain taloustavaran arvo, joka on lähinnä häntä varten ja jonka täytyy ajatella asioita vain käytännölliseltä kannalta, kaikki muu on turhuutta.
Tänään äitienpäivänä en odota saavani lahjoja tai kukkasia silti tiedän, että lapseni niitä antavat, koska olen heille ÄITI, en hyödyke.Sekö on hyvän äidin mitta että lapset/mies antaa kukkia ja lahjoja. Äiti on ÄITI oli mikä päivä tahansa, ei sitä kukkaset/lahjat mitenkään muuta.Minä olen mielestäsi hyödyke ja tunneköyhä kun en halua lahjoja, niinkö???? Kirjoituksesi on yksioikoinen ja tyhmä....
- Sinisimpsukka
turha päivä.. kirjoitti:
Sekö on hyvän äidin mitta että lapset/mies antaa kukkia ja lahjoja. Äiti on ÄITI oli mikä päivä tahansa, ei sitä kukkaset/lahjat mitenkään muuta.Minä olen mielestäsi hyödyke ja tunneköyhä kun en halua lahjoja, niinkö???? Kirjoituksesi on yksioikoinen ja tyhmä....
Olet väärässä. Yllekirjoittaneen kirjoitus ei ollut missään mielessä tyhmä vaan täyttä asiaa. Lahjoihin kääriytyy oikeasti suurempi merkitys kuin mitä päälle päin näkyy. Lahja voi aiheuttaa suurta iloa tai pettymyksiä, se myös viestittää ulkopuolisille jotakin... vai mitä sanot siitä jos vaikka exiä muistetaan lahjoilla joka juhlapäivä? Eikös siinä ole jotakin...sitoutumista...yhä nähtävissä?
Kaupallistumista haukutaan koko ajan, mutta vikaa siinä oikeastaan on? Tavara vaihtaa omistajaa rahalla. Raha elvyttää talouttamme, antaa monelle kauppiaalle leivän pöytään ja mitä enemmän kauppiaita on, sitä enemmän myös vaihtoehtoja sen tavaran suhteen mitä haluaa/tarvitsee. Kuluttajan päässä taas tuo tavara luo iloa oli se sitten uusi kosteusvoide itselle tai kukkakimppu puolisolle.
Kyllä puolisolle ja ystäville ja lapsille tulee antaa yllätyslahjoja. Eriasia on sitten tuleeko ne aina sitoa yleisuiin juhlapäiviin vai voisiko arkipäiväkin toimia yllykkeenä. Oma puolisoni on vähän huono antamaan lahjoja. Hän antaa ja haluaa antaa niitä merkkipäivinä, mutta joutuu kysymään mitä haluan kun oma mielikuvitus ei riitä sinne asti. Ystävättäriltäni saan tyttöjenlounailla satunnaisia pieniä lahjoja joita on ostettu "kun tulit mieleeni", "tää on niin sun juttu". Ja muistan lapsena miten kivaa kun äiti oli ostanut yllätyslahjaksi jonkun lehtitilauksen tai löytänyt jonkun kivan vaatteen kaupasta. lahjan antaminen on tapa osoittaa toiselle tämän merkityksellisyys. piste! - äiti minäkin
Sinisimpsukka kirjoitti:
Olet väärässä. Yllekirjoittaneen kirjoitus ei ollut missään mielessä tyhmä vaan täyttä asiaa. Lahjoihin kääriytyy oikeasti suurempi merkitys kuin mitä päälle päin näkyy. Lahja voi aiheuttaa suurta iloa tai pettymyksiä, se myös viestittää ulkopuolisille jotakin... vai mitä sanot siitä jos vaikka exiä muistetaan lahjoilla joka juhlapäivä? Eikös siinä ole jotakin...sitoutumista...yhä nähtävissä?
Kaupallistumista haukutaan koko ajan, mutta vikaa siinä oikeastaan on? Tavara vaihtaa omistajaa rahalla. Raha elvyttää talouttamme, antaa monelle kauppiaalle leivän pöytään ja mitä enemmän kauppiaita on, sitä enemmän myös vaihtoehtoja sen tavaran suhteen mitä haluaa/tarvitsee. Kuluttajan päässä taas tuo tavara luo iloa oli se sitten uusi kosteusvoide itselle tai kukkakimppu puolisolle.
Kyllä puolisolle ja ystäville ja lapsille tulee antaa yllätyslahjoja. Eriasia on sitten tuleeko ne aina sitoa yleisuiin juhlapäiviin vai voisiko arkipäiväkin toimia yllykkeenä. Oma puolisoni on vähän huono antamaan lahjoja. Hän antaa ja haluaa antaa niitä merkkipäivinä, mutta joutuu kysymään mitä haluan kun oma mielikuvitus ei riitä sinne asti. Ystävättäriltäni saan tyttöjenlounailla satunnaisia pieniä lahjoja joita on ostettu "kun tulit mieleeni", "tää on niin sun juttu". Ja muistan lapsena miten kivaa kun äiti oli ostanut yllätyslahjaksi jonkun lehtitilauksen tai löytänyt jonkun kivan vaatteen kaupasta. lahjan antaminen on tapa osoittaa toiselle tämän merkityksellisyys. piste!Jo on pinnallista jos lahjoissa mitataan lähimmäisen merkitys, säälittää sellaiset ihmissuhteet......
- SiniSimpsukka
äiti minäkin kirjoitti:
Jo on pinnallista jos lahjoissa mitataan lähimmäisen merkitys, säälittää sellaiset ihmissuhteet......
Kuka puhui mittailusta mitään? Käytin sanaa osoitetaan. Kerrotaan että olet minulle rakas. Mittailulla ja osoittamisella on selkeä ero.
- Yli 50 ja 60
Lahjoja on kiva saada, mutta tärkeintä on keskinäinen rakkaus, luottamus ja toinen toisen kunnioitus.
- momsdaygiftproblem
Olen mies, minulla ei ole lapsia mutta minäkin olen huono ostamaan isän- ja äitienpäivälahjoja saati syntymäpäivä- ja joululahjoja. Ei vaan kertakaikkiaan ole mitään ideaa mistä toinen pitäisi tai mitä tarvitsisi, vanhemmilla varsinkin näyttää olevan jo "kaikkea".
Joululahjaksi olen koettanut jotain pientä aina hankkia mutta muut lahjat on monesti jääneet ostamatta, tekstiviestillä olen onnitellut synttäreitä ja isän- sekä äitinepäivää. Usein on työkiireitäkin etten senkään vuoksi voi käydä kylässä.
En myöskään ole mikään suurituloinen joten lahjoihin ei ole edes varaa laittaa kovin kummoisia summia, jokaiselle on tärkeintä ensin huolehtia itsestään eikä syytää vähiä rahojaan toisten lahjoihin.
Kaikki tämä lahjahömpötys aiheuttaa stressiä, suorastaan v*tuttaa joulunkin lähestyessä aina kierrellä kauppoja ja koettaa keksiä jotain lahjaksi. Nettikaupoissakaan ei oikein ole mitään ideoita löytynyt, pikemminkin löytää aina kaikkea tavaraa mitä itse tarvitsisi tai mikä olisi kivaa :D - joo..
Viestissäsi ei ole muu oikein kun otsikko. Äitienpäivä on kirjaimellisesti yksi stressin aiheuttaja, eikä mitään muuta.
- ....
Korjaan, siinä ei ole oikein kuin SINULLE. Et voi sanoa, että mikään muu ei ole oikein, sillä ap:lleppa on!
- Espoolainen
KAUPALLISTA HÖMPÄÄ TUO TAI NUO TEKO PYHÄT PÄIVÄT..
Äiti on joka päivä tärkeä perheen koossapitävä voima ja lapsien kasvattaja..Laulu Äideistä parhain sä oot...on hieno kappale..
SIIS MUISTAKAAMME ÄITEJÄMME JOKA PÄIVÄ..
mietiskelee jo 60v - Vanha Äiti jo..
http://www.youtube.com/watch?v=xhIxvCCKTUI
Siinä teille kaikille, kuunnelkaa tuo ja se on totista totta.
Paremmin ei voisi sanoa kuin Jope Ruonansuun ÄITI esityksessä.
Kuunnelkaa kaikki..
Ei tarvitse mitään lahjaa, kun saa olla vain äiti..
Hyvää ja rauhallista Äitienpäivää ilman tressiä. - maaaaan
Se lumppu ei anseitse yhtikäs mitään.
heiEt ka ole miehesi äiti?
- Harva nainen
on miehensä äiti.
Mihin tämä liittyy?
Jos viittaat äitienpäivään niin huomaathan, että se on monikko?
Hyvin harvalla on myös useita äitejä.
Onko mielestäsi päivä pyhitetty vain heille, joilla on useampia äitejä?
Käytännössä siis vain sijoitetuille lapsille, joilla on biologinen- sekä sijaisäiti?
- Mami
Minulle on lahjaa riittävästi kun saan olla äiti, parhaimmat muistamiset olivat lapsilta, kun he olivat pieniä. Vaikka oman äitini kohdalla on aina muistettu juhlia, ja viedä kukkasia lahjojen kera, en sitä omalla kohdallani kaipaa. On vain ihanaa muistella kun he syntyivät tähän maailmaan, ja sain äitiyden ilon.
- ei odotuksia
Minulle ei ole ollut tärkeää lahjat ei äitienpäivänä eikä syntymäpäivinä. En jaksa odottaa että mies herää kahvin keittoon, herään aina aamulla ensin ja herätän miehen kahville, lapsi on pieni. Olen varmaan outo naiseksi kun en halua mitään koruja tai kukkia tai sänkyyn passaamista, enkä ravintola ruokailua niinkuin monet tuttavani menevät perheensä kanssa syömään. Minä haluan viettää aikaa perheen kanssa kotona ilman vaatimuksia ja odotuksia. Halit ja onnittelut riittää.
- Äiti Minäkin..
http://www.youtube.com/watch?v=4n_5vRqjh_s&feature=related
Minä soitan tätä ja muistelen ÄITIÄ, jota ei enää ole.
Äitinä tiedän että ne hetken lasten kanssa ovat kultaakin kalliimpia..
Ei ne lahjat, vaan lapset.
Kun ne lapset poistuu elämästämme, ei niitä korvaa mikään lahja..
Samalla vien ruusun äitini ja lapseni haudalle.. - surusilmä
Te jotka tässä lahjojen perään itkette, olette saaneet suurimman lahjan mitä elämä voi antaa, oman lapsen. Kaikille sitä onnea ei ole suotu, olisin ilman lahjoja vaikka kaikki juhlat jos vastaavan olisin saanut itse elämässäni kokea. Joten koenko sympatiaa teidän lahjamurheessanne? Valitettavasti en.
- guafff
Juuri niin!
Lahjojen perään huuteleville naisille ei luultavasti riitä mikään ikinä, aina vaaditaan lisää ja lisää, eikä osata arvostaa sitä mitä on saanut.
- M30v
Täällä taas on ressiä siitä ku pitäs ostaa jotain aina ku on joku tietty päivä.
Vuodessa alkaa oleen aika monta päivää ku jotaki yllätyksiä pitäs alkaa osteleen/järjesteleen ku ottaa kaikkien synttärit yms. huomioon.
En ole hyvä ostamaan lahjoja enkä odota niitä itsellenikään.
Tottakai jotenkin pienesti saatan muistaa tärkeimpinä merkkipäivinä.
Sillä en tarkoita mitään pahaa ketään kohtaan,eikä tarkoita myös ettenkö välittäisi vaikka en ostelekkaan ihmeemmin lahjoja.
Textari onnittelut tai kortti on se yleisin miten muistan jotakin ihmistä kun on se joku tietty päivä.Tänään taidetaan lasten kans tehdä itse kortti äitienpäiväsankarille. - kotkotkoo
kunnioita miestäsi ettei hän ole hyvä ostamaan lahjoja. toiset pitää huolen kaikista merkkipäivistä ja toiset ei. mielestäni on tärkeämpää muistaa toista ympäri vuoden eikä vain määrättyinä päivinä.
meillä on vain tapana mennä ulos syömään äitien ja isien päivinä. aikaisemmin minä laitoin aina ruuat ja kakut, oli siis vain työtä minulle. nyt on helpompaa kun saa sen vapaapäivän ruuanlaitosta:)
lahjat on turhia, kaikkia jo on. jos lapsemme muistaa se on ihan eri asia, pitäähän vanhempia niin kuin lapsia kunnioittaa jos ne on sen arvoisia. sillä eihän näin aina ole, on paljon sukukinaa...
mikä yllätys se onkaan kun saa kukkakimpun tavallisena arkipäivänä. - Rouva1989
Minä olen ainakin tämän asian suhteen sitä mieltä, että lahjat tai kortit tulevat Äitienpäivänä lapsilta, ei mieheltä!
- miesparat
Minkä ihmeen takia pitää painostaa miehiä ostamaan ja muistamaan kun on äitienpäivä,en ole koskaan ymmärtänyt tätä??Kauheet massapainoostukset miten pitää olla koska joku keksinyt rahastamisen kun on joku juhlapäivä.Höpöjä!!
Mie meen lenkille,kokkaan ruokaa ja olen ihan kuin ennenkin! - onnellisesti eronnut
et ole pinnallinen, sulla on oikeus tuntea olevasi arvokas ja jos sulle on tärkeätä että sua joskus noin muistetaan, niin sun puolisollekin sen pitäisi olla tärkeätä.
mun ex-vaimo on itsekäs paska joka panostaa muiden lahjoihin noin minuutin ajan aikaa ja vaivaa. pätee meidän lapsiin, muhun joskus muinoin, sen sukulaisiin jnejne. ostaa jotain halpaa, täysin miettimättä mitä kukin haluaa. mä jouduin aina ostamaan lapsille ne lahjat joita ne oikeasti halus (meillä oli siis todellakin erilliset rahat)
sit sille oli kuitenkin helvetin tärkeätä et ihan kaikille tutuille ostetaan jotain. no, meni monta vuotta et tajusin miks, ja syy oli se, et koska se itte haluaa helvetin paljon lahjoja!!! - poppelipuu
Kyllä se ukko siitä kehittyy... Takana nyt tänään 15 äitienpäivää. Olen oppinut siihen, että turha valittaa huonoista lahjoista. Ketjussakin monet kirjoittivat, että suora sanominen/varaaminen on paras juttu. Vihjata ei meillä edes kannata, ei se muista kuitenkaan ;) Alussa vihjailin, mutta tuloksena oli ihan jotain muuta, mm. karmeita koruja (en ole lainkaan koruihminen), joten suora vastaaminen kun mies kysyy että mitä haluat lahjaksi, toimii parhaiten.
Hyvä ukko mulla on, on ymmärtänyt alusta saakka, että lasten vuoksi hankitaan paketti, ja hän on se hankkija, koska lapsilla ei rahaa ole. Sama homma päinvastoin isänpäivänä. Synttäripäivää juhlitaan tietysti myös. - JK
NIINKÖ
- joku
Isän päivänä sain kuulla miten päivä on lapsen ja isän yhteinen päivä eikä äiti kuulu siihen millää lailla niin pistin asian sitte toimimaan samalla lailla toisin päin.. äitien päivä on lapsen ja äidin yhteinen päivä, enkä minä isänä ei liity siihen mitenkään.. vaan arvata saattaa ku tuli äitien päivä niin ois mun pitäny olla lahjaa ostamassa ja hemmotella..
Minä lopetin lahjojen antamisen kokonaan ku vuosipäivänä kukkia viedessä tuli heti siihen mallii syytös että mitä mä oon nyt tehny.. olipa unohtanu koko päivän.. vaikka eipä sen puolee, noita yhteisiä merkkipäiviä ku oli ja meni niin aina ois vaan sille toiselle pitänyt olla jotain, mutta eikös nuo merkkipäivät olleet sitte yhteisiä? - Ruts ruts rutsataan
Hei aloittaja! Meilläkin sukurutsataan. Minäkin synnytin oman mieheni kun ei muista miehistä miehen hommaan ollut!
- mähän vaan
Minä olen onnellinen, kun mies pussaa ja halaa äitienpäivänä ja keittää aamukahvit ja laittaa leivät ja leivänpäälliset valmiiksi pöytään. Sitten kun nuoriso herää, niin riittää hyvin kun saan heiltäkin onnitteluhalauksen. En ota paineita moisesta.
- 7.v pojan äiti
Musta on ihan parasta pojan itsetekemät lahjat,ennen päiväkodissa ja nyt koulussa.
Voileivät sänkyyn ja valkovuokkoja.
Mieheltäni en ole tainnut koskaan saada äitienpävälahjaa.
Eikä kyl nykyään meillä edes huomioida mitään ystävänpäivää tai naistenpäivää.
En ymmärrä mitä iloa siitä enää on jos pitää ruinata lahjoja kun mies ei itse muista,siitä häviää ilo ja yllätys kun se muistaminen ei ole spontaania.
Itselläni on ensi viikolla synttärit mutten todellakaan odota saavani mitään lahjaa. - Äititänäänkin
Olen eronnut ja lapset teini-ikäisiä eli nukkuvat makeasti puoleen päivään. Olen jo useampana vuonna ostanut itse itselleni lahjan äitienpäivän aikoihin. Äitinä kun muistaa ja huolehtii toisia, niin näin keväällä muistan arjen keskellä itseäni ja ostan itselleni jotain ylimääräistä kivaa. Tänä vuonna se oli uudet lenkkarit ja rannekoru. Lapset antanevat kortin iltapäivällä ja sitten mennään mummulaan. Ihana rauhallinen sunnuntaiaamu!
- ihme ajattelua
Eikait miehen kuulu ostaa vaimolleen lahjaa..äitiään kylläkin muistaa..Jaksa nyt odottaa et lapsesi muistavat..Nyt juhlitään nääs* Äitienpäivää*
- röllirölli
Miksi vi#ussa suomi24 avaa näitä trolleja?
- "Äiditön"
Olen arvostanut Äitiyttä ja haluaisin muistaa myös vaimoani,mutta hän on sanonut niin tylysti minulle ettei ole minun äitini,eikä kyllä olekaan mutta kun oma äitini on kuollut jo aikoja sitten niin en voi muistaa häntäkään .Se siitä äitienpäivästä.
- hyvä poika
Kuule.Mene äitisi haudalle.Mene vaikka yksin ja muistele siellä kaikkea sitä mitä hyvää äitisi eteesi teki ja miten tärkeänä hän sinua piti.Minä teen aina näin isänpäivänä.10 vuotiaana menetin isäni onnettomuudessa ja isänpäivänä käyn haudalla.Jos sinulla ei ole tätä mahdollisuutta niin yritä löytää keino joka rauhoittaa sinua .Se on usein niin että puoliso ei ymmärrä mitä on menettää vanhempi jos se ei ole hänelle tuttua.Ikävää mutta totta.
- Äideille Onnea!
nvaimo ei ole äiti, mutta jos haluaa yhteisten lasten äitiä muistaa, se on eri juttu, koskaan ei pidä alkaa miehelle äidiksi,siitä ei hyvää seuraa, pahimmillaan alkaa käyttäytyä kuin poikamies ja seuraukset tiedetään...
- ei niin vaativa
Äitinä sanoisin, että en kyllä koskaan ole odottanut mitään lahjoja lapsieni isältä. Enhän ole hänen äitinsä. Hän on kyllä auttanut lapsia heidän lahjojen, aamukahvin yms tekemisessä silloin kun apua on tarvittu. Tärkeintä ei ole lahja vaan muistaminen.
- JUSTJOO!
Voi herrajestas! Ottakaa nyt iha rahuhas! Heti kaikki lyttää kun toinen huolehtii...
HEI MIETTIKÄÄ VÄHÄ MITÄ SANOTTE TOISILLE. Toi on niin lapsellista, niin lapsellista! oikke nauratta - Aurinkoinen ätienp.
Äitienpäivä on juhlimisen arvoinen asia, mutta jos saa huomionosoituksia muutenkin ja joskus lahjankin, minkä ei todellakaan tarvitse olla kallis, on asia ihan ok. Eli miksi yksi päivä vuodessa tarvitsisi tällaisessa tilanteessa erikseen muistaa. Ihan kiva jos mies auttaa lapsia puuhaamaan pientä äitienpäiväksi - tai kun lapset meiltä jo "omillaan" - saa sen hyvää äitienpäivää - toivotuksen. Haluamani "purkkikukan" ostan itse, mutta toisinaan saan kukkakimpun ja se on sitten aina ihana yllätys. Oikein mukavaa ja lämmintä äitienpäivää!
- 16xäitienpvä
Herää jo, et sinä ole miehesi äiti. Tärkeintä on viettää aikaa perheen kanssa ja jos vaikka muu perhe tekee aamupalan sinulle nauti siitä ja ole onnellinen. Ei miehen tehtävä ole vaimolle äitienpäivälahjaa ostaa. Kun lapset kasvaa on ihan kiva jos isä vaikka askartelee kortin lasten apuna mutta ei ole oikein odottaa mieheltä lahjaa. Nauti äitiydestä ilman pinnallisuutta.
- Onnellinen kun perhe
Ei vaimo ole miehensä äiti, ei onneksi, mutta kyllä mies voisi muistamalla näyttää, että heidän yhteisillä lapsillaan on hyvä äiti. Pieni, ele, hyvän mielen tuotos ihmiselle, joka pääasiassa hoitaa kodin ja lapset. Ei äitinä ole helppoa, ei varmasti isänäkään, siksi on tärkeää kiittää edes kerran vuodessa toisen äitinä/isänä olosta. Olla iloinen, että juuri hän on lastesi äiti :)
- Iloinen äitykkä <3
Voi tätä maailmaa, kun aina pitää olla ostelemassa jos minkäkin takia lahjoja!
Synnytyslahjasta en ole kyllä ikinä kuullutkaan... Eikö riitä että saa lapsen?
Meillä äitienpäivänä saadaan halit ja suukot mieheni puolesta,lapsilta tulee maailmalta kortit,enkä kyllä muuta kaipaakkaan.
Joka päivä on meillä äitien ja isienpäivä :)
Isovanhempia muistamme kukin/pieninlahjoin ja halauksin.
Nykyaikana saadaan juhlat stressaaviksi,kun kaikki paisutetaan turhalla hömpällä
häistä lähtien!- Rahako ratkaisee täs
Nykyisin näyttää olevan paljon ihmisiä, jotka eivät osaa mitata arvoaan muulla tavoin kuin saamansa krääsän määrällä ja hinnalla.
- vain äiti
Rahako ratkaisee täs kirjoitti:
Nykyisin näyttää olevan paljon ihmisiä, jotka eivät osaa mitata arvoaan muulla tavoin kuin saamansa krääsän määrällä ja hinnalla.
HUOMIO, HUOMIO YSTÄVÄISENI, HÄN EI PYYTÄNYT KRÄÄSÄÄ VAAN HUOMIOTA!
- lapsi on lahja
sinähän sen sanoit...synnytyslahja?eikö lapsi ole suurin lahja minkä mieheltään voi saada??kyllähän sitä stressi nousee jos kaikki aineellistetaan.suukko ja hali=paras lahja äidille!!
- 13
13-päivä on onnenpäivä!
- Kiitos äiti huolenpi
Kyllä äitejä on hyvä muistaa ja huomioida.
Perutotuushan on että jos sinulla ei ole äitiä, niin ei sinuakaan voi olla olemassa.
Äitisi on antanut elämän sinulle. Kaikki muut asiat elämässäsi ovat sen tulosta että olet saanut elämän.
Minusta se on suurinta mitä voi saada. En tässä tätä kirjoittelisi, jos äitiä ei olisi ollut olemassa. no kyllähän se totta on että vaikka äitille antais tähdet ja kuun taivaalta, äiti on äiti mut otetaan huomioon että äitienpäivä on ainakin itselle ollu se päivä jolloin sitä pysähtyy ihan ajan kanssa miettii et miten ison osan elämästää äiti on antanu perheensä hyväks.
- VAIN ÄITI
älä pelkää, et ole pinnallinen. minä myös odottelin huomioon ottamista turhaan ja aina pahoitin mieleni kun ei muistettu, vaikka muistan kaikki kissan ristiäiset itse. nyt poikani jatkaa mieheni perinnettä minun osaltani, minua ei muisteta mutta omaa vaimoa kyllä. en ole katelliinen ihanalle miniälleni. haluaisin vain itsekin kokea olevani tärkeä edes pojalleni. vika on varmaan minussa itsessäni, luulen niin. en silti tarkoita että sinussa olisi vikaa, kaipaat vain huomiota minun laillani.
HYVÄÄ ÄITIEN PÄIVÄÄ SINULLE - sainpas sanottua
Et ole miehesi äiti (toivottavasti), itse vien äidilleni kukkia hänen haudalleen ja lapset kotona onnittelevat äitiään. Näin se menee....vaikkakin usein parisuhde saattaa näyttää äiti - poika suhteelta. Vaikka mielesi tekisikin, niin älä pue miehellesi potkuhousuja ;)
- Iloinen äitykkä
AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE
- 6546
menkää yhdessä syömään jonnekkin!!
Milloin äidit tajuavat sen että ei mies niitä lahjoja osta kun omalle äidilleen, eihän miehesi ole SINUN LAPSESI. Lapset ovat lahja jo sinänsä. Minulla on kolme jo aikuista lasta. Vielä nytkin kun ovat aikuisia olen heille sanonut, että te olette minun paras äitienpäivälahjani!! Kaikkein ihanimpia ovat niiden tekemät lahjat tai poimimat kukat jotka ovat jo nuutuneita kun ovat maljakkoon asti päätyneet.
- ÄLÄ SUOTTA RESSAA
Ei syytä huoleen. Viimeinen osio avautumisessanne paljastaa, että ongelma on voitettavissa. Kun tiedostat pinnallisuutesi ja oivallat eläväsi sen mukaan mitä LUULET kaveriesi sinusta ajattelevan, olet asian ytimessä. Ongelman tiedostaminen on ansi askel "paranemisessa".
Onhan se mies kuitenkin sinulle sen suurimman lahjan jo antanut, tehnyt sinusta äidin. Tuosta lahjasta saat, jos osaat, toivon mukaan nauttia hamaan tappiin asti. Nauti siitä mitä sinulla on ja unelmoi jostain mitä ehkä saavutat. - plipplop!
Mikä helvetin synnytyslahja? Miksi sun pitää olla noin saatanan pinnallinen ja ahne? Miksei meitä omasta tahdosta riippumatta lapsettomiksi jääneitä juhlita mitenkään? Siksikö, ettemme muutenkaan kelpaa kenellekään? Ja miksi naiselle pitää olla aina niin suurta juhlapäivää? Isänpäivästäki tuli liputuspäivä vasta ihan pari vuotta sitte. Pitää varmaan ruveta homoksi, kun käy paska-akat hermoon.
- uusperheen äiskä
Mieheni (vaikkei todellakaan ole lapseni!) muistaa ihan kivasti äitienäivän viemällä koko porukan syömään.
Lasten (lapsipuolten) tekemät kortit ja antamat halit ja pusut ovat parasta.
Omaa, nyt jo kuollutta, biologista äitiäni en juuri muistele. Hän oli kauhea ihminen, itsekeskeinen ja väkivaltainen. On kurja ajatella ja sanoa näin, mutta se on kaunistelematon tosiasia.
Uusperheessä olen sanut antaa lapsilleni rakkautta ja saanut sitä myös itse.
Kiitos lapsilleni heidän olemassaolostaan - ja miehelleni myös!
Kaikille hyvää äitienpäivää - myös meille, jotka emme ole saneet omasta biologisesta äitiydestämme nauttiakaan! - YKSIMIES VAAN
ÄITI ON RAKKAIN IHMINEN JOTA PITÄ MUISTA ÄITIEN PÄIVINÄ AINA VAANYKSIMIES VAAN
Äitienpäivä. Sehän on joka päivä . :) Äitiys on paikalla oloa , välittämistä , hoivaamista yms. Lapsi antaa sinulle joka päivä jotain kuten varmasti miehesiki . Minulla on neljä lasta jotka jo ovat aikuisia . Nauti jokaisesta päivästä jonka saat . Lahjoja en ole edes halunnut . Se yhdessä olo ja välittäminen ovat riittäneet minulle aina . Tänäkin aamuna lapseni jotka asuvat pitkin suomenmaata ovat aamusta jo lähettäneet viestinsä ja tiedän , että soittavat kunhan ehtivät .
- olettab äälöiöitä
Hittoako valitatte, ei se ämmänpäivä ole sen kummempi kun muutkaan päivät, siitä vain tehty liian iso numero. Vielä mitä, turhaa alkaa palvomaan aiheetonta, joutaa olla, sitäpaitsi. Luuleeko jokainen akka että olette miehenne äiti, ostakoon pennut kukkakimpun äidilleen ei ole miehen asia ostella mitään voi vidu millasia ääliöitä akat on.
- Isä 32v.
Aamu alkoi lasten huudolla ja itkulla. Laitoin herätyskellon soimaan, mutta heräsinkin jo aikaisemmin edellämainittujen takia.
No rupesin sitten lättyjä paistamaan, keittämään kahvia, aamupalaa ja sitä kautta kattamaan pöytää. Eilen yömyöhään tein itsetehdyn kortin lapsieni äidille, kun tilillä oli/on vaan pari euroa jotenka sitä lahjaa enkä kukkaa ostanut.
Lätyt epäonnistuivat siinä kääntövaiheessa, harmistuin. Olen hyvä kokki muuten, mutta en osaa paistaa lättyjä. Johtui ehkä siitä, että tein ne wokkipannussa, kun ei ole hyvää paistinpannua:)
No, rouva saapui keittiöön ja ilahtui tietysti, mutta kysyi missä kukat ja lahja on. Sanoin, ettei oo rahaa. No rupeshan se mököttämään tietysti, mutta kiltisti se söi mun tekemät lätynpahaset jotka eivät ollut ulkonäöltää kauniita, mutta sitäkin maukkaampia.
Mua stressas aamulla kokoajan, kun muistin mitä puolisoni loksautti eilen illalla:"lahjalla ja tekemisellä osoitat kuinka paljon välität musta." Meni maku heti. Aamulla muistutin, että hän sanoi näin ja itse ei muistanut asiaa, mutta oikaisi asiaa, että:"että huomioimisella näytät miten paljon välitän hänestä." No, okei tuumin.
Ei, mulla mitään pointtia oo tällä kirjoituksella. Tässä kahvikupin ääressä ajattelin kirjoittaa, kun avasin tämän ketjun, kun ajankohtainen on.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! - pettynyt ja petetty
Joo en ole saanut mieheltä lahjaa ikinä ei edes kukkia laitokselle tuonut ,synnytyksissä ei ole ollut mukana ,syntymäpäivänä ei edes onnittele joululahjasta puhumattakaan olen niin monesti pettynyt.Kun hänellä on syntymäpäivä tai isän päivä teen kakun ja hän jaksaa aina mainita sen jälkeen et lahjaa ei vaan näy.Eihän hänkään ole minun isäni mutta mielestäni on oikein et vaimo silti muistaa lastensa isää tekemällä esim kakun.Sen verran mielestäni mieheltä sopii odottaa että hän muistaisi puolisoaan joka hänelle on lapsetkin synnyttänyt,laittaa ruuat ,pesee pyykit ja muutenkin jakaa huolet ja murheet kulkee vierellä arjessa.On aivan sama vaikka hakisi ojanreunustalta päivänkakkara kukan ja sen antaisi tai halaus ja onnittelu se ei sen kummempi tarvi olla et puoliso sais tuntea että häntä jotenkin arvostetaan.
- onnea
Mun mielestä itsensä arvostamisessa ei ole mitään pinnallista.
- Onnen äiti
Aaaaagggrrrr teitä vollottajia kun pelkäätte ilman jäämistä!!
Luotani läksi juuri köyhä opiskelija, poikani joka toi tullessaan vain itsensä ja lämpimän halauksen äidille. Siitä olen ikionnellinen, että pääsi edes käymään, kun kaksi muuta lasta eivät päässeet. - M 81
Miksi miehesi pitäisi ostaa sinulle äitienpäivä lahja!!! Erikoista meininkiä, jos olet miehesi äiti....itse laitoin hyvän aamupalan koko perheelle ja lapset luikautti laulun ja antoi päiväkodissa tekemänsä lahjat. Kun lapset oli pieniä niin, äitienpäivä aamuna heräsin lasten kanssa ja " lahjani " oli antaa vaimon nukkua pitkään.
- mk
Miksi miehesi sinulle pitäis ostaa koska et sinä hänen äitnsä ole että silleen vaan vaimo. Mihelle riittää yleensä lahjaksi vaikka kallis viski tai konjakkipullo niin hyvä tulee.
- lahjaton mies
silloin kun olin nuori mies niin ostin naiselle (naisille) lahjoja ja kukkia.sitten kun olin kuunnellut sitä narinaa ja vinkumista tarpeeksi niin loppui se lahjojenkin ostaminen,sitä saa mitä tilaa.osa naisista haukkuu miehen ostaman lahjan/kukan vaikka sitä haluaisikin, se on sitä miehen aliarvostamista mihin naiset paljon syyllistyy sitä itse huomaamattakaan.minun mielestä aikuiset ihmiset ei enää lahjoja tarvi, paitsi jos on lapsellinen ihminen.hyvä hali on paras lahja.
- Ei lahja ihminen
no itse en ole ikinä ollut naisten isän äitienpäivä ihminen eli en ole juuri koskaan muistanut lähimmäisiäni tääläisillä päivillä viimeksi kun laitoin kortin niin se oli neljännellä luokalla isälleni kun koulussa piti tehä.
Eikä äitien päivän idea alunperin ollut lahjat vaan yhdessä olon aika perheen kansssa. menette vaikka syömään ja valvotte myöhään. ei sekään mitään huonoa ajanhukkaaa ole ja jos kaverisi kysyy mitä olet saanut äitien päivä lahjaksi niin vastaa vaan että menitte syömään perheen kanssa. =) Pinnallinen tai ei, mutta minusta yleensäkin ajateltuna äitien/isänpäivä on turha. Ainakin siitä tehdään turhan iso numero.
Mikä äidiksi tulemisessa tai isäksitulemisessa on niin erityisen hienoa tai ennenkuulumatonta, että sitä tulisi juhlistaa?
En itse henkilökohtaisesti näe sitä hienona saavutuksena. Siihen tarvita muuta kuin penis ja vagina.
Liian helppoa juhlistamisen aiheeksi.- Tasa-arvoiset päivät
Meillä on niin äitien-kuin isänkinpäivinä kahvit sängyssä yhdessä juotu ja hyvät rakastelut sen jälkeen. Ei siinä muita lahjoja ole tarvittu.
- TÄLLÄ LAILLA
Maukkaat leivonnaiskaffit teette :o))
- rosalindasummer
Nauti äitiydestä. Nuori isä ei välttämättä osaa osoittaa rakkautta ja välittämistä. Silti sen ei tarvitse merkitä sitä, että sitä ei ole. Ei minunkaan lasteni isä ollut kovin kekseliäs lahjojen suhteen. Jos todella toivot jotain erityistä, kerro se hänelle. Et voi odottaa, että hän lukisi ajatuksesi. Minä olen vuosikaudet ostanut itse itselleni lahjat. Toki iloitsen niistä lahjoista joita saan spontaanisti. Älä syyllistä miestäsi, jos hän ei osannut muistaa niin kuin toivot, älä tunne huonoa omaatuntoa, kun haluat olla muistettu. Hyvää äitienpäivää! Ja kavereille voi aina sanoa jotain ympäripyöreätä. Me lähimmäiset olemme joskus ajattelemattomia.
- ukko kotona
Äitienpäivä ei ole tyhmä juhla. Ei sitä "juhlaksi" tarvitse mieltääkkään. Se on yhdessäolon juhla joka saa alkunsa siitä kun perhe saa uuden jäsenen. Lapsi on vanhemmillensa tärkeintä elämässä ja äiti useimmiten tunteellisempi sitä muistamaan.
Pitkään meni minullakin ennen kuin löysin tavan muistuttaa miehelleni äitienpäivän merkityksestä ja miten minä siihen suhtaudun.
Ei se lahja timantteja ole, tänäkin vuonna mies sai valita joko keltaisia kukkia tai kuorma-auton lavallisen multaa minulle äitienpäivän vuoksi toimittaa.
Ja ihan tyytyväisenä tuo ilmoitti multaa tilanneensa, kehui vielä kaverilleenkin hyviä vaihtoehtoja.
Mullan osto tuo niitä uusia yhteisiä hetkiä pihamaata laitellessa.
Tietty nuorempi nainen haluaisi niitä helyjä, voihan toiveistaan aina kertoa. Jos mies ei oletettavasti tiedä mitä toivot, miten voit olettaa saavasi toiveitasi vastaavaa äitienpäivää/elämää viettää.
Keskustelua hyvät naiset. Oli ihanaa herätä aamusti,kun lapseni lauloivat ja antoivat äitienpäiväkortit jotka he olivat itse tehneet.Aamupala oli keittiössä laitettuna.Kerran vuodessa on tämä päivä niin on hienoa nauttia siitä,ei ne suuret lahjat vaan ne pienet eleet jotka tulee lapsilta pyytteetömästi.Kakkuakin on syöty,jonka lapset teki itse.Kyllä se aina valmiin kakun voittaa.Aurinkoista äitienpäivää kaikille:))
- hjklöh
on kyllä niin turhia kulutusjuhlia kaikki äidin- ja isänpäivät
- Mirja2012
Mieheni mielestä ei äitiyttäni kuulunut juhlia koska en ole hänen äitinsä. Vasta kun lapset menivät päiväkotiin, kortteja heiltä alkoi tulla. Nyt aikuisina lapset muistavat edelleen äitienpäivänä ja muinakin merkkipäivänä.. Olen neuvonut heitä huomioimaan lapsiensa äidit koska muistan hyvin tunteen ensimmäisistä äitienpäivistä.Anoppi on paljastanut minulle että mieheni välinpitämättömyys johtui siitä ettei heillä koskaan juhlittu mitään merkkipäiviä. Mies ei ikäänkuin hallinnut yleistä käytäntöä. Mielesi pahoittamisen sijaan neuvoisin sinua reilusti ottamaan asian puheeksi miehesi kanssa.
- vaivieläkukkasia
...siis mitä....
..eihän vaimo välttämättä aina ole ..äiti..... - 574575
en ole äiti enkä edes aviossa, siis sinkku. Mielestäni kuuluu jo peruskäyttäytymissääntöihin humioida se elämäsnä tärkein ihminen silloin kun myös koko muu valtakunta ( ja iso osaa koko maailmaa, tosin eri päivänä ) huomioi äitiä ja isää. Pikku vauva ei osaa huomioida. Ei sen tarvitse olla suurta. Kukkakimppu ja kortti, johon isä kirjoittaa vauvan nimen.
Isä voi ostaa kakun tai keittää kahvit, viedä ravintolaan syömään koko perheen.
JOS on nuori isä eikä tapoja, itse alkaisin "opettaa" tavoille. Kun käytte lauantaina kaupassa, sano että ostatko tällaisen kukkakimpun minulle huomista varten? Harva mies sanoo että EI! Tai synttäriksesi osoita kuvaa kultasepänliikken mainoksesta ja sano oisi kiva jos saisin tuon synttäriksi. - Hyvää Äitienpäivääää
Aloittaja! Älä välitä, jos et saa lahjoja. Minun vanhempani oli naimisissa yli 50 vuotta. Heillä oli kolme lasta. Isäni ei ostanut äidillemme ikinä mitään lahjaa tai tuonut kukkaa. Ei äitienpäivänä, eikä muinakaan juhlapyhinä. Ei ostanut mitään lahjaa edes jouluna kenellekkään meidän perheessä. Lahjojen ja kukkien oston hoiti rakas äitimme ja me lapset, kun olimme jo hieman varttuneet. Ja mitä tästä kylmyydestä seuraa? Molemmat vanhempani kun tuli eläkeikään alkoivat masennusoireet. Että. Sen saa palkaksi kun elää empaattiköyhässä ympäristössä.
- LKK¤%#"
Aloittajalle ja samanmielisille: olisiko kannattanut miettiä, millaisen miehen kanssa tekee lapsia. Nimittäin jos tässä vaiheessa täytyy tuollaisia pohtia.
Me miehet kun emme ole kovin täydellisiä. Ymmärrän tottakai, että olisihan se kiva jotain saada, etkä itseasiassa paljoa pyydäkään. Itsetehtykin kelpaisi.
Minä olin aviossa sellaisen naisen kanssa, josta ei olisi ollut äidiksi. Hän ei vaan yksinkertaisesti olisi kyennyt siihen. Hänelle hän itse oli niin tärkeä. Sittemmin erosimme ja nyt olen lapseton. Mutta ihan omasta syystäni tietysti. En siis minäkään miettinyt ennen avioon menoa. Paitsi että lapsia ei tehty. Siksi monet asiat äitien- ja isänpäivänä tuntuvat vaikeilta.
Äitienpäivä on muutenkin ollut aina minulle vaikea. Pienenä jo piti näytellä, kuinka ihana äiti on, vaikka perheessä vallitsi täysi sota. Ja äiti oli sen tilanteen ylläpitäjä.
Joten siis, koittakaa jaksaa suhteuttaa, jos miehenne eivät ymmärrä/kykene muistamaan teitä lastenne puolesta näin äitienpäivänä. Toivottavasti osoittavat rakkautensa muuten.
Kaikesta huolimatta, hyvää äitienpäivää! - Mielipide.
Minä olen sitä mieltä, että äitiys tulee lasten kautta.
Isä voi auttaa (yhdessä hankittuja) lapsia muistamaan äitiään, olla apuna ja esimerkkinä. Mitään lahjoja ei tarvita! Tärkeintä on välittäminen, mutta sekään ei tarvitse olla koko päivän kestävää hömpötystä - asiallinen juhlahetki ja siinä se.
Tämä riittää minulle. - Kajjjaanin likka
Minulla on pihalla ruusuja kaksin kappalein ja lapset tekivät koulussa kortit ja nuorin ihanan runokirjan :)
Rahaa ei ole kellään 350 euron koruihin mutta mies kävi kaupasta hakemassa pyynnöstäni nuo ruusut ja ei maksanut paljon nyt lähden äitinä kanssa äitienpäivä lounaalle ja hinnasta huolimatta hyvät on ruuat ja kakkukahvitkin alle 15 ekee.
Lapsia en ota mukaan ja se on minusta äitienpäivänä parasta että saa omaakin rauhaa ja lapset tajuaa sen :) ja se on myös totta että jos haluaa lahjan niin se on itse varattava tai ostettava. Vai että miehesi pitää ostaa sinulle äitienpäivälahja. No huh, et ole hänen äiti. Muistakaa hyvät ihmiset OMIA äitejänne. Olen töissä vanhainkodissa, ja moni äiti ja mummo pettyy tänäänkin, kun omat lapset ja lapsenlapset eivät käy tai edes soita. Monella vanhuksella oli kyynel silmäkulmassa, kun huomasivat joitain äitejä lapset ja lapsenlapset muistavan. Hävetkää nykyajan ruikuttajat, vai että mies ostaa vaimolle äitienpäivälahjan.
- västäräkki
asiallinen kommentti!!!taas on kaupallistettu tämäkin päivä pilalle ja unohdettu se tärkein,eli läheisyys ja arvostus.halaus,suukko poskelle tai edes soitto omalle äidille tärkeämpi kuin aviomiehen lahjat.
- kallen tyttö
Äitienpäivän vietto on aikoinaan ollut hyvä ajatus ja tullut tarpeeseen. Nykyään tuntuu että se on liian kaupallinen tai on" pakkopullaa",
Televisio ja lehdet pursuaa mainoksia missä vakuutetaan kuinka onnellinen äiti on äitienpäivänä kun saa juuri sitä taikka tätä. Mitäs jos on yksinhuoltajan lapsi jonka pitäisi saada jotain äidille. Mitäs jos on köyhyysloukkuun pudonnut perhe, paineita nämä mainokset tuovat perheen isällekin ellei ole tallella luovaa hulluutta tehdä jotain kivaa ilman rahaa.
Sitä miettii että kun on avioeroperheitä ja siinä sun ja mun ja meidän lapset niin joku siinäkin tulee loukatuksi. Mummit joutuvat venymään todella koville ollakseen hyvä mummi kaikille näille lapsille. Mitäs sitten kun on monenlaista mummia muistettavana .
Yleisönpalvelussa olleenna olen tainnut pilata monen miehen oston. He kun ovat kahville poiketessaan onnellisina kertoneet ostaneensa vaimolleen kahvikeittimen,sähkövatkaimen tai peräti uuden kattilan. Joku kertoi ostaneensa ruohonleikkurin! Kun olen sanonut että et kai nyt taloustavaroita anna lahjana jotka kuuluu kodin perustarpeisiin he ovat olleet aivan silmät pyöreänä ja kysyneet että mitä mnä sitten olisin ostanut. Kun olen luetettulut lahjakortteina teatterilipusta,jalkahoitoon,kasvohoidosta kampaajaan, kirjakaupasta johonkin kurssiin ovat he yleensä olleet huuli pyöreänä.
Aikuiset tyttäret ehkä ostavat äideilleen enempi hajuvettä kukka-tai runokirjoja.
Mutta olen mietinyt asiaa myöskin ohi parisuhteen ja aviomehen antamien lahjojen kautta. Perheeseen tulee miniät ja vävyt, heidän vanhempansa.Tulee kilpailu kumman vanhemmilla käydään,mitä ostetaan. Tulee erilaiset arvostukset heidän kodeistaan jotka muovaavat meidän kerran niin kullanmuruja.
Maailma on muuttunut todella kovaksi. Vaikka perheessä on ollut kuinka monta lasta hyvänsä saattaa olla että äiti vuodesta toiseen varaa jokusen keksipaketin ja kuivan kakun.Toivossa että jospa joku sittenkin edes piipahtaisia. Saattaa olla että ei tule enempää postikorttia kuin puheluakaan.
En tiedä ,minussa on varmaan jotain vikaa mutta koen ne äitienpäivänä hinnaltaan kalliksi nousseet purkkiruusutkin jonain tekopyhyyden sympolina.
Ennemmin miehet voisivat lasten kanssa liikkuessaan sanoa lapsille monta kertaa vuodessa:" ostetaanpa tuosta äidille tuiaisia leivos, yksi irtokukka, pieni kivikoru tai herneenpalkopussi". Tiedän että pienet lapset loikkii innoissaan sisälle huutaen :"kato mitä me tuotiin sinulle".
Että romutetaan kokonaan tämä äitienpäivä kaupallisuuksineen . Jää naisten keskinäiset keskustelutkin pois mitä sinä sai tyyliin. Ja paha mieli pois niltä joille se tulee edellä olevista asioista. Pidetään lippu salossa mutta muistetaan sillä niitä äitejä jotka pitivät maan pystyssä 1939-45. Olivat sotarintamalla, tekivät työt niin pelloilla kuin tehtaissa,kasvattivat lapset. Pitivätpä vielä ompelureurojakin joissa kutoivat niin sukkia kuin paitojakin sinne jonnekin . Ja muistivat kylän yksinäistä äitiä!
Jäisi turhat rutinat kuka saa mitä ja mnkä arvoista. - haistakaa vittu!
ringa tilll mig!!! 0442907849
- 3+4
Hanki koira. Koiralle on luontaisempaa oppia temppuja ja voitte ystäviesi kanssa nauraa ja ihastella sitä. Saat ystäviltäsikin sen tarvitsemasi hyväksynnän, ja koiraa ne vielä rapsuttaa korvan takaa, miestä ei...
- Laatu aikaa enemmän!
HÖH, eipä ole erikoisia äiteja kun ajattelevat lahjoja, eli lahjat ovat tärkeimpiä kuin muut hellyyden osoitikset. Minä muistan äitiäni monta kertaa vuodessa, eikä hän pyydä tai odota aina lahjoja. On tärkeää viettää yhteistä laatu aikaa, sitä ei rahalla saa ja meillä ie ole tarpeeksi elinpäiviä. Carpe Diem!
- Piia1980--
Ymmärrän täysin pointin. Niinhän se kävi täälläkin tänä aamuna, että mies ei ollut huomioinut äitienpäivää millään tavalla. En odota mitään suurta. Toivoisin vaikka halausta ja valmista ruokaa. Ei ole tärkeää, millä tavalla muistaa. Tärkeintä on ajatus, että muistaa. Paha mieli tuli, vaikka osasin tätä odottaa.. Ostin itselleni suklaata :) Mun mielestä toisen huomioiminen edes joskus on suhteen hoitamista. Näyttää toiselle, että arvostaa ja on tärkeä. Itse kuulun niihin, että haluan muistaa aina toista. Oli merkkipäivä mikä vain. Ehkäpä tosiaan lopetan sen muistamisen itse, niin ei tartte pettyä itsekään.en käsitä, miten ihminen voi olla niin juntti ettei keksi mitään keinoa ilahduttaa toista. Ei se ole siitä keksimisestä kiinni, vaan se on välinpitämättömyyttä. Katotaas meneekö miehen naama myttyrälle kun skippaan ensimmäistä kertaa hänen synttärinsä kesällä...
- 54765858769
Ah..jotenkin ahdistavaa lukea tällaisista suhteista. Ei muisteta eikä haluta ilahduttaa toista mitenkään. Sitten vielä kostetaan että enpäs minäkään sitten huomioi sinun synttäriä. Ettekö voisi keskustella asiasta kuin alkaa tuollaiseen kostamisleikkiin? En ymmärrä sitäkään että täällä haukutaan materialisteiksi ja pinnalliseksi niitä äitejä, jotka toivovat äitienpäivälahjaa mieheltään. Eiköhän kyse ole juuri tuosta muistamisest kuin mistään tavaran himoitsemisesta. Lahjan/huomioimisen hintahan voi olla 0. Voihan sitä aina ajatella että mitä sitä tätä tai tuotakaan juhlistamaan....mukava elämä sitten varmaan kun mikään ei ole juhlistamisen arvoista ja joka päivä on arkipäivä. Minusta se suhteen ilo ja jännite tulee juuri siitä kun huomioidaan ja halutaan toiselle hyvää! Ja se voi näkyä mm. merkkipäivien huomioimisessa. Totta kai myös joka päivä arjessa!
- Mamupala katettuna
Mielestäni isän ei tarvitse ostaa äitienpäivänä lahjaa, mutta kyllä odottaisin, että mies huolehtisi päivän ruoat. Ihan kohtuullista, että olisi yksi päivä vuodessa, jolloin ei tarvitsisi tehdä ruokaa/siivota. Tietysti monissa talouksissa mies hoitaa näitä asioita useamminkin kuin kerran vuodessa, mutta silti.
No..en ole äiti, joten what do I know... - oikea asenne
Sain ensimmäisen äitienpäiväruusun mieheltäni.Avioliittoa takana 48 vuotta.Kaikki aina tasattu ansiotyöt lastenhoidot kodinrakentamiset mihin siinä pystyttiin.Aina menty pikajunan vauhtia eteenpäin.En ole koskaan vaatinut lahjoja.Mieheni on aina ajatellut että mitään turhaa ei tuhlata.Eipä ole leipä loppunut ei vaatteitta (tavalliset) ,eikä kengittä ole kulettu.Lapset koulutettu.Ne ovat olleet ne ensimmäiset asiat.Ei mitkään lahjat.Elämä toisen rinnalla on lahja.Se saattaa katketa äkkiäkin johonkin onnettomuuteen tai sairauteen ja toinen otetaan rinnalta pois.Halit riittaa ja taas hyrrätään eteenpäin.
- ie
Kyllä siinä monella isällä ressi iskee, kun tietää, että muija odottaa jotain ihmeellistä, ei kä tiedä mitä ostas. Saahan sitä kuitenki jonkulaisen kiitoksen tuhahuksen ja yleensä ne lahjat sitten lojuu jossain käyttämättömänä. Kaiken paras, kun ostas porakoneen, niin itellä ainakin olis sille käyttöä.
- suomalainen jäyhä
tunnekylmät suomalaiset jäyhät miehet! Naiset! Eiköhän lisäännytä tästä lähtien Italialaisten tai kriekkalaisten kanssa. Ainakin jotain huomionosoitusta saisi elämässään., Kun lukee näitä - ilmeisesti närkästyneiden miesten vastauksia, tulee mieleen että IKINÄ EN HALUA tuommoisia miehiä elämääni!
Mitä IHMEEN VIRKAA ON MIEHELLÄ JOS SE EI EDES OSTA KULLALLEEN syntymäpäivälahjaa tai korttia eikä muista merkkipäiviä? En edes näe mitään mieltä tuommoisen kanssa avioitua! Ja olen tosissani. EN HALUA: Menkää pois! HUH!- wuts goin' on?
Noilta välimeren kolleilta saa tasan kerran huomiota ja sitten ne pakkaa kamat. Muistoks jää vaan pyöreä maha. Kohta ihmetellään, yh-äiti lukuja. Buaaa.
- täys sovinisti
VOIN TAATA ETTÄ HUOMIONOSOITUKSET MUUTTUU KUN PAPPI SANOO AAMEN. Minun puolesta kaikki noin ajattelevat naiset voivat kerätä kamansa ja lähteä noihin etelä-europan konkurssi maihin huomion osoituksia hakemaan, missä miehet suurimaksi osaksi ovat hoitaneet asiat niin hyvin.
ps. Taihmaasta on aina tulijoita. - ei suomalaiselle!
täys sovinisti kirjoitti:
VOIN TAATA ETTÄ HUOMIONOSOITUKSET MUUTTUU KUN PAPPI SANOO AAMEN. Minun puolesta kaikki noin ajattelevat naiset voivat kerätä kamansa ja lähteä noihin etelä-europan konkurssi maihin huomion osoituksia hakemaan, missä miehet suurimaksi osaksi ovat hoitaneet asiat niin hyvin.
ps. Taihmaasta on aina tulijoita.italia ei ole mihinkään konkurssiin menossa. Ja sitä paitsi. Kumpi on tärkeämpää, kokea olevansa rakastettu, välitetty, ja huomioitu edes hieman, kuin varakkaassa maassa ilman mitään rakkautta, kylmien ihmisten keskellä? Otan ensimmäisen.
- Yksi onnellinen äiti
Itse äitinä en kaipaa lahjoja enkä kukkia. Paras lahja minkä saan on se että tiedän lasteni rakastavan minua ja käyvät katsomassa usein muulloinkin kuin äitienpäivänä. Asun kahdestaan tyttäreni kanssa ja hän hemmottelee minua välillä laittamalla ruokaa jos olen itse väsynyt taikka kipeä. Se on sitä välittämistä jota ei voi rahassa taikka lahjoissa mitata. Ja jos tarvitsen jotain todella tarpeellista, niin lapset ostavat sen vaikka ei olisi merkkipäivää, ei ihminen tarvitse turhaa krääsää.
Ja poikani vie välillä minut ja siskonsa syömään taikka leffaan tai järjestää jotain muuta kivaa.
Olen onnellinen siitä että minulla on ihanat lapset jotka käyvät minua katsomassa ja soittelevat usein, se on arvokkaampaa kuin lahjat äitienpäivänä.
Mukavaa äitienpäivää kaikille äideille. - lasten äiti
Et ole miehesi äiti. Muutaman vuoden saat odottaa ennen kuin pikkuinen osaa väsätä äitienpäivälahjaksi jotain ihanaa...
- yksiä vitun
materialisteja suomalaiset ämmät.
Mikään ei ole koskaan hyvin ja aina on rutinan aihetta.- .....
Suomalaiset naiset ovat kaukana materialisteista. Suosittelisin matkaa Venäjälle katsomaan mikä stressi siellä on miehillä naistenpäivänä.
- 60v.mummu...
En halua että mieheni ostaa minulle äitienpäivä, syntymäpäivä kuin myös joululahjoja. Ostan itse pienet lahjani, saan sellaisia kuin itse haluan ja tarvitsen.
Aikoinaan lasten tekemät kortit ja pikkulahjat, jotka olivat erittäin salaisia olivat hellyttäviä. Nyt samanlaisia salaisuuksia saan pieniltä lastenlapsilta. - kiitollinen äiti
Paras kiitos ja lahja on lapset ja lapsenlapset, heitä näkee muulloinkin, miksi pitää juuri äitienpäivänä tavata, eri asia kun lapset on pieniä ja kotona.
- hesu.
Tavat saattavat olla erilaisia eripuolilla suomea mutta käsittäkseni sinä et ole miehesi äiti eikä miehesi ole sinun isäsi. Meillä päin Suomea on tapana ollut muistaa omia vanhempia kun ne vielä ovat elossa.
- Sinkkumies...
Hesun logiikka ei riittänyt pitkälle.
Äitienpäivänä voi muistaa kaikkia äitejä. Esimerkiksi oman lapsensa äitiä (puoliso) voi myös muistaa.
Tällaisia ne suomalaiset miehet vissiin ovat. - useH.
Sinkkumies... kirjoitti:
Hesun logiikka ei riittänyt pitkälle.
Äitienpäivänä voi muistaa kaikkia äitejä. Esimerkiksi oman lapsensa äitiä (puoliso) voi myös muistaa.
Tällaisia ne suomalaiset miehet vissiin ovat.Taidat olla joku sinkkutyttö?
Munasit tuon viimeisen lauseen kirjoitusmuodossa, ensikerralla vähän enemmän tarkuutta. - Sinkkumies...
useH. kirjoitti:
Taidat olla joku sinkkutyttö?
Munasit tuon viimeisen lauseen kirjoitusmuodossa, ensikerralla vähän enemmän tarkuutta.useH.:in logiikka ei taaskaan riittänyt pitkälle.
Hyvä on. Suostun tällä kertaa olemaan sinkkutyttö mutta pidän silti kiinni mielipiteestäni.
- Sinkkumies...
Mie en ymmärrä mistä te naiset löydätte noita lahjoja ostamattomia miehiä? Tällaiset romantikot, jotka huomioivat naisia ja haluavat tehdä heidät onnellisiksi, jäävät ilman.
On se kumma juttu... - Äitiliini4
esim,hieronnalla ,ruoanlaitolla,siivouksella,oman ajan antamisella voi isä ilahduttaa lastensa/lapsensa äitiä.Mutta miksi sen pitää tapahtua juuri toukokuun toisena sunnuntaina.sama koskee isänpäivää ja ystävänpäivää.Eikö lähimmäistä voi muistaa muinakin päivinä?
- Vitsikäs mies
Naisilla pitää olla vuodessa naistenpäivä ja äitienpäivä... loput päivät kun on miestenpäiviä :D Iiiiihihihihihihihihihihihiiii :D
Huono vitsi :( Tuleekohan tukkapöllyä vaimolta, kun hän näkee tän viestin? :(
- tillix40
Äitienpäivän merkitys on muuttunut niin kaupalliseksi,että ei meillä varsinaisesti edes vietetä äitienpäivää.Lasten koulussa tekemät äitienpäivälahjat saan jo etukäteen.Kakku on aina varattu sunnuntaille ja perheen kesken juodaan kahvi.Se on siinä,sen jälkeen jatkuu normaali arki.Mitään turhia lahjoja ei ostella eikä tuhlata humpuukiin rahaa yhden pyhäpäivän takia.Muulloin voi kyllä muistaa,jos sattuu sille päälle tulemaan.Äitienpäivänä voi muistaa niitä,jotka eivät voi syystä tai toisesta saada lasta tai ovat menettäneet lapsen.Olkaa kiitollisia,te joilla on lapsia.He ovat se äitienpäivän pääasia.
- 42 v.äitinä
Lapset muistavat äitiään!jos muistavat?....ei mies
- anteeksi nyt vaan
Kerran kerroin anopille miten pahalle tuntee kun minä muistan ukkoani joka isänpäivä tarkasti harkituilla lahjoilla ja hän ei edes äitienpäivänä jaksa nousta ennen minua hoitamaan lapsia. Siinäkös anoppi katsoi minua halveksuen ja tokaisi ettet sinä ole hänen äitinsä(anoppi kulta kuitenkin odottaa aina lapsen lapsiltaan kortteja,lahjoja jne). Siitäkös hermostuin ja totesin että kukat voit antaa takaisin koska et ole minun äitini ja kortit myös sillä ethän sinä ole lasteni äiti. Uhkuin niin kiukussa että mieskin sai osansa sinä äitienpäivänä... Sen jälkeen hän on auttanut lapsia tekemään kortteja ja siivonnut kodin. Kukkiakin saan enkä muuta tarvitsekaan.
- skeidaa
Mun mielestä sillä että on naimisissa ei ole mitään tekemistä äitienpäivän kanssa. Jos miehellä on yhteisiä lapsia vaimonsa kanssa, mies onnittelee vaimoaan äitienpäivänä, piste. Täällä on niin tyhmää porukkaa ettei ne tajua ettei se pääpaino ole siinä, kuka on synnyttänyt kenetkin, vaan jos miehellä/naisella on läheisiä joissa on äitejä, heitä kaikkia onnitellaan. Unohtakaa ajatus siitä että jos on vaimo,et se ei ole sen äiti, what ever, jos sillä naisella on lapsia, voi aivan hyvin onnitella äitienpäivänä, aivan sama onko se vaimo, vai sisko.
- Näin onneksi
meidänkin suvussa ja tuttavapiirissä. Kaikki miehet ja lapset onnittelevat äitejä, nuoria ja vanhoja. Lahjojakin saamme emmekä koe sitä ikävänä asiana.
Itse yleensä sanon miehelleni, että mitä haluan lahjaksi. Tuleepa mieleinen ja yleensä aina tarpeellinenkin. Kukan saa itse valita ja aina olen mieluisen saanut.
Lapset väkertävät itse jotain kivaa lahjaksi.
Isänpäivänä isät ovat kingejä!
Ja kyllä! Meillä arvostetaan puolisoita myös muina päivinä.
- 3+2
Olkoon sitten pinnallista tai tyhmää, mutta kyllä minäkin toivon, että äitienpäivä huomioitaisiin jotenkin. Lahjaa en tarvitse, mutta toivoisin, että mies tavalla tai toisella auttaisi ja neuvoisi lasta muistamaan minua äitienpäivänä. Ilahtuuhan tuo itsekin, kun isänpäivänä saa suukot ja halaukset, lapsen askarteleman kortin, tavallista juhlavamman aamupalan valmiina eteensä ja muuta pientä huomioimista. Lapsi kun ei ole päivähoidossa, joten hän joko oppii näistä asioista vanhemmiltaan tai ei ollenkaan. Eikä kyse ole pelkästään minusta ja minun toiveistani. Muistan omasta lapsuudestani, kuinka jännittävää ja hienoa oli valmistella äitiä tai isää ilahduttavaa yllätystä ja nähdä kuinka mielissään he olivat, kun sisarusten kanssa laulettiin aamulla sängyn vierellä onnittelulaulua ja sen jälkeen pääsivät nauttimaan valmista aamupalaa ja meidän tekemäämme kakkua. Ja kyllä lapsikin sen ymmärtää, kuinka mieleisiä itsetehdyt kortit ja kenties lahjatkin vanhemmille ovat ja nauttii voidessaan sellaisia antaa.
Tänään aamulla mies oli kovalla tohinalla lähdössä lapsen kanssa poimimaan valkovuokkoja omalle äidilleen ja neuvoi miten kukkia annettaessa halataan ja toivotetaan hyvää äitienpäivää. Tajusi sitten yhtäkkiä, että ehkäpä lasta voisi neuvoa toivottamaan minullekin samaa. Enpä ole mieheni äiti, en, mutta yhteisen lapsemme äiti kuitenkin... - äitipä minäkin
Ethän sinä ole miehesi äiti. Jos hän kokee tarpeelliseksi muistaa lapsensa äitiä, se on hyvä.
Osta itse itsellesi syntymäpäivälahja, nimipäivälahja jne. Näytät vain kavereillesi ja sanot että tässä on lahjani.
Niin minä olen tehnyt useinkin. Toisinaan kyllä olen saanut lahjan mieheltäni, toisinaan en. Samoin joskus lapsiltani, joskus en. En ole vetänyt pulttia mokomasta asiasta.
Onko sinulle sitten tärkeää mitä kaverit sanovat teidän tyylistä elää. Eihän sinunkaan tarvitse laittaa miehellesi lahjoja, jos hän ei ymmärrä niiden päälle. ja eihän sitä sen vuoksi laiteta lahjoja, että ajatelaan että toisen on sitten pakko muistaa. Tai sitten voit jatkaa tapaa, että kerrot mitä haluat ja miehesi ostaa, tai lähdette juhlapäivänä ulos syömään ja sillä tavoin juhlistatte päivää.
Voithan ottaa äitienpäivänä vapaapäivän ja mennä elokuviin. Pyydä mieheltäsi raha ja kerro kavereillesi että miehesi antoi sinulle vapaapävän ja elokuvalipun. Ihanaa.
Toisaalta, myös lapsen takia voisi jotain keksiä yhdessä isienpäiväksi ja äitienpäväksi. Siis menkää sinne syömään. Koko perheellä.- minä - äiti
Hei kaikki te äitienpäivästä riitelijät!
Minun lapseni soitti äitienpäivänä vankilasta ja lauloi puhelimessa: "...äideistä parhaimman sain..."
Itketti.
- vienny
Hymyilyttää nämä viestit "et ole miehesi äiti"
Onneksi meillä ainakin vietettiin äitienpäivää, ei äidinpäivää. Minä ainakin onnittelin oman äidin lisäksi mummua, anoppia jne. vaikka eivät ole minun äitejäni. Mieheni muisti minua kukkasella koska olen hänen lapsensa äiti. Mielestäni eilen oli ihan kaikkien äitienpäivä :) vaikka olen äiti ihan joka päivä niin mielestäni on kiva, kun on erityinenkin päivä, samoin kuin on isänpäivä. - äiti vuodesta 1989
Voi hyvää päivää sentään... eikö ole jokaisen oma asia, miten juhliaan ja merkkipäiviään viettää, ei tarvitse toisten tapoja arvostella. Siitä synnytyslahjasta, kun tuntuu ihmetystä riittävän: mieheni osti minulle kalevala-kaulakorun synnytettyäni kolmannen lapsemme ja parin kuukauden kuluttua siitä täyttäessäni pyöreitä vuosia sain samaan sarjaan korvakorut. Mieheni piti itsestään selvänä, että muistaa minua, varsinkin kun oli ensimmäisen kerran synnytyksessä mukana silloin kolmannella kerralla ja näki miten kovaa työtä synnyttäminen on. Eilen äitienpäivänä sain mieheltäni kampaamolahjakortin ja lapsilta suklaalevyt ja kortit, nuorimmaiselta itsemaalatun taulun - mahtavia lahjoja! Ei se keksiminen niin vaikeaa ole kunhan siihen vähän harjaantuu ja aina voi vähän vihjaista. Syksyllä vietämme samalla tavoin isänpäivää itsestään selvästi, lahjoin ja paremman ruoan merkeissä kotosalla - mies ei ole innokas lähtemään ravintolaan syömään. Molemmat papat ovat jo kuolleet, mutta äitienpäivänä vierailemme mummojen luona kukkien ja korttien kera. Muutama kirjoittaja on ollut todellakin asialinjalla, mistä niillä lapsilla rahaa olisi vanhempien muistamiseen, ellei toinen vanhempi sponsoroisi.
- mc'<öjv'<s
Olen ollut naimisissa 30 vuotta. Mieheni on syntyjään kulttuurista, jossa esim. kukkia vuiedään vain kuolleille ja tunteista ei puhuta siten kuin meillä esim. suru salataan. Muistan avioliiton alku aikoina olleeni pettynyt, kun mieheni osti lahjaksi liesi tuulettimen tai yleiskoneen. Olin nuorena vaimona tietty odottanut jotain samanlaista kuin sinä kerrot odottavasi. Vuosien myötä olen oppinut arvostamaan mieheni muita ominaisuuksia enkä odota kukkia tms. Ne otan itse kaupasta silloin kun haluan. Ehkä miehellesi ei ole opetettu kuinka naista hemmotellaan. Mieti mikä on sinulle tärkeää, se että voit sanoa kavereillesi kuinka hienon lahjan sait vai se miten miehesi oikeasti ilmaisee sinulle rakkautensa ja arvostuksensa. Puhu miehellesi tunteitasi ja odotuksistasi, miehesi ei voi arvata ajatuksiasi. Nauti äitiydestäsi. Kaiken materian, uran yms rinnalla se ainoa asia mikä on tehnyt minut onnelliseksi, olla äiti ja nyt isoäiti.
- Hohhoijaa!
"Mieti mikä on sinulle tärkeää, se että voit sanoa kavereillesi kuinka hienon lahjan sait vai se miten miehesi oikeasti ilmaisee sinulle rakkautensa ja arvostuksensa."
En ole aloittaja, mutta kyllä minun mieheni osaa näyttää rakkautensa ja kunnioituksensa sekä ostaa vielä lahjojakin. En ymmärrä, että miksi se olisi joko-tai...
Tosin jos toisesta pitäisi luopua niin ilman muuta se olisi lahjat. Tänä äitienpäivänä sain 1200€ lahjan, jota olin itse toivonut.
Joka perheessä on omat tavat, mutta tuo väittely "et ole miehesi äiti" naurattaa. Eihän tuo päiväkään ole "oman biologisen äitini päivä", vaan ympäripyöreästi "äitienpäivä".
- ÄLLITÄLLI
Jaa-a, olet siis miehesi äiti. No niin tietenkin tuossa tapauksessa sinun pitää saada ehdottomasti lahja, kukkasia ja hänen pitää viedä sinut syömään mahdollisimman kalliiseen ravintolaan, kasvohoito, kampaaja jne. Jos et ole hänen äitinsä, vaan vaimo, niin miehesi on antanut sinulle jo lah¨jan -nimittäin sen lapsen. Sitten kun lapsi on tarpeeksi iso, hän kyllä askartelee sinulle kortin,
poimii valkovuokkoja tms. Se lahjan hankkiminen ja muistaminen on Lapsenne asia, ei miehesi jonka äiti sinä et ole. - sapiska
olen ollut äiti 27vuotta.olen iloinen siitä,kun poikani tulee käymään ja toivottaa hyvää äitienpäivää.minusta tärkeintä on muistaminen ei ne lahjat.oma äitini asuu ulkomailla,joten en näe häntä kovinkaan usein.soitan hänelle ja toivotan hyvät äitienpäivät.mieheni muistaa omaa äitiään viemällä haudalle kukkia.voi kuullostaa muista aika koruttomalta nämä meidän äitienpäivät,mutta näin meillä.hyvän fiiliksen saa ilman lahjojakin.
Taitaa olla kaikenikäisillä äideillä sama "ongelma", iästä riippumatta.
Tosi on, ettei lasten äiti ole miehelle äiti, joskus vaan tuntuu, että hän on sitäkin. Kuka huoltaa ja hoivaa koko perhettä kuin pääasiassa äiti. Tosin nykyään isätkin osallistuvat paljon lasten hoitoon sekä kodinkin.(Vaikkakin jotku isät tokaisevat:"Et ole mun äiti, ei muistaminen mulle kuulu.")
Eihän pieni lapsi/vauva osaa muistaa äitiä äitienpäivänä, on se isän tehtävä näyttää esimerkkiä, että sitten kun olet suurempi ja osaat tehdä kortin ja kerätä ehkä valkovuokkoja äidille, niin sitten lapseni toimit itse.
Ja yhdessä lapsen kanssa tehdä äidille mukava päivä. Ei siinä suuret rahat ja lahjat ole äidinkään mielessä. Kauppamiesten metkuja tämä lahjahössötys.
Minulla, mummulla on jäänyt mieleeni ainakin lasteni väsäämät kortit, valkovuokkokimppu. Kerran jopa ruusupuska, jonka lasten isä oli ostanut lasten puolesta. Enempää en ole toivonut mielessäni. Pääasia, että muistetaan, tai sitten ei... Olen joskus tosin pahoittanut mielenikin, monastikin. Kun en ole tullut huomioiduksi. Itse olen aina tarjonnut kakkua ym. Äitienpäivä on herkkä alue meille äideille. Tuntuu kuin olisi vuoden saldo kyseessä, minkälainen perheenäiti on ollut vuoden aikan, tulos sen mukainen! ;-) Koetetaan me äidit kestää sekin, kaikenikäiset! Hyvää kevättä- ÄITEENÄIHANATA
No onpas ollut jos jonkinlaista lahjaa...yksi kuitenkin puuttuu...
"kun ollaan jo erottu, äitienpäivälahja" =))
minäpä sain ruusuja...yllärinä...ihmettelin...
mutta kauniita nuo ovat tuossa pöydällä maljakossa...
...kun TOSIAAN vähiten odottaa...vaikka en odottanutkaan, en ennen enkä nyt!!
Onko mieli hyvä...KYLLÄ SE ON!!! :)) - ikäpyramidi
Suomen väestö vanhenee niin nopeasti että Äitien päivä on jo oikeasti Vanhojen ämmien päivä, ei ole ikäpyramidia ja vanhat tortut vääntää paskaa peseeestään!!!
- egshfghf
Tällä huolet poistuu. :D
http://tc.tradetracker.net/?c=3081&m=104449&a=81475&r=&u=
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .573175Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472911Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242719Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541817- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101081Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.193971- 44829
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että101822Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26820