Kerron ensin taustat. Olen 17-vuotias tyttö, hoikkarakenteinen, 167 cm pitkä, pitkät ruskeat hiukset, vihreät silmät, ilmeisesti nättikin. Olen harrastanut pianonsoittoa 8 vuotta ja pidän liikunnasta (en ole mikään lihaskimppu, vaan harrastan usein kevyttä liikuntaa). Olen luonteeltani kiltti, paljon naurava, huomioonottava, tutustumistilanteissa hieman ujo mutta useimmiten melko ulospäinsuuntautunut. En tiuski enkä anna pahojen päivieni näkyä ulospäin. Keskiarvoni lukiossa on 9,2. Pidän huolta ulkonäöstäni, käytän meikkinä vain ripsiväriä. Vaatteeni ovat siistit enkä pukeudu paljastelevasti (legginsit toppi eivät kuulu asukokonaisuuksiini). Liikun paljon kavereideni kanssa, juhlimmekin ja pidämme hauskaa. Miehet lähestyvät minua usein, mutta useimmiten torjun heidät (ns. känniääliöt eivät kiinnosta). Älykästä seuraa löytyy harvoin (älykkäitä löytyy muualtakin kuin lukiosta!). En polta, nuuskaa tai käytä huumeita ja juon maltillisesti juhliessani. Ystävieni mielestä vaikutan sinkkuelämää -tyyppiseltä naiselta.
Sitten siihen ongelmaan: en löydä tyyppistäni miesseuraa. Juttelen koulussani kaikentyyppisten poikien kanssa, ja erityisesti minuun ihastuvat nörttipojat. Tälläkin hetkellä minusta on kiinnostunut viisi, joista torjuin yhden, sillä hän halusi aloittaa suhteen kanssani eikä hän ollut tyyppiäni. En ymmärrä, mikä minua vaivaa, vanhojentanssiristeilyllä vuoden verran vanhempi ihastui minuun, mutta torjuin hänet illan päätteeksi koska hän ei ole tyyppiäni. Kuka on tyyppiäni?! Haluan suomalaisen, rehdin, älykkään, normaalin miehen. Harmittavan harvoin ajattelen tapaamastani ihmisestä että "tuonhan kanssa voisi vaikka olla". Viimeksi tapaamani itseni tyyppinen mies oli 24-vuotias kemian opettajaksi opiskeleva mies. Mitään ei tietenkään tapahtunut, koska hän on minua reilusti vanhempi, mutta hänen kanssaan oli todella mukava viettää aikaa ja jutella. Ehkä minun tyyppiseni eivät uskalla lähestyä minua? Ehkä minun tyyppisiäni ei ole tässä ikäluokassa? En halua mitään lyhytaikaista "alaks olee" tyyppistä teini-sekoilu-suhdetta.
Ylimieliset yli-itsekkäät miehet yrittävät tehdä minusta jotakin söpöä status-tyttöystävää rinnalleen, ärsyttävää!
Kun luin tämän tekstin, tajusin että ei olisi pitänyt kirjoittaa kirjakielellä :D joten siis vastatkaa ja neuvokaa. Kirjotin tämän jo nuortenpalstalle rakkaus -kohtaan, mutta trollauksen vuoksi julkaisen sen nyt tässäkin.
Sitten siihen ongelmaan: en löydä tyyppistäni miesseuraa. Juttelen koulussani kaikentyyppisten poikien kanssa, ja erityisesti minuun ihastuvat nörttipojat. Tälläkin hetkellä minusta on kiinnostunut viisi, joista torjuin yhden, sillä hän halusi aloittaa suhteen kanssani eikä hän ollut tyyppiäni. En ymmärrä, mikä minua vaivaa, vanhojentanssiristeilyllä vuoden verran vanhempi ihastui minuun, mutta torjuin hänet illan päätteeksi koska hän ei ole tyyppiäni. Kuka on tyyppiäni?! Haluan suomalaisen, rehdin, älykkään, normaalin miehen. Harmittavan harvoin ajattelen tapaamastani ihmisestä että "tuonhan kanssa voisi vaikka olla". Viimeksi tapaamani itseni tyyppinen mies oli 24-vuotias kemian opettajaksi opiskeleva mies. Mitään ei tietenkään tapahtunut, koska hän on minua reilusti vanhempi, mutta hänen kanssaan oli todella mukava viettää aikaa ja jutella. Ehkä minun tyyppiseni eivät uskalla lähestyä minua? Ehkä minun tyyppisiäni ei ole tässä ikäluokassa? En halua mitään lyhytaikaista "alaks olee" tyyppistä teini-sekoilu-suhdetta.
Ylimieliset yli-itsekkäät miehet yrittävät tehdä minusta jotakin söpöä status-tyttöystävää rinnalleen, ärsyttävää!
Kun luin tämän tekstin, tajusin että ei olisi pitänyt kirjoittaa kirjakielellä :D joten siis vastatkaa ja neuvokaa. Kirjotin tämän jo nuortenpalstalle rakkaus -kohtaan, mutta trollauksen vuoksi julkaisen sen nyt tässäkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vai että sinkkuelämää tyyppinen nainen :D. Hei "nainen", odota muutama vuosi. Olet itsekkin vielä tyttö vaikkakin ehkä kypsä ikäiseksesi. 17-vuotiaat "miehet" taas ovat suurimmaksi osaksi hyvinkin lapsekasta porukkaa joten heiltä on turha toivoa suurempia. Ken tietää, ehkä löydät poikkeuksen. Kuulostat myös vähän nipottajalta ja tärkeilijältä. Keskity vähemmän itsesi analysointiin ja katso tarkemmin vaikka niitä "nörttejä" jotka sinua lähestyvät. Epäilet myös että ikäluokassasi ei ole sinun tyyppisiäsi miehiä? Voi olla, odota tosiaan mielummin ne pari vuotta ennen kuin alat katsomaan yli 20-vuotiaita miehiä. He vetävät sinua höplästä alta aikayksikön.
Kiitos! täytyy alkaa hyödyntämään :) ja juu en ala mihinkään suhteisiin 20 miesten kanssa :)
Uskon, että olet ikäisiäsi poikia kypsempi, joten todennäköisesti suhde ikäisiisi sisältäisi lähinnä fyysisen vetovoiman ulottuvuuksia ja jäisit paitsi suhteen syvemmästä sisällöstä.
Siinä mielessä vähän vanhemmat miehet voisivat -hyvällä tuurilla- olla sopivampia toiveittesi suhteen.
Mutta nuoren naisen kirous ja siunaus on siinä, että ovat niin fyysisesti puoleensavetäviä, että miehet helposti suhtautuvat nuoriin naisiin vain "sillä silmällä" ja muu synkkaaminen jää toisarvoiseksi.
Ja toisaalta, jos naisesta saa älykkään ja fiksun vaikutelman, kovin nuori mies ei vetovoimasta huolimatta uskalla lähestyä sellaista naista, koska siinä on liikaa haastetta.
Ei ole helppoa luoda kokonaisvaltaista suhdetta. Mutta jahka jaksat odottaa, niin muutaman vuoden sisällä elämänkuviosi muuttuvat ja todennäköisesti laajempi kirjo miehiä on tuttavapiirissäsi.
Sieltä löytyy varmasti tyyppejä, joiden kanssa synkkaa monella eri tasolla. Ja ikätoverimiehistäkin osa on jo aikuistunut 2-kympin kynnyksellä.
Onnea elämääsi!
Kiitos neuvosta! :)