teille helpompaa puhua itsestä ja omasta elämästä? Vai muista ja muiden elämästä? Noin yleensä.
Olla objekti vai subjekti?
Olla objekti vai subjekti?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ehdottomasti. (varsinkin palstalla:)
Kehtaatko kertoa minkä tähden? :-)
Hauskempaa on puhua Jazulista.
Ahah, niin minustakin. Koska ittensä tietää ja tuntee parhaiten. Eikä minusta ole yleensäkään kovin kivaa urkkia ihmisten asioita. Eria asia jos ne itse esittää kysymyksen, voin siihin vastata oman näkemykseni. Mutta utelu oma alotteisesti on mulle hyvin hyvin vaikeeta. Tuntuu turhalle ja tungettelevalle.
En kovin paljoa kysele edes kavereilta niiden asioita. Ne kertoo itse mitä haluavat kertoa.
Juu ja nyt mä meen vähän jonnekkin. Moimoi.
"En kovin paljoa kysele edes kavereilta niiden asioita. Ne kertoo itse mitä haluavat kertoa. "
Toi on muuten niin totta. En itse utele kavereilta heidän asioitaan, jos kertovat, niin kertovat.
Ongelmatilanteissa yritän löytää ratkaisua. Jaan neuvoja, vaikkei niitä aina edes kysytä.
Se vaan on sellainen sisäänrakennettu mekanismi, joka pistää pulmat heti selvitystilaan.
Omista asioistani kerron vain läheisille ystäville ja mahdollisimman suppeasti. Harkitsen tarkkaan onko aina edes aihetta. Keskeneräisistä suunnitelmista en viitsi puhua ollenkaan. Aika näyttää kannattaako edes mainita.
Muiden elämästä, koska siitä tietää enemmän.
No tietysti kehua retostella omaansa ja vähätellä ja vittuilla muiden.
Sä osaat sen. x-D
Joo, äitikin lohdutti ollessani pieni, että jokainen on hyvä jossain. ;-)
Olen ennen kaikkea predikaatti. Mutta oma elämä vs. muiden elämä; omassa elämässään on paljon vaikeampi olla asiantuntija kuin muiden elämässä ja puhe menee samaa rataa.
Millä tavalla vaikeampaa? Herätit mielenkiintoni.
Oman elämän ratkaisut sisältävät käytännössä aina vaikutuksia muihinkin ihmisiin ja tasapainon löytäminen terveen itsekkyyden ja muiden huomioon ottamisen välillä on usein aika vaikeaa. Muiden ihmisten kohdalla on helpompi tehdä "asiapohjainen" arviointi, kun tunnetekijät ym. ei ole vaikuttamassa. Ei kuitenkaan pidä sortua muiden elämällä mestaroimiseen, koska helppo on olla vierestä viisas.
Eikä viestipuun oikealle oksalle ole helppo kiivetä...
Erakkona olis siis helpointa, tai korkeintaan Siwa tai Valintatalo-tyypin nais-Perjantain kanssa autiolla saarella.
Bravo.bravia myötäillen: paljon helpompaa on neuvoa ja "nähdä" mitä muiden elämässä pitäis tehdä ja miten elää, kuin mitä omalla kohdalla pitäisi tehdä. Kun oma elämä koskettaa miin monia muitakin ihmisiä, jotka on läheisiä. Oma elämä on perheelliselle aina kompromissi, ja aina on tyytymätön omaan riittämättömyyteensä ja tekemisiinsä ja muitten elämät tuntuu niin helpoilta ja selkeiltä ja miettii, miksi ne ei tajua tehdä oikeita ratkaisuja :D