Mitä tehdä?

Olemme molemmat vielä suht nuoria ja voisi sanoa, että koko elämä edessä. Olemme seurustelleet 2v.

En tiedä onko ongelmaa ollenkaan vai olenko nyt kehitellyt sellaisen liialla ajattelulla.

Eli tarinaa alkaa niin, että mies meni isänsä ja tämän isän yritysvieraiden kanssa lätkäpelejä katsomaan, ensin heti päivästä ja siihen syssyyn myös iltamatsin.
Oli sovittua menoa, että pelien jälkeen menisimme ystäviemme tupareihin (ystävät kuitenkin miehen puolelta, joten en sinne yksin olisi viitsinyt mennä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi ollut tärkeää). No toinen (iltamatsi) peli alkoi ja aloin itse sen aikana valmistautua iltaan. Laittauduin nätiksi ja laitoin parhaat päälle.
Mies oli aiemmin ilmoittanut, että akku on vähissä. Sitten ei alkanut kuulua mitään miehestä, vaikka matsi oli loppunut puol ysi, eli senkin päättymisestä oli "jo" puol tuntia. Mies oli kuitenkin sanonut, että soittaa sitten faijansa kännykästä.
Odottelin kun minuutit vierähtivät ja lopulta aika venähti kahteen tuntiin.
Tässä kohti aloin närkästyä, sillä en ollut kuullut miehestä mitään matsin jälkeen ja kello alkoi olemaan jo paljon :/ No mies sitten vaivautui soittamaan faijansa puhelimesta, ilman muuta huppelissa, olihan siellä vip-tiloissa ollu tarjoilut.
Tivasin syytä, että miksi näki tarpeelliseksi soittaa vasta reilu 2h pelin päättymisen jälkeen, vaikka tiesi vallan hyvin, että pelien jälkeen tiedossa yhteistä menoa. Sopersi jotain epämääräistä. Myöhemmässä puhelussa taas sanoi, että soitti heti kun huomasi, että akku oli loppu. Näinköhän.
Herralla oli selvästi myös vaikeuksia lähteä areenalta, koska ei kuulemma kehdannut jättää faijaansa ja vieraita (kenen kanssa ei yhteistä kieltä) ja lähteä yksin.
Tässä kohti hermostuin jo niin paljon, että tiuskasin hänelle, että jumalauta lähde nyt sieltä, vieraat ja faijas pärjää kyllä keskenäänkin, eikä ne sun vieraita ole. Onko unohtunut, että meillä on yhteistä menoa ja tää ei vaikuta ainoastaan suhun.
Meni tunti kun mies sai itsensä hilattua taksiin ja oli reilu tunti puhelun jälkeen kotona. Sitten soitti uudestaan et joo lähepä tulee nyt (autolla) meille.
Olin kuitenkin kaikinpuolin jo kyllästynyt 4h odottamiseen ja kello oli jo minuutteja vaille keskiyön. Olin itse täysin selvä alkoholista, ja alkoi vain kyllästyttää humalaisen pompottelu.

En tuntenut suuttumusta, mutta olin erittäin pettynyt ja loukkaantunut. Loukkaantunut, että mies ei osaa arvostaa aikaani ja odotutti monta tuntia, että ylipäätään ilmoitti mitään. Pettynyt, koska samanlaisia tilanteita on käynyt aiemminkin.

Tarina päättyi, etten mennyt miehen luokse emmekä ainakaan yhdessä lähteneet tupareihin. Luulen, että tein ihan oikean päätöksen sen suhteen, varmaan olisimme kasvokkain vain riidelty asiasta. Pettyneenä pesin meikit ja vaihdoin kuteet yöpaitaan. Olin aivan maassa :/

Nukuin yön yli ja loukkaantunut mieli oli vaihtunut suuttumukseksi ja ehkä jonkinlaiseksi katkeruudeksi. Mietin vain miehen huonoja puolia ja sitä, että todennäköisesti ei tule koskaan edes ymmärtämään, miksi asia mahdollisesti haittaa minua. Mies on minulle tärkeintä, ja olisin samassa tilanteessa lähtenyt ajoissa, tai edes ilmoittanut. Tuntuu ettei mies miettinyt asiaa ollenkaan kannaltani. Eikä ymmärrä miksi loukkaannuin. Vaikeapa sitä on selittää. Oloni ei tunnu järin arvostetulta.
Miten te suhtautuisitte tilanteeseen, jossa on sovittu meno, mutta miehestä ei kuulu mitään, ja loppujenlopuksi illasta tulee omalta osaltanne pannukakku, toisen toimien johdosta?
174
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Oliskohan tässä sellainen seikka, että jääkiekko on monelle miehelle henki ja elämä, joten harva pääsee elämässään edes yhtä kertaa katsomaan lätkän MM-kisoja (oletan, että kyse juuri päättyneistä kisoista). Jos vielä on mahdollisuus ilmaisiin tarjoiluihin, niin monella vanhemmallakin miehellä lähtee ns. mopo käsistä eikä malta lopettaa.

Teidän olisi pitänyt jo alunperinkin sopia, että tupareihin menette vain, jos lätkämatsit antaa myöden.

Miehet ovat aika yksinkertaisia eivätkä tajua, että sinun laittautumisesti ja ajan varaaminen häntä varten on törkeää, koska mies pilasi sinun iltasi ja aiheutti pitkäksi aikaa pahaa mieltä. Ehkä mies tajuaisi, jos hän joutuisi odottamaan sinua esimerkiksi ulkona kaatosateessa muutaman tunnin, kun olet kavereittesi kanssa shoppailemassa, etkä malta lopettaa, vaan lähdet kavereiden kanssa vielä kahville, vaikka tiedät, että mies odottaa siellä sateessa.

Toisaalta ymmärrän miestäkin. Tuollainen lätkämatsi on varmasti hänelle tärkeää. Silloin kannattaisi antaa hänelle rauha olla ja sitten vaikka dokatakin, kun sentään siellä on tuttuja ympärillä pitämässä huolta. Joskus miehet tarvitsevat irtiottoa.

Näytä tämä viestiketju miehelle, niin ehkä hän sitten tajuaa. Jos et halua näyttää, niin kerro suoraan, että pahoitit mielesi, kun koko iltasi meni hukkaan ja vaivannäkösi, joten miehellä on anteeksipyynnön paikka, joten alahan liehitellä:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


notthefirsttime kirjoitti:

Olemme molemmat vielä suht nuoria ja voisi sanoa, että koko elämä edessä. Olemme seurustelleet 2v.

En tiedä onko ongelmaa ollenkaan vai olenko nyt kehitellyt sellaisen liialla ajattelulla.

Eli tarinaa alkaa niin, että mies meni isänsä ja tämän isän yritysvieraiden kanssa lätkäpelejä katsomaan, ensin heti päivästä ja siihen syssyyn myös iltamatsin.
Oli sovittua menoa, että pelien jälkeen menisimme ystäviemme tupareihin (ystävät kuitenkin miehen puolelta, joten en sinne yksin olisi viitsinyt mennä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi ollut tärkeää). No toinen (iltamatsi) peli alkoi ja aloin itse sen aikana valmistautua iltaan. Laittauduin nätiksi ja laitoin parhaat päälle.
Mies oli aiemmin ilmoittanut, että akku on vähissä. Sitten ei alkanut kuulua mitään miehestä, vaikka matsi oli loppunut puol ysi, eli senkin päättymisestä oli "jo" puol tuntia. Mies oli kuitenkin sanonut, että soittaa sitten faijansa kännykästä.
Odottelin kun minuutit vierähtivät ja lopulta aika venähti kahteen tuntiin.
Tässä kohti aloin närkästyä, sillä en ollut kuullut miehestä mitään matsin jälkeen ja kello alkoi olemaan jo paljon :/ No mies sitten vaivautui soittamaan faijansa puhelimesta, ilman muuta huppelissa, olihan siellä vip-tiloissa ollu tarjoilut.
Tivasin syytä, että miksi näki tarpeelliseksi soittaa vasta reilu 2h pelin päättymisen jälkeen, vaikka tiesi vallan hyvin, että pelien jälkeen tiedossa yhteistä menoa. Sopersi jotain epämääräistä. Myöhemmässä puhelussa taas sanoi, että soitti heti kun huomasi, että akku oli loppu. Näinköhän.
Herralla oli selvästi myös vaikeuksia lähteä areenalta, koska ei kuulemma kehdannut jättää faijaansa ja vieraita (kenen kanssa ei yhteistä kieltä) ja lähteä yksin.
Tässä kohti hermostuin jo niin paljon, että tiuskasin hänelle, että jumalauta lähde nyt sieltä, vieraat ja faijas pärjää kyllä keskenäänkin, eikä ne sun vieraita ole. Onko unohtunut, että meillä on yhteistä menoa ja tää ei vaikuta ainoastaan suhun.
Meni tunti kun mies sai itsensä hilattua taksiin ja oli reilu tunti puhelun jälkeen kotona. Sitten soitti uudestaan et joo lähepä tulee nyt (autolla) meille.
Olin kuitenkin kaikinpuolin jo kyllästynyt 4h odottamiseen ja kello oli jo minuutteja vaille keskiyön. Olin itse täysin selvä alkoholista, ja alkoi vain kyllästyttää humalaisen pompottelu.

En tuntenut suuttumusta, mutta olin erittäin pettynyt ja loukkaantunut. Loukkaantunut, että mies ei osaa arvostaa aikaani ja odotutti monta tuntia, että ylipäätään ilmoitti mitään. Pettynyt, koska samanlaisia tilanteita on käynyt aiemminkin.

Tarina päättyi, etten mennyt miehen luokse emmekä ainakaan yhdessä lähteneet tupareihin. Luulen, että tein ihan oikean päätöksen sen suhteen, varmaan olisimme kasvokkain vain riidelty asiasta. Pettyneenä pesin meikit ja vaihdoin kuteet yöpaitaan. Olin aivan maassa :/

Nukuin yön yli ja loukkaantunut mieli oli vaihtunut suuttumukseksi ja ehkä jonkinlaiseksi katkeruudeksi. Mietin vain miehen huonoja puolia ja sitä, että todennäköisesti ei tule koskaan edes ymmärtämään, miksi asia mahdollisesti haittaa minua. Mies on minulle tärkeintä, ja olisin samassa tilanteessa lähtenyt ajoissa, tai edes ilmoittanut. Tuntuu ettei mies miettinyt asiaa ollenkaan kannaltani. Eikä ymmärrä miksi loukkaannuin. Vaikeapa sitä on selittää. Oloni ei tunnu järin arvostetulta.
Miten te suhtautuisitte tilanteeseen, jossa on sovittu meno, mutta miehestä ei kuulu mitään, ja loppujenlopuksi illasta tulee omalta osaltanne pannukakku, toisen toimien johdosta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu