Mies on liian kiireinen

Itse olen törmännyt samankaltaiseen tilanteeseen, mutta itse olen mies ja kiireinen tapaus on ollut nainen. Olen myös samaa mieltä kanssasi, että aikaa on aina järjestettävissä kunhan vain haluaa. Mielestäni on siis reilua kertoa hänelle, että sinulle nykyinen tapaamistahti ei välttämättä riitä. Sen jälkeen hänellä on mahdollisuus joko kaivaa sinua varten lisää aikaa tai luopua. Voihan olla, että hän ei tiedä sinun todella haluavan enemmän yhteistä aikaa?

Voi siis tosiaan olla, että toiselle riittää se parin viikon välein tapaaminen ja toinen haluaa enemmän. Mutta ennenkuin pistää yhtään mitään poikki olisi minun mielestäni järkevää jutella aiheesta. Kyllä kaksi aikuista siihen pystyy?

Olette eri planeetalta, joten tuossa vaiheessa olisi hyvä kertoa se hänelle.
Voiko tuollaisesta tulla mitään pysyvää.

Tässä vaiheessa ennen enenpää kiintymistä puoli ja toisin, on viellä
helponpaa olla realistinen.

Keskusteluhan tässä todellakin on edessä väistämättä.
Olen muutamaan otteeseen kommentoinut miehen "Sori, tulee kiire viikko, aivan infernaalinen työsarka" -viesteihin, että "Harmi, olisi kiva nähdä", joten luulisi hänen ymmärtävän mitä ajan takaa. Jos hän ei niin aktiivisesti itse lähestyisi ja kyselisi touhuistani, olisin melko varma että miestä ei kiinnosta ja hän pelaa. Nyt on todella sekavat fiilikset.

Ei kai tässä auta kuin tempaista katti pöydälle ja sanoa, että jos haluat tällaista kerran-kaksi kuussa tapaamistahtia, niin minä jättäydyn rannalle -juurikin sen vuoksi, etten halua kiintyä ja kaivata turhaan. Vähän kyllä epäilen, että jos alan miehelle puhumaan tapaamisista ja etenemisestä, hän häipyy, koska "ihastui minuun aivan sattumalta, ei hän epätoivoisesti naista etsinyt, mutta se-jokin-kolahti"... Luulen, että hän ei ole edes ajatellut mitään vakavampaa.

Sydämeni tulee särkymään ja ahdistaa jo nyt. Mutta en voi kuin kohdata totuuden. Osa ystävistäni sanoo, että katso nyt vielä vähän, hyvä mies, ja toinen osa kehottaa miettimään, haluanko hajota nyt vai vielä pahemmin sitten myöhemmin...

Ensinnäkin näin miehenä voin sanoa suoraan että "harmi, olisi kiva nähdä" ei vielä riitä että oikeasti alkaisi kellot soimaan. :) En tiedä muista miehistä, mutta yleensä auttaa jos puhuu asiat suunnilleen rautalangasta vääntäen.

Tuollaisesta mainitsemastasi ei voi vielä päätellä muuta kuin, että useamminkin voisi nähdä. Ei kuitenkaan tiedä onko se useammin näkeminen suhteen säilymisen kannalta kriittinen asia.

Ainakin tutustumisen kannalta se olisi kriittinen seikka :)
Tässä tuntuu kuin roikkuisi löysässä hirressä. Koska olen niin lojaali, en viitsisi alkaa tapailmenaan muitakaan niin kauan kun tämä kortti on päydällä, ja toisaalta tuntuu, että paras kevät ja aika kuluu hukkaan odotellessa sitä armonpalaa eli näkemistä.

Ja eipä tuo mies hyväpalkkaista vuorotyötään aio vaihtaa mihinkään lähivuosina, joten avot, se aamuyöllä herääminen ja päivällä nukkuminen plus vielä muut hommat kyllä erottaisivat meidät tehokkaasti livetapaamisista.

Tavallaan tiedän mitä minun tulisi tehdä, mutta kun en kykene, ja epäilen, että toimin taas liian hätäisesti... Raivostuttavaa.

Ja toisaalta vielä tuohon kellojensoittoasiaan...Ei ehkä lupaa hyvää, jos mies ei tunne tarvetta tavata useammin, vaan että minun täytyisi olla rautalangasta vääntämässä sitä, että olisi ihan normaalia ja suotavaa nähdä. Jos miehen tahtotila ei vastaa omaani, niin muutosprojektiinhan tässä joutuisi. Mie en ala ;D.

Minulla tämmönen työnarkomaanimiesystävä niin minäpä tapailen muita miehiä tässä samalla. Miksi odottelisin milloin milloin on aikaa. Minä tarvitsen fyysistä läheisyyttä. Vastailen toki hänen viesteihin ja tiedän kyllä,että tekee paljon töitä kavereiden kanssa. Rengassesonki tällä hetkellä niin niitäkin töitä tekee hulluna. No se on hänen elämä,minulla oma. Jos hänelle riittää,että laittaa Huomenta rakkaani niin eipä se minulta vie aikaa vastata hänellekin. Ja samalla olen jonkun muun peiton alla.