Noin 6 vuotta sitten sain uuden työkaverin. Tultiin heti alusta hänen kanssaan todella hyvin juttuun. Varmaan häneen jo lähes samantien ihastuin. Hän on kerrassaan ihana ja ihmeellinen nainen. Hän oli siihen aikaan suhteessa. Melkein samaan aikaan aloin seurustelemaan nykyisen avovaimoni kanssa. Jotain 5 vuotta on asuttu saman katon alla. Viimeisen pari vuotta arki ei ole kuitenkaan oikein kotona toiminut. Rakastan avovaimoani, mutta yhteiselo tökkii. Meiltä puuttuu mielestäni se jokin, kipinä. Me molemmat rakastamme kyllä toisiamme, mutta jotenkin suhteen arki on ajautunut umpikujaan. Ollaan yritetty jutella ongelmista, mutta aina menee riitelyksi ja syyttelyksi ja itse ongelmat jää ratkaisematta. Jokin aika sitten yksissä kekkereissä kerroin tällä työkaverilleni (jonkin aikaa ollut sinkkuna) tunteistani. Kerroin, että olen ollut häneen ihastunut jo pitkän aikaa. Hän vaikutti olevan hetken hämillään ja kertoi tuntevansa samoin. Nyt ollaan pidetty muutama viikko yhteyksiä myös työn ulkopuolella netin ja puhelimen välityksellä. Keskusteltiin pari päivää sitten avovaimon kanssa meidän ongelmista. Kerroin haluavani erota. Hän ei olisi halunnut, mutta keräsi kamppeitaan ja lähti.
Olenko tekemässä oikein?
Minulla on jo ikävä avovaimoani, mutta samalla pelottaa jos arki jatkuisi.
Olen tienristeyksessä.
Käännynkö vasemmalle jossa yritettäisiin elvyttää pari vuotta kuralla ollutta suhdetta? Onko solmu jo niin tiukalle, että sen avaaminen ei enää onnistu?
Vai käännynkö oikealle jossa puhaltaisi uudet tuulet ja pääsisi rakentamaan suhdetta puhtaalta pöydältä?
Olenko tekemässä oikein?
Minulla on jo ikävä avovaimoani, mutta samalla pelottaa jos arki jatkuisi.
Olen tienristeyksessä.
Käännynkö vasemmalle jossa yritettäisiin elvyttää pari vuotta kuralla ollutta suhdetta? Onko solmu jo niin tiukalle, että sen avaaminen ei enää onnistu?
Vai käännynkö oikealle jossa puhaltaisi uudet tuulet ja pääsisi rakentamaan suhdetta puhtaalta pöydältä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo, kyllähän se uusi ihastus ilman arkipäivän rasitteita ja toisiinsa tottumista kirkkaasti päihittää sen vanhan ja tylsän avovaimon. Jos suhde ei ole kunnossa ei mies (ja vielä väjhemmän vaimo) tarvitse kovinkaan paljon ihailua ja huomiota ihastuakseen uuteen ihmiseen.
Kestääkö ihastus on mahdotonta sanoa. Ei kukaan ulkopuolinen voi neuvoa mitä sinun pitäisi tehdä, ja jos voisinkin et kuitenkaan kuuntelisi.
Ainoa neuvoni on: Päätä suhteesi avovaimoosi reilulla tavalla. Keskustelkaa läpi miksi eroatte äläkä jätä häntä siihen käsitykseen että hänessä on jotain vikaa.
Minusta se että hän lähti saman tien kuultuasi uudesta ihastuksestasi on merkki siitä että sinun olisi kannattanut panostaa enemmän suhteeseenne.
Kaikkea hyvää!