Sailaksen seuraajan kovat teesit

Minusta on mielenkiintoista, että demareiden puoluekirjo on näin laaja. Minusta on mielenkiintoista, että demarit nostavat näitä demareiden äärimmäisen oikean laidan edustajia yhteiskunnallisesti kaikkein merkittävimpiin paikkoihin. Vartiainen menee ajattelussaan selkeästi keskimääräisen kokoomuslaisen ohi oikealta niin, että välähtää.

Sinänsä on todettava, että niin paljon kuin Raimo Sailas laukoikaan, hän monesti kiinnitti huomiota myös oikeisiin asioihin. Eiköhän se ollut Raimo Sailas, joka ihmetteli sitä, että budjettivaje muuttui lyhyellä käytävämatkalla jakovaraksi. Tämä on sellaista politiikkaa, mikä johtaa Kreikan tielle. Se tie on vaikea eikä sinne pidä mennä. Loppujen lopuksi on aina elettävä suu säkkiä myöten.

Mitä tulee noihin ilmoittamiisi lukuihin, en ole aivan samaa mieltä kanssasi.

Verohallinnon sivuilla on laskuri, jonka avulla pystyy laskemaan käteen jäävät tulot. Kuntien veroprosentit ovat tietenkin erilaiset ja oletan että ilmoittamasi luku tältä osin on oikea. Helsingissä seurakuntaan kuuluva henkilö saa tänä vuonna 40.000 euron vuosituloistaan käteen 28.370,77 euroa.

Jos Helsinkiläinen saa pääomatuloja 40.000, hän maksaa tänä vuonna veroja 28 % prosenttia eli hän saa käteen 28.800 euroa. Niin kuin huomaat, verot menevät melkein yhteen.

Sillä ei ole hirvittävän paljon merkitystä, että palkansaajan verosumma jaetaan valtion ja kunnan kesken. Pääomatulojen saajan vero menee yksin valtiolle. Valtiolla on kuntien osuusjärjestelmät, minkä perusteella valtio jakaa tuloja kunnille.

Jos kysymyksessä on vaikka osakeyhtiömuotoinen omistaja-yrittäjä, hän maksaa yritysveroa 24,5 prosenttia voitosta. Lisäksi hän maksaa saamastaan osingosta 28 % veroa. Eli jos yrityksen voitto on 40.000 euroa. Yritykselle jää osingon maksamista varten jaettavaa 30.200 euroa. Sitten tästä 30.200 eurosta maksetaan pääomatulojen veroprosentti 28 %, jolloin yrittäjä saa käteen 21,744 euroa eli vähemmän kuin palkansaaja.

Jos kysymyksessä on yrittäjä, joka on kerännyt yritykseen paljon varallisuutta voi yritys jakaa osinkoja verottomasti enintään 60.000 euroa. Eli varakas listaamaton yritys voisi tässä tapauksessa jakaa osinkoina 30.200 euroa. Tämä edellyttää n. 667 tuhannen euron varallisuutta yrityksessä.

Minua harmittaa se, että yleinen käsitys voi poiketa niin paljon todellisuudesta. Ei olekaan joidenkin edun mukaista levittää oikeaa tietoa. Tietenkin on myös niin, että sellaista tietoa ei olekaan joka kaikki saavuttaisi. On kuitenkin typerää kasvattaa vastakkainasettelua epätietoisuuden päälle.

pundit kirjoitti:

Minusta on mielenkiintoista, että demareiden puoluekirjo on näin laaja. Minusta on mielenkiintoista, että demarit nostavat näitä demareiden äärimmäisen oikean laidan edustajia yhteiskunnallisesti kaikkein merkittävimpiin paikkoihin. Vartiainen menee ajattelussaan selkeästi keskimääräisen kokoomuslaisen ohi oikealta niin, että välähtää.

Sinänsä on todettava, että niin paljon kuin Raimo Sailas laukoikaan, hän monesti kiinnitti huomiota myös oikeisiin asioihin. Eiköhän se ollut Raimo Sailas, joka ihmetteli sitä, että budjettivaje muuttui lyhyellä käytävämatkalla jakovaraksi. Tämä on sellaista politiikkaa, mikä johtaa Kreikan tielle. Se tie on vaikea eikä sinne pidä mennä. Loppujen lopuksi on aina elettävä suu säkkiä myöten.

Mitä tulee noihin ilmoittamiisi lukuihin, en ole aivan samaa mieltä kanssasi.

Verohallinnon sivuilla on laskuri, jonka avulla pystyy laskemaan käteen jäävät tulot. Kuntien veroprosentit ovat tietenkin erilaiset ja oletan että ilmoittamasi luku tältä osin on oikea. Helsingissä seurakuntaan kuuluva henkilö saa tänä vuonna 40.000 euron vuosituloistaan käteen 28.370,77 euroa.

Jos Helsinkiläinen saa pääomatuloja 40.000, hän maksaa tänä vuonna veroja 28 % prosenttia eli hän saa käteen 28.800 euroa. Niin kuin huomaat, verot menevät melkein yhteen.

Sillä ei ole hirvittävän paljon merkitystä, että palkansaajan verosumma jaetaan valtion ja kunnan kesken. Pääomatulojen saajan vero menee yksin valtiolle. Valtiolla on kuntien osuusjärjestelmät, minkä perusteella valtio jakaa tuloja kunnille.

Jos kysymyksessä on vaikka osakeyhtiömuotoinen omistaja-yrittäjä, hän maksaa yritysveroa 24,5 prosenttia voitosta. Lisäksi hän maksaa saamastaan osingosta 28 % veroa. Eli jos yrityksen voitto on 40.000 euroa. Yritykselle jää osingon maksamista varten jaettavaa 30.200 euroa. Sitten tästä 30.200 eurosta maksetaan pääomatulojen veroprosentti 28 %, jolloin yrittäjä saa käteen 21,744 euroa eli vähemmän kuin palkansaaja.

Jos kysymyksessä on yrittäjä, joka on kerännyt yritykseen paljon varallisuutta voi yritys jakaa osinkoja verottomasti enintään 60.000 euroa. Eli varakas listaamaton yritys voisi tässä tapauksessa jakaa osinkoina 30.200 euroa. Tämä edellyttää n. 667 tuhannen euron varallisuutta yrityksessä.

Minua harmittaa se, että yleinen käsitys voi poiketa niin paljon todellisuudesta. Ei olekaan joidenkin edun mukaista levittää oikeaa tietoa. Tietenkin on myös niin, että sellaista tietoa ei olekaan joka kaikki saavuttaisi. On kuitenkin typerää kasvattaa vastakkainasettelua epätietoisuuden päälle.

Lue lisää

Suomen lain mukaan osakeyhtiö ja sen (sijoittaja)omistajat ovat kaksi täysin eri henkilöä. Osakeyhtiöllä on itsenäinen oma vastuu, omat tulot, verot, vähennykset ja siis vastuu lainoista yms.
Osakeyhtiön osakas on aina sijoittaja. Hänellä ei ole mitään vastuuta toisen henkilön (tässä osakeyhtiö) lainoista, tai tekemisistä, koska hän on sijoittaja-asemassa.
Kun tälläinen täysin itsenäinen osakeyhtiö on tarpeeksi varakas, niin se voi jakaa kullekin omistajalle 60.000 EUR/v verovapaasti.
Tällöin ei pidä sekoittaa (täysin itsenäisen) osakeyhtiön maksamia veroja osinkopalkan saajaan. Saajalle tuo 60.000 on täysin verotonta. Eli:
Saadusta 60.000 EUR:sta kukaan ei ole maksanut veroja (sama kuin vaimon tuloista mies ei voi lukea veroja omaksi hyväkseen "jo maksettuina" veroina) eli
60.000 tulee osakesijoittajalle (osingonsaajalle) täysin verovapaasti (Tuloverolain verovapaa tulo). Jos ko. Oy jakaisi enemmän, esim 80.000, niin tästä 60.000 on verotonta ja lopusta 20.000 EUR:sta on lisäksi 30% on verotonta (eli 6.000) ja verotukseen ansiotulona menee 14.000 EUR. Veroprosentti (veroluonteisine maksuineen) lienee tästä osasta (helsinkiläinen, vero.fi laskuri) 6 % ("pienituloinen") eli 840 EUR.
Koko summalle 80.000 EUR saajan vero on tällöin 1,05 %.
Vertailuna todettakoon, että ansiotulovero samalle summalle olisi n. 26470,21 EUR (sama laskuri).
Tässä lasketussa esimerkissä itsenäinen sijoittaja maksaa veroa 1,05% eli 840 EUR ja saman summan (80.000) bruttosaaja ansiopalkkalainen (työpalkka) maksaa siis
yli 26.000 EUR.

Varakkaan yrityksen omistaja voi lisäksi liittää matkakulujaan, yms. menojaan yrityksen puolelle (verottajan "toleranssin" mukaan), lisäksi osinkotulon saajan verovähennysoikeudet ovat usein rajattomat, verrattuna työ(ansio)palkkalaisen erittäin pieniksi rajoitettuihin veron vähennysoikeuksiin.

Tämä veroepäsuhta näkyy sitten väkinäisinä ja usein onnistuneina yrityksinä kääntää ja vääntää palkka(ansio)tuloja osinkotuloksi.

Totuus 2 kirjoitti:

Suomen lain mukaan osakeyhtiö ja sen (sijoittaja)omistajat ovat kaksi täysin eri henkilöä. Osakeyhtiöllä on itsenäinen oma vastuu, omat tulot, verot, vähennykset ja siis vastuu lainoista yms.
Osakeyhtiön osakas on aina sijoittaja. Hänellä ei ole mitään vastuuta toisen henkilön (tässä osakeyhtiö) lainoista, tai tekemisistä, koska hän on sijoittaja-asemassa.
Kun tälläinen täysin itsenäinen osakeyhtiö on tarpeeksi varakas, niin se voi jakaa kullekin omistajalle 60.000 EUR/v verovapaasti.
Tällöin ei pidä sekoittaa (täysin itsenäisen) osakeyhtiön maksamia veroja osinkopalkan saajaan. Saajalle tuo 60.000 on täysin verotonta. Eli:
Saadusta 60.000 EUR:sta kukaan ei ole maksanut veroja (sama kuin vaimon tuloista mies ei voi lukea veroja omaksi hyväkseen "jo maksettuina" veroina) eli
60.000 tulee osakesijoittajalle (osingonsaajalle) täysin verovapaasti (Tuloverolain verovapaa tulo). Jos ko. Oy jakaisi enemmän, esim 80.000, niin tästä 60.000 on verotonta ja lopusta 20.000 EUR:sta on lisäksi 30% on verotonta (eli 6.000) ja verotukseen ansiotulona menee 14.000 EUR. Veroprosentti (veroluonteisine maksuineen) lienee tästä osasta (helsinkiläinen, vero.fi laskuri) 6 % ("pienituloinen") eli 840 EUR.
Koko summalle 80.000 EUR saajan vero on tällöin 1,05 %.
Vertailuna todettakoon, että ansiotulovero samalle summalle olisi n. 26470,21 EUR (sama laskuri).
Tässä lasketussa esimerkissä itsenäinen sijoittaja maksaa veroa 1,05% eli 840 EUR ja saman summan (80.000) bruttosaaja ansiopalkkalainen (työpalkka) maksaa siis
yli 26.000 EUR.

Varakkaan yrityksen omistaja voi lisäksi liittää matkakulujaan, yms. menojaan yrityksen puolelle (verottajan "toleranssin" mukaan), lisäksi osinkotulon saajan verovähennysoikeudet ovat usein rajattomat, verrattuna työ(ansio)palkkalaisen erittäin pieniksi rajoitettuihin veron vähennysoikeuksiin.

Tämä veroepäsuhta näkyy sitten väkinäisinä ja usein onnistuneina yrityksinä kääntää ja vääntää palkka(ansio)tuloja osinkotuloksi.

Lue lisää

No jaa. Alkuperäisessä kirjoituksessasi pidit vääränä sitä, että pääomatulojen saaja ei maksa kuntaveroa. Minä osoitin pääomatulojen saajan maksamat verot kuitenkin about yhtä suureksi kuin palkansaajan verot kun tulojen määrä on 40.000 euroa. Jos verojen määrä on about yhtä suuri, ei ole kysymys kuin veron saajasta.

Keskustelu meni hieman toisille urille, mutta sanot että osakeyhtiön omistajalla ei ole mitään vastuuta yhtiön sitoumuksista. Totta, mutta omistaja voi menettää omistuksensa arvon kokonaan eli vaikka ei ole suoranaista vastuuta, välillisesti osakeyhtiön tekemiset vaikuttavat omistajan omistuksen arvoon.

On totta, että osakeyhtiöyrittäjä saa laitettua tiettyjä menoja yhtiön kuluksi. Osakeyhtiömuotoinen yritystoiminta ei kuitenkaan ole kannattavaa, jos tulot jäävät pieneksi. On kuitenkin niin, että omalla nimelläänkin toimiva yrittäjä saa vähentää päältä pois kuluja vastaavaan tapaan kuin osakeyhtiössä.

Otetaanpa taas esimerkki. Toiminimiyrittäjä saa yrityksestä palkkatuloa kulujen ja verotuksen jälkeen 28.370,77 euroa (samoin kuin palkansaaja). Jos samaa yritystoimintaa on harjoitettu osakeyhtiömuodossa ja yrittäjä saa käteen yhtä paljon verottomasti kuin verotonta tuloa nostavat yrittäjät keskimäärin (n. 3.200 euroa), hänen nettotulonsa ovat 22.640 euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin toiminimiyrittäjältä ihan samasta tulosta.

Verotuksessa tarkoitetulla tavalla varakkaita yrityksiä on todella vähän ja keskimäärin yrittäjät ovat nostaneet verotonta tuloa vain sen n. 3.000-4.000 euroa vuodessa.

On paljon helpompi perustaa elämänsä kaunalle kuin ottaa asioista selvää. Kauna kuitenkin syö mieltä ja miestä/naista.