Kaukosuhteeni

Joo,ja lehmät lentää.

Onpa hienoa kuulla, että joillain menee noinkin hyvin kaukosuhteessa. Itsellä ei ole suhdetta meneillään, mutta silti haikailen ajoittain ranskan suuntaan, jossa asuu eräs ihana ihminen. Tapasimme pari vuotta sitten kun hän oli suomessa kolmisen viikkoa. Tänä aikana meidän välille muodostui jotain aivan mahtavaa ja tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Kun hän lähti takaisin ranskaan, ajattelin että viimeistään 2kk päästä näemme kun lähtisin käymään siellä. Kuitenkin aika kului enkä saanut lähdetyksi..hetken aikaa vielä pidimme yhteyttä ja sitten kaikki loppui...hetkeksi. Nyt hiljattain olemme taas alkaneet pitää yhteyttä ja olen huomannut, ettei tunteeni häntä kohtaan ole kadonneet mihinkään. Aloinkin suunnittelemaan pitäisikö sinne ranskaan vaan suunnata ja selvittää mikä tämän homman nimi on. Jotenkin vaan tulevaisuus pelottaa ja mietityttää että miten kaikki alkaisi toimimaan jne.
Kenelläkään samanlaisia kokemuksia tai vinkkejä mitä tehdä??

Uskomattoman ihanaa, että toisilla suhde toimii noinkin isosta välimatkasta huolimatta.
Meillä on miesystäväni kanssa välimatkaa noin 100 km ja arkipäivisin ikävä vaivaa joskus todella paljon. Toisaalta on ihana odottaa seuraavaa tapaamista ja sitä kutkuttavaa tunnetta :)

Oma kaukosuhteeni Yhdysvaltalaismiehen kanssa on kestänyt lähes kolme vuotta. Kaikki on ollut niin selvää ja oikean tuntuisita alusta lähtien. Tarkoituksenamme on että minä muutan sinne ja me menemme naimisiin.

Välimatka on pitkä ja ikävä hirvittävä, mutta tiedämme molemmat voivamme luottaa toisiimme ja että tämä tilanne on vain väliaikainen. Lähisuunnitelmiimme kuuluu oma muuttoni rakkaani luokse ja naimisiin meno.

Kyllä myös kaukosuhde voi onnistua, kunhan tulevaisuus on yhteinen.

Myös mulla on kaukorakkaus Yhdysvalloissa. Tätä väliä on nyt reissattu useampi vuosi ja täytyy sanoa, että ikävä vaivaa! Alkuun oli vaikea tottua siihen, ettei voi jaksaa päivittäisiä juttuja, paitsi Skypessä. Välillä on ollut jaksoja, jolloin aikaeron töiden takia skypettäminen on ollut mahdotonta muulloin kun mun yöaikaan. Siinä meni muutama hetki silmät ristissä :)

Nyt on haettu mulle viisumia ja tarkoitus olis että mä muutan sinne. Haaveissa tulevaisuudessa viettää osa vuodesta myös Suomessa. Ja saa nyt nähdä kauanko tässä viisumiprosessissa menee! Mutta kaukosuhde voi tosiaan toimia, kun rakastaa toista ja luottaa häneen. Turhille epäilyksille ei kannata antaa valtaa ja toisen huomioiminen on tärkeää. Nykyään on onneksi kaikenlaisia apuvälineitä yhteydenpitoon, me tosiaan käytetään ahkerasti Skypeä, mutta myös chat-viestejä päivän mittaan.

Upeeta, aivan ihanaa. Toivon teille kaikkea ihanaa tulevaisuudessakin!
Joskus se vaan natsaa! Siihen on vaan uskottava ja sitouduttava.