Nuorena olin ujo ja hitosti ihastunut luokkakaveriini. Kerroin hänelle tunteistani ja hän kertoi ne luonnollisesti muille. Hitto että hävetti. No aikaa kului. Hän meni naimisiin ja erosi. Minä elin yksin ja purin huulta ja puskin itseäni eteenpäin. Itse en osannut parisuhdetta muodostaa, mutta tiukalla taloudenpidolla ja määrätietietoisuudella olen talouttani parantanut. Voisin sanoa jopa vaurastunut. Enää ei raha rajoita elämää ja palkkatyö ei enää ole pakollista.
Jokin aika sitten näin vanhan luokkatoverini. Olipas ääni kellossa muuttunut. Juttelimme elämästämme ja oli mukamas pirun kivaa jutustella. Hän halusi jopa nyt pitää yhteyttä aktiivisemmin. Tottakai minä suostuin :). Ja aion kostaa vanhat kaunani.
Jokin aika sitten näin vanhan luokkatoverini. Olipas ääni kellossa muuttunut. Juttelimme elämästämme ja oli mukamas pirun kivaa jutustella. Hän halusi jopa nyt pitää yhteyttä aktiivisemmin. Tottakai minä suostuin :). Ja aion kostaa vanhat kaunani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi voi, ootpas pitkävihainen ja taidat olla semmonen 'uraohjus', ei käyp katteeks.
Unohda kostot ja ala elää..
Hei, eiköhän jokaiselle ole tullut pettymyksiä vastaan rakkauselämässä, mutta suurin osa on tarpeeksi kypsiä jatkaakseen eteenpäin ilman mitään lapsellisia kostoaikeita. Jos kostat entiselle ihastuksellesi, näytät vain hänelle että oli ihan hyvä ettei hän koskaan ihastunut sinuun.
Miten nuo raha-asiat liittyy mitenkään mihinkään? Itsekin olen törmännyt joskus vanhoihin luokkakavereihin, jotka kouluaikoina olivat dorkia, mutta aikuisena tavatessa ihan fiksuja. Normaalia sekin.
Tuolla asenteella tulet pysymäänkin sinkkuna, valitettavasti.