Tämä on ikävä totuus, jonka naiset tietävät, mutta eivät halua ääneen sanoa, koska se olisi epäkohteliasta ja epäkorrektia. Ujojen miesten henkinen rumuus (naisten mielestä) on yksi viimeisiä tabuja kulttuurissamme.
Ujot miehet on henkisesti rumia
Sisäinen rumuus
38506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
En minä tuollaista tiedä, enkä myöskään tiedä mitä helvettiä on 'henkinen' rumuus.
En minäkään tiedä mikä on helvetti. Höhöö.
No sisäinen rumuus sitten, v_*tun saivartelija. Sinulla siitä ei ole puutetta.
"mitä helvettiä on 'henkinen' rumuus"
Sitä että nainen ei halua panna miehen kanssa, vaikka miehellä olisi salilla käynnin seurauksena lihakset kunnossa eikä ole ylipainoa.
Tuollaisella ajatusmaailmalla se oma henkinen rumuutesi taitaa sittenkin johtua jostain ihan muusta kun ujoudesta.
Varmaankin sitä, ettei oli jatkuvasti positiivinen naistennaurattaja-kulissi päällä, vaan uskaltaa esiintyä julkisestikin omana itsenään, joka ei sitten viehätä naisia kun näkee heti sen mitä tulisi saamaan.
suurta roskaa kuin mahdollista. Emme me naiset noin ajattele. Emme totisesti.
Ei naiset ajattele. Naiset tuntee.
Mä sanoisin et henkisesti ruma on mies, joka on liian itsekäs, itserakas, ylimielinen, ei kuuntele naista, puhuu vain itsestään, ei ota toisten tunteita huomioon. Eli toisinsanottuna ulkoisesti kovinkin hyvän näköiset miehet ovat henkisesti rumia. Ujot taas voivat olla ujoudestaan päästyään kovinkin ystävällisiä ja sosiaalisia.
Tämä on taas tätä naisten ihanneajattelua. Oikeasti ne itsekkäät miehet on just niitä ihania pahoja poikia joissa on sitä särmää ja joita on niin ihana yrittää kesyttää, mutta ujo mies aiheuttaa vaistomaisen vastenmielisyysreaktion.
Huomaatko muuten itsekin, että ujo voi olla mielestäsi kiva, sitten kun pääsee pois ujoudestaan, eli toisin sanoen paljastat vastenmielisyytesi ujoja kohtaan huomaamattasi.
Toisaalta näyttää siltä, että monelle naiselle on miehen vaikea olla liian itserakas ja ylimielinen, varsinkin jos jätkän ulkonäkö on kunnossa.
Miksi ujous olisi joku erityisen ihailtava luonteenpiirre? Pitäisikö hillitöntä luomea poskessakin pitää jonakin kauniina piirteenä? Eikö riitä, että ei anna sen häiritä sen muun kauneuden näkemistä?
On se sitten kovin jännä juttu, että juuri tuollaiset kuvailemasi henkisesti rumat miehet vie naisia kuin lammasta narussa. Kyllä se rumuus taitaa naisten perspektiivistä olla jotain ihan muuta.
Minkä "muun kauneuden"? Ei miehet ole kauniita, elleivät ole kauluspaitaisia valkkaajia.
Ujot tietää itsekin, että heissä on jotain vikaa. Itsevarmat tietävät, ettei heillä ole mitään salattavaa. Ujot salailee omaa huonouttaan.
ATM-sanastossa "ujous" ja "kiltteys" tarkoittavat henkistä kypsymättömyyttä, lapsellisuutta ja sosiaalisten taitojen puutetta.
Oikeasti ujoilla ja kilteillä miehillä on ihan hyvin vientiä.
Lopeta leikkimästä miestä, akka.
ATM-sanastoaa "ujous" ja "kiltteys" tarkoittaa kunnollisuutta, puhtautta ja kaikinpuolista erinomaisuutta. Vain teidän naisten sanostossa ujous on kypsymättömyyttä, rumuutta ja oksettavuutta.
Sinä et tiedä ujojen miesten viennistä mitään. Korkeintaan ujojen naisten viennistä tiedät jotain.
Ujolla on varmasti vientiä, jos on aloitekykyinen ja ulospäinsuuntautunut. Rumallakin naisella on vientiä, jos sattuu olemaan kaunis.
Naiseksi haukkuminen osoittaa aivan erityistä erinomaisuutta.
Ei ujoissa mitään vikaa ole, jos ovat itsevarmoja ja sosiaalisia.
Olet naiseksi aika naisvihainen, kun pidät sitä haukkumisena, kun toteaa sukupuolesi.
Miksi ujotkin ihmiset haluavat korostaa, että hitaan tutustumisen seurauksena heistä tulee avoimempia ja puheliaampia, jos ujous jo sinäänsä ei olisi negatiivinen luonteenpiirre?
koska märkä ruuti ei pala.
Sehän tarkoittaa että luottamus syntyy ajan kanssa. Eihän siinä ole mitään negatiivista, ettei luota tuntemattomiin.
Ei kai se henkisesti rumaa ole, mutta kyllähän se vaikeuttaa toimintaa ihan vitusti, jos kuuluu siihen sukupuoleen, jonka yleensä odotetaan pistävän asiat liikkeelle, eikä tekstiä oikein tule, ja lähestymisetkin jää tekemättä.
On se rumuutta, koska jos mies ei osaa tehdä niitä mitä miehen kuuluu tehdä, niin jää muutkin asiat tekemättä.
Olen jo vähän aikaa ollut sitä mieltä, että suurin osa naisista halveksii miehiä, jotka eivät edes yritä panna heitä.
Mitä on ujous?
No varmaan sitä, etteä haluaisi sanoa jotakin, mutta aina on jauhot suussa. Itse olin ennen selkeästi ujo tässä merkityksessä, mutta nykyään pidän itseäni pikemminkin epäsosiaalisena. Eli monessa tapauksessa ei edes kiinnosta puhua.
Mitä tulee ujojen "huonouteen", josta joku mulkero kirjoitti, niin väittäisin, että ujous johtuu pikemminkin itsekeskeisyydestä. Itsekeskeinen ihminen kiinnittää turhan paljon huomiota omiin vikoihinsa, ja olettaa, että muutkin huomioivat ne samalla intensiteetillä. Itse tunnustan avoimesti olevani itsekeskeinen, mutta se ei enää näyttäydy ujoutena ainakaan samassa määrin kuin aiemmin.
Totta. Mies on mies vasta kun hän on suorituksillaan todistanut sen ja ottanut paikkansa yhteiskunnassa ja naisen elämässä. Ilman tällaisia kyvykkyyden- ja rohkeudenosoituksia, miestä ei ole edes olemassa naisten silmissä. Siihen asti hän on pelkkää ilmaa.
Jos ujo mies ilmestyy naisen näköpiiriin ja onnistuu herättämään hieman huomiota, mutta ei ujouden takia onnistu viemään asiaa eteenpäin, alkaa naisen tunteet muuttua välinpitämättömyydestä inhoksi.
Ehkä kummallisinta tässä on se että ujot naiset inhoavat ujoja miehiä vähintään yhtä paljon kuin rohkeammatkin kanssasisaret.
Minulla ei ollut ujoja vastaan aikaisemmin mitään enkä ollut ennakkoluuloinen heitä kohtaan. Sittemmin olen tutustunut useampaankin ujoon ja todennut, että se ujous on ollutkin vain asioiden peittelyä. Sillä on salailtu häiriintynyuttä mieltä, rumia luonnevikoja ja ilkeyttä. On oltu aluksi hiljaa ja salattu sillä oman ajatusmaailman kieroutumaa, mutta paremmin tutustuessa on esille tullut todella läpimätiä tyyppejä. Varmaan joku ujo saattaa olla, joka on arka tai epävarma ilman tuollaisia syitäkin ja ilman, että heissä olisi jotain vikaa, mutta minun kohdalleni niitä paskoja joista on paljastunut vain huonoja asioita on osunut niin monia, että yhtäkään ujoa en enää välitä opetella edes tuntemaan.
Sekoittanut hiljaisuuden ujouteen. Jos joku on hiljainen niin se ei välttämättä tarkoita, että on ujo.
Ujoiksi ovat itse itsensä määritelleet. Sinä sekoitat nyt omia mielikuviasi kokemiini faktoihin.
Tai oletetaan ujouden ja kiltteyden olevan synonyymeja. Ujous voi olla luonteenpiirre, joka ilmenee vain sos.tilanteissa hitaampitempoisuutena, muuten ei pitäisi olla muita erityisiä piirteitä sen enempää kuin muillakaan. Tietynlainen vetäytyvä ja muita kartteleva ei ole välttämättä ujo luonteeltaan, vaan jäänyt vaille tarvittaa tukea kasvussaan sosiaalisuuteen ja sitten kun tilaisuus yhteiseloon tulee, voi tietysti ilmetä muita ominaisuuksia kuin oletettu ujous/kiltteys synonyymin odotus, kuten muiden ihmisten osalta, ettei aina lopulta tiedä mitä saa, niin useathan ottavat suoraan suoraviivaisen tyypin ei tarvi arvaillaja voi syyttää itseään samalla valinnastaan, ettei jää huijauksen makua.
Ihan "faktoja" :) Jos joku sanoo olevansa ujo niin ei se välttämättä tarkoita, että olisi oikeasti ujo. Ei ujon tarvitse sanoa itseään ujoksi, koska sen ujouden huomaa yleensä päällepäin.
Oletko varma ettei itselläsi ole mitään luonnevikoja, joiden takia nämä näiden ujojenkin "viat" ovat tulleet esille?
Noin nimittäin varmaan se yksikin muija minusta nyt ajattelee, joka alkuun minua tuntematta ihmetteli miksen puhu mitään. Tutustuttiin ja oltiin ihan jees kavereita aikamme, mutta homma tyssäsi siihen etten kerran onnistunut tekstimuodossa hahmottamaan naikkosen henkistä tilaa (joka sattui olemaan mistä lie syystä kovin vittuuntunut) ja tämä näki normaalit letkeät heittoni pelkkänä päänaukomisena, josta syntyi sitten yksi iso lapsellinen hulabaloo jonka ansiosta itselläkin meni pinna ja on ollut nyt hiljaisempaa, heh.
Muija oli ihan niinkuin täysin raivo sekopää silloin, mitä lie miestraumojaan päätti alkaa minuun purkamaan. Muttajoo, syy on tietty minussa josta alkuun ujosta paljastui nyt tällainen mielenvikapiirre, kun kerrankin viitsin sanoa takaisin enkä niellyt kaikkea kuten muutakin ylikiltin elämäni aikana.
Muija itse sairasti selkeää masennusta muttei suostunut sitä laillani myöntämään, jaksoi kyllä naljailla napinkäytöstäni ja vaikutti muutenkin melko narsistilta.
On sellainen sanonta, että epäkypsät eivät siedä epävarmoja ihmisiä. Pahin mahdollinen yhdistelmä siis, ja epävarma ihminen taas perusluonteeltaan ei ole ujo, sillä kaikki ujot eivät ole epävarmoja.
Epäkypsät tarvitsevat samanlaisia ryhmähengisyyden omaksuneet kavereikseen, suhteeseen, jotta se epäkypsyys peittyisi kun näyttää samanlaisilta kun muutkin, niin täytyy olla onnistunut.
Epävarmuus karisee elämänkoemusten myötä, jolloin oma peroonnallisuus vahvistuu ja korostuu, tuollainen nössöys jos on ylikiltti ei kerro ujoudesta vaan epävarmuudesta. Painokkaasti vastaansanominen vahvistaa, epäkypsät se kyllä karkoittaa, mutta sehän on vain hyväksi.
R u m a: http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=lapinlahdenlinnut ruma&source=web&cd=1&ved=0CFQQtwIwAA&url=http://www.youtube.com/watch?v=3w1NSn_7RL8&ei=jbgFUIXwLObm4QSanqzkCA&usg=AFQjCNF9GfbYwhhX95j1F_n9w-fdVhuvYw